Tulipahan tuosta Topeka/Topeeka-topicista mieleen Berliinin kuulu Kurfürstendamm, joka on antanut minulle joskus aihetta kielellisiin pähkäilyihin.
"Kur" tuntuisi (sanakirjankin perusteella) viittaavan kuureihin ja kylpyläelämään, josta tällä palstalla taannoin elämöitiin ("Spa -- sanem per aquam"). Miten ruhtinaallinen kylpijä/kylpelivieras on "Kurfürst"? No, suomeksi tuo titteli kai on totuttu näkemään muodossa "vaaliruhtinas". Kurfürstendamm on siis "Vaaliruhtinaanpenger", jos se halutaan suomeksi selittää. Sanan "Kur" muinainen merkitys on vaali.
Valitsivatko kansalaiset sitten ruhtinaansa vaaleilla (tai edes tummilla)? Tuollainen outo ajatus tulee mieleen vaaliruhtinas-sanasta. Asia oli todellisuudessa kai toisin päin: vaaliruhtinaat valitsivat kuninkaan.
Kuurinmaa? Koviakin kuureja luvassa? Lienee nykyisin Latviaa, Riian tuntumassa, Riianlahteen laskevien Väinäjoen (Daugava) ja Niemenjoen seutuvilla.
Tällä palstalla kyseltiin joskus, mitä liivintäjä tekee töikseen. Oikea vastaus on tietenkin: "kääntää liivin kielelle". Herää automaattisen analogisesti kysymys, onko myös kuurintajien ammattikunta olemassa (Liivinmaa - Kuurinmaa). Kuurin kieli taitaa kuitenkin olla aika imaginaarinen käsite.
Liivin kieltä äidinkielenään puhuviakaan ei totisesti ole paljon: http://www.tallinna.net/liivilaiset.htm
"Kur" tuntuisi (sanakirjankin perusteella) viittaavan kuureihin ja kylpyläelämään, josta tällä palstalla taannoin elämöitiin ("Spa -- sanem per aquam"). Miten ruhtinaallinen kylpijä/kylpelivieras on "Kurfürst"? No, suomeksi tuo titteli kai on totuttu näkemään muodossa "vaaliruhtinas". Kurfürstendamm on siis "Vaaliruhtinaanpenger", jos se halutaan suomeksi selittää. Sanan "Kur" muinainen merkitys on vaali.
Valitsivatko kansalaiset sitten ruhtinaansa vaaleilla (tai edes tummilla)? Tuollainen outo ajatus tulee mieleen vaaliruhtinas-sanasta. Asia oli todellisuudessa kai toisin päin: vaaliruhtinaat valitsivat kuninkaan.
Kuurinmaa? Koviakin kuureja luvassa? Lienee nykyisin Latviaa, Riian tuntumassa, Riianlahteen laskevien Väinäjoen (Daugava) ja Niemenjoen seutuvilla.
Tällä palstalla kyseltiin joskus, mitä liivintäjä tekee töikseen. Oikea vastaus on tietenkin: "kääntää liivin kielelle". Herää automaattisen analogisesti kysymys, onko myös kuurintajien ammattikunta olemassa (Liivinmaa - Kuurinmaa). Kuurin kieli taitaa kuitenkin olla aika imaginaarinen käsite.
Liivin kieltä äidinkielenään puhuviakaan ei totisesti ole paljon: http://www.tallinna.net/liivilaiset.htm
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kurfürst on siis saksaa ja tarkoittaa suomeksi vaaliruhtinasta. Pieleen siis meni päättely ja eikös yleisestikin ottaen taida olla järkevää varoa ylianalysointia.
Ei minun koulutuksellani kieliä kyetä analysoimaan - hyvä jos edes anaalisoimaan (anaalini muuten saan soimaan, vaikka siinä ei kieliä olekaan!).
Kun minä maiskuttelen sanojen merkityksiä ääneen, on kyse ennemminkin vapaista assosiaatioista kuin analyyseistä. Olen vähän asosiaalisuuteen taipuvainen olio ja pahantekeväisyys on lähempänä sydäntäni kuin hyväntekeväisyys. Pieleen pakkaavat päättelyni pukkaamaan noin yleisemminkin.
Eikös se ole metsänhoitaja?
(Oma saksantaitoni vähäinen ja sanngen ontuva)
Jos puhuttelet Herr Försteriä (Herr Forstverwalteria) tittelillä Wurstmeister, niin varmistu toki etukäteen herran huumorintajusta!
Makkaramaakarit "Wurstmeisterit" kutsunevat puolestaan itseään joko Metzgeriksi tai Fleischeriksi.
(Der) Forst ja (der) Wald merkitsevät molemmat metsää, mutta kummallakin on omat totunnaiset käyttöalueensa. Minussa ei ole tarpeeksi germanistia selittämään eroa.
Forst-olut (Bier, birra) tulee Meranin/Meranon kaupungista, Italian osittain saksankielisestä Etelä-Tirolista (Südtirol, Trentino Alto Adige). Tein Forstin kanssa tuttavuutta viettäessäni seudulla 2 viikkoa kesällä 1969. Asuin Eppanissa/Appianossa viinitilalla, joten punaviinin kanssa tuli numineerattua vieläkin tiiviimmin.
Meranon kaupungin kaima (elokuvateatteri) löytyi ennen Helsingin Viiskulmasta - löytyneekö vieläkin?
En tunne keskieurooppalaista metsäsektorin tutkintojärjestelmää kyetäkseni vertaamaan sitä meikäläiseen.
Tunnen suomalaisen henkilön, joka on opiskellut metsätieteitä Itävallassa ja suorittanut sikäläisen Diplom-Ingenieur der Forstwirtschaft -tutkinnon (käyttää tittelistään lyhennettä Dipl.Ing. d. Forstw.). Suomessa metsätieteiden korkeakouluopetusta ei tietääkseni ole sijoitettu missään yliopistossa tai korkeakoulussa teknisiin tiedekuntiin.
Suomessa metsäteknikot yrittivät aikanaan omia käyttöönsä tutkintonimikkeen "metsäinsinööri" mutta joutuivat sitten kompromissina tyytymään titteliin "metsätalousinsinööri". Kaikki vanhat metsäteknikot eivät uudesta tittelistä perustaneet -- tiedänpä veljessarjan, josta löytyy sekä metsäteknikkoa että metsätalousinsinööriä (samoissa oppilaitoksissa samoilla oppimäärillä opiskelleina).
Muuan teknisesti korkeakoulutettu kaverini (metsäteknikon poika muuten!) murjaisi joskus heiton kaupallisesti koulutettujen suuntaan: "On kyljyksiä ja talouskyljyksiä. On nakkeja ja talousnakkeja. Ja on miehiä ja talousmiehiä!"
Siinä taisi tulla vahingossa pons asinorum tuonne Wurstmeister-sektorillekin...