Haluaisin tietää paljonko omakotitalon sisäilma on alipaineisempi kuin ulkoilma. Taloon on sen valmistumisen ja ilmanvaihdon säätämisen jälkeen rakennettu uusi huone. Huoneessa on tuloilmaventtiili jota en ole vielä avannut. Haluaisin ensin varmistaa, että venttiilin avaamisenkin jälkeen talo on alipaineinen.
Vedin seinässä olevan (vuorivillalla tiivistetyn) reiän läpi kirkkaan muoviletkun, jonka sisähalkaisija on 7mm. Ulkopuolella kiinnitin letkun pään noin 1.5m korkuteen ja sisäpuolella tein siitä U-kirjaimen muotoisen lenkin, jossa U:n sakarat ovat vierekkäin. Kaadoin U:hun vettä. Veden pinta oli molemmissa sakaroissa samalla korkeudella, oli ilmastointilaite päällä tai ei. Ilma ulkona oli tyyni.
Missä vika?
Sisäilma kuitenkin on alipaineinen, koska ilmastointilaite pitää sammuttaa takan sytyttämisen ajaksi.
Miten saan paine-erot näkyviin myös mittalaitteessani?
Vedin seinässä olevan (vuorivillalla tiivistetyn) reiän läpi kirkkaan muoviletkun, jonka sisähalkaisija on 7mm. Ulkopuolella kiinnitin letkun pään noin 1.5m korkuteen ja sisäpuolella tein siitä U-kirjaimen muotoisen lenkin, jossa U:n sakarat ovat vierekkäin. Kaadoin U:hun vettä. Veden pinta oli molemmissa sakaroissa samalla korkeudella, oli ilmastointilaite päällä tai ei. Ilma ulkona oli tyyni.
Missä vika?
Sisäilma kuitenkin on alipaineinen, koska ilmastointilaite pitää sammuttaa takan sytyttämisen ajaksi.
Miten saan paine-erot näkyviin myös mittalaitteessani?
Vastaukset 7
Vanhimmat
"Sisäilma kuitenkin on alipaineinen, koska ilmastointilaite pitää sammuttaa takan sytyttämisen ajaksi. "
Stetson-menetelmällä sain takan vedon alipaineeksi alle 2mm vesipatsaan 5m hormissa kun savukaasun lämpötila on 100 astetta yli ympäristön. Takkaa sytytettäessä hormissa ei luultavasti ole edes 100 astetta, joten savut sisään imevä alipaine voi olla niin pieni ettei sitä erota vatupassissasi.
Kai joku tietää mitä luokkaa nuo alipaineet on oikeasti?
tekevät aika pienen alipaineen. Hallissani jossa on 450w puhallin ja muuten tiivis halli. Huomaa kuinka vaikeaa on pieni ovi avata, korkeusero on vain 4mm vesipatsaassa. Kokeile kallista letku melkein vaakatasoon ja saippuavettä, jotta pintajännitys ei häiritse. Korkeusero ei kasva, mutta kun letkun liki vaakatasossa, pienikin ero vie nesteiden päät eri tasolle, jolloin voi mahdollisesti alipaine erottua.
Ikkuna aukkoon voi myös laittaa ison levyn,(esin styroksi) johon tekee ison reijän ja vetää reijän päälle vaikka pakkauskalvoa, jos on alipaine kalvo pullistuu silminnähden sisäänpäin. kokeilee samaa eri ikkunoissa jolloin ei tuuli sotke asiaa. Jos on yläkerta, niin myös siellä, koska talo on helposti pieni hormi ja yläkerrassa ilma liikkuu ulospäin ja jostakin mitättömistä rakosista kylmä virtaa alakerrassa sisään, kylmään vuoden aikaan tietysti.
Kuka idiootti alkaa porata talon seinään reikiä, kun saatavilla on muutamalla eurolla ilmanpanemittareita? Sen jälkeen tarvitaan kyllä vielä vähennyslaskutaitoa (se on käänteistä ynnälaskua).
Epäilen kyllä (tavallisesti järkevän) airfoil*in hallin tiiviyttä, kuten viestin lopusta muutenkin näkyy.
Koska puhallin tai muu vastaava on sen verran iso, riittää kun työntää tiivisteen väliin ohuen letkun. paine ero välittyy pienestäkin letkusta, ja vaikka tiivisteet ovat hieman huonosti letkun kohdalla ei vuotava ilma häiritse mittausta. Itseäni kiinnosti aikoinaan kuinka iso on ero, voiko periaatteessa katto romahtaa alipaineen vaikutuksesta. Tutullani puusepällä on niin tehokas imuri ettei isoja pariovia saa auki jos imu täysillä ja silloin kattokin ryskyy todella paljon, kun "löysät" lähtee kattotuoleista. Ei oma hallini kauhean tiivis ole, mutta ei kuitenkaan mikään heinälato :))
Kyllähän se mittaaminen noinkin käy. Ihan tuntematta halliasi mietiskelin, että kyllä duunareillakin lähtee räkä keuhkoista, jos alipaine on niin suuri, että katon romahtamista tarvitsee pelätä.
Jos tuo tuuletus on ihan ilman puhtauden takia, eikö kannattaisi harkita jotain muuta ilmanpuhdistusjärjestelmää? Muistaakseni tuohon tarkoitukseen saa peräti miinusmerkkistä lainaakin Finnveralta (vai mikä se entinen KERA nykyään on?].
Sisäilman tulisi olla -5...10Pa alipaineinen ulkoilmaan nähden. U-putken kaavalla (http://fi.wikipedia.org/wiki/U-putki) laskien nestepintojen korkeusero on 0.5...1.0mm, mitä ei silmällä erota. Onko jotakin muuta kotikonstia, jolla noin pienen eron saisi esiin?
Oleellista on saada varmuus alipaineesta, ei absoluuttista numeroa.
Kaupalliset muutaman euron mittarin omaavat suuremman toleranssin kuin mitattava paine-ero.
Vinkkejä kiitoksella vastaanotetaan.
Tiedämme, että suositeltu paine-ero tuottaa U-putkeen noin millimetrin korkeuseron. Entä jos U-putken tekee siten, että ulos menevän haaran puolikas U:sta on paksua putkea ja sisällä olevan haaran puolikas on pinta-alaltaan vaikkapa kymmenesosa siitä. Ohuen ja paksun putken liitoskohta olisi U:n pohjukassa.
Muuttuuko korkeusero kymmenkertaiseksi?