Moni teistäkin on varmasti ollut vuoropuhelutilanteessa, jossa toisen osapuolen järkeilystä ei saa mitään tolkkua, eikä mikään mene perille toiseenkaan suuntaan. Joskus harvoin puolestaan tulee sellaisia tilanteita, että aivan kuin toinen osapuoli tietäisi lauseen aloittaessasi jo mitä sieltä on tulossa, ja sinäkin tiedät, mitä toinen on sanomassa ja haluaisit antaa vastauksen ennen kuin toinen on lopettanut. Onko mielestänne kyseessä vain "samalla aaltopituudella" olemisesta kuten kaksosten tapauksessa, vai jostain korkeammasta älykkyyden muodosta, joka ilmenee tavallaan telepatiana kahden älykkään ihmisen välillä? Minulla nuo tilanteet ainakin ovat olleet sellaisia, että voisi olettaa toisenkin olevan älykäs ihminen. Olisin voinut melkein lopettaa toisen aloittamat lauseet.
PS. Tarkoitus ei ole sitten mitenkään korostaa omaa mahtavuuttani tai brassailla älynlahjoilla. Haluaisin vain tietää, onko muilla samanlaisia kokemuksia ja mitä mieltä niistä ollaan. Jos on olemassa jotain tutkimustuloksia kyseisestä aiheesta, niin otan mielelläni vastaan linkkejä.
PS. Tarkoitus ei ole sitten mitenkään korostaa omaa mahtavuuttani tai brassailla älynlahjoilla. Haluaisin vain tietää, onko muilla samanlaisia kokemuksia ja mitä mieltä niistä ollaan. Jos on olemassa jotain tutkimustuloksia kyseisestä aiheesta, niin otan mielelläni vastaan linkkejä.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kun hiiri oppii labyrintin riittävän hyvin niin labyrinttiä ei enää tarvita ; se juoksee juuston luo ilman labyrinttiakin samaa kuviota noudattaen, ulkomuistista!
aloittajan kuvaamia henkilöitä aina joskus kohdalle sattuu.
Älykkyydestä en mitään osaa sanoa. Enempää omasta kuin toistenkaan.