Miksi luonnollinen kieli on niin yliarvostettua, että se on saanut tosi monta liputuspäivää Suomessa?
Loogikko Gottlob Frege sanoi aikoinaan, että suurimmat totuudet saavutetaan keinotekoisten kielten, kuten matemaattisten yhtälöiden tai kaavioiden avulla.
Toisaalta ihmisellä on muitakin nerokkaita tapoja ajatella, kuten esim. avaruudellisesti.
Suosituimmat älykkyystestitkin ovat kuviopäättelytestejä.
Loogikko Gottlob Frege sanoi aikoinaan, että suurimmat totuudet saavutetaan keinotekoisten kielten, kuten matemaattisten yhtälöiden tai kaavioiden avulla.
Toisaalta ihmisellä on muitakin nerokkaita tapoja ajatella, kuten esim. avaruudellisesti.
Suosituimmat älykkyystestitkin ovat kuviopäättelytestejä.
Vastaukset 7
Vanhimmat
"Suosituimmat älykkyystestitkin ovat kuviopäättelytestejä."
Nykyään älykkyystesteissä on erilaisia osioita, kuten kuviopäättelytestejä, numeerista lahjakkuutta mittaavia testejä, matemaattista lahjakkuutta mittaavia testejä, loogista päättelykykyä mittaavia testejä ja myös verbaalista lahjakkuutta mittaavia testejä. Kokonaistulos on summeeraus näistä kaikista osioista. Toisaalta on todettava, että kun tuo kuviopäättelyosuus on ehkä liiankin dominoivassa asemassa mm. Mensan testeissä, niin siitä seuraa, että aasialaiset testin suorittajat ovat etulyöntiasemassa,koska heidän kirjoitusjärjestelmänsä perustuu pieniin kuvioihin ja he niin ollen ovat harjaantuneet koko elämänsä analysoimaan pienten kuvioiden viivoja, pilkkuja ja pisteitä. On siis ymmärrettävää, että korealaiset, kiinalaiset ja japanilaiset peittoavat muut maat tällaisissa testeissä.
Ei niitä tuloksia eri osa-alueilta lasketa yhteen vaan tehdään faktorianalyysi.
Tuota kirjoitusjärjestelmäjuttua en ollutkaan kuullut aiemmin, koska se on hihasta vedettyä paskapuhetta.
Eräillä aasialaisilla on älykkyys rotuominaisuutena ja se näkyy myös älykkyyden sekundäärisinä käyttäytymispiirteinä, sekä fyysisinä piirteinä, joilla ei ole mitään tekemistä kirjoitusjärjestelmän kanssa.
Vastaavasti afrikkalaisperäiset ovat pienipäisiä ja reaktioiltaan hitaita, sekä saavat pienempiä tuloksia älykkyystesteistä.
Jos mennään hienosäätöön niin voidaan ihmetellä, miksi suomalaiset pärjäävät PISA-testeissä, kun suomalaiset eivät pärjää älykkyystesteissä. Ja voidaan myös ihmetellä, että mikä on älykkyyden jakauma, ja onko se rotuominaisuus. On viitteitä myös siitä, että älykkyyden jakauma ei ole gaussilainen. Oikeastaan, miksi sen pitäisi olla?
ÄÖ-jakauma ei todellakaan ole gaussinen. Gaussinen jakaumahan on vain keinotekoinen järjestysasteikko, joka on keksitty sen vuoksi, että keskeisen raja-arvolauseen vuoksi satunnaismuuttujista taipuu tulemaan gaussista. Siis jos ÄÖ:hön vaikuttaa n. 1000 eri satunnaistekijää geeneissä, niin siksi jakauma ajatellaan gaussiseksi. Jos verrataan ÄÖ:n 200 edustajaa 3 miljardiin ÄÖ:n 100 edustajaan, niin tämä huippuälykäs neiti varmaankin oppii suhteellisuusteorian murto-osa-ajassa verrattuna näihin taviksiin - jotka eivät sitä koskaan opi.
PISA-testissä suomalaiset pärjäsivät mm. seuraavien seikkojen vuoksi:
Suomen kieltä puhutaan, kuten kirjoitetaan. Tämän vuoksi suomalaiset oppivat lukemaan ja kirjoittamaan 3 viikossa saman verran kuin englantilaiset 2 vuodessa.
Suomalaiset lukevat TV:stä n. 20 kirjaa vuodessa: ei dubbausta jne.
Siis: ei koululaitoksen ansiosta...
Matematiikka: suomalaiset osaavat taskulaskinmatematiikkaa ("Kevytmatikkaa"), mutteivat kunnolla abstraktimpaa matematiikkaa.
ainakin poikkeuksellinen tyhmä kirjoituksestasi päätellen. Lieneekö syy sitten kuviopäättelyssä? Sillä ei muuten ole MITÄÄN tekemistä oikean, tärkeän, elämänhallinnallisen älyn kanssa. Et varmaan hyväksy käsitettä "tunneäly".
Mensalaiset (= kuviopäättelijät) ovat melko tyhmiä. Tunnen kolme Mensan jäsentä...
Miksi kaikki omasta mielestään tunneälykkäät ovat jotain bitchejä? LOL
"Miksi luonnollinen kieli on niin yliarvostettua, että se on saanut tosi monta liputuspäivää Suomessa? "
Koska se on vallan ja politiikan, karjan kontrolloinnin väline. Ei siis liputeta kielellä vaan kieltä käyttävän ryhmän vallalle.
Toisekseen, kirjakielihän ei ole tarkasti ottaen luonnollinen kieli vaan synteettinen luomus, ei edes murre. Esimerkiksi niinkin keskeisestä sanasta kuin "eivät" ei tiedetä, onko se suomea ollenkaan. Sitä nimittäin ei löydy mistään ennen 1800-lukua. On täysin mahdollista, että joku hurjapää on syntetisoinut sen tuolloin.
Agricolaa ei kiinnostanut suomen kieli vaan vallansiirto protestanteille.
1800-luvun suomalaisuuden kauppiaita kiinnosti lähinnä köyhän suomenkielisen karjan käsittely. Karjakauppiaat itse vaihtoivat suomen kieleen suurin piirtein viimeisinä, vasta 1900-luvun puolella.