Helsingin Sanomat vilisi taas tänään virheitä.
Moskovaan rakenteilla olevaa suurta liikekeskustaa kutsuttiin johdonmukaisesti nimellä "Moskova City". Miksi ihmeessä sillä olisi suomalaisenglantilainen nimi? Sen englanninkielinen nimi on Moscow International Business Centre ja venäjänkielinen Москва-Сити, josta tuo omituinen nimitys "Moskova City" lienee johdettu. Oikea muoto suomeksi on tietysti "Moskva City" tai paremmin "Moskovan kansainvälinen liikekeskus".
Jääkiekkoseura HIFK:ta irvailevassa jutussa on Lalli Partisen suuhun laitettu järjestönimi "Finska papperbruksföreningen". Herää kysymys, kumpi ei tiedä yhdistyksen oikeaa nimeä, Partinen vai HS:n toimittaja. Oikea nimi on tietenkin Finska pappersbruksföreningen.
Maria Björnberg-Enckelliä irvailevassa jutussa on otsikkona Bäst folk. Mitä kieltä lieneekään? Ei ainakaan ruotsia.
Moskovaan rakenteilla olevaa suurta liikekeskustaa kutsuttiin johdonmukaisesti nimellä "Moskova City". Miksi ihmeessä sillä olisi suomalaisenglantilainen nimi? Sen englanninkielinen nimi on Moscow International Business Centre ja venäjänkielinen Москва-Сити, josta tuo omituinen nimitys "Moskova City" lienee johdettu. Oikea muoto suomeksi on tietysti "Moskva City" tai paremmin "Moskovan kansainvälinen liikekeskus".
Jääkiekkoseura HIFK:ta irvailevassa jutussa on Lalli Partisen suuhun laitettu järjestönimi "Finska papperbruksföreningen". Herää kysymys, kumpi ei tiedä yhdistyksen oikeaa nimeä, Partinen vai HS:n toimittaja. Oikea nimi on tietenkin Finska pappersbruksföreningen.
Maria Björnberg-Enckelliä irvailevassa jutussa on otsikkona Bäst folk. Mitä kieltä lieneekään? Ei ainakaan ruotsia.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Partis-jutun otsikossa kirjoitettiin
”Ketkä ovat tervetulleita Nuudensjöldinkadulle?”
Sinun jos kenen olisi pitänyt huomata kadun nimen olevan aivan väärin kirjoitettu.
Meinaan vain, että oman tulkintani mukaan ”Bäst folk” oli myös tahallisesti virheellistä kieltä.
Tuskin tuo "Bäst folk" oli tahallinen virhe. Sen sijaan "Nuudensjöldinkatu" tietysti oli sitä, koska sen väärinkirjoittamisessa oli juju. "Bäst folk" -ilmaisussa sen sijaan ei ole mitään jujua.
Sunnuntai-HS 16.11.2008 sisältää tosiaan taas mitä surullisimpia esimerkkejä siitä, kuinka kansa on vieraantunut suomen kielestä. Ihan vain esimerkkinä kiinteistövälittäjien ammattikunnan kieli, joka rappeutuu aivan silmissä. Lyhytkin esittelyteksti pitää jo lukea moneen kertaan ennen kuin tarkoitus selviää.
Esimerkki:
Helsinki, Ullanlinna, KT
3 h, avok, s, 2 terassi
Suuret terassit aamu, että ilta-aurinkoon, kauniit näkymät ... Oma sauna. Pronormin keittiö heti vapaa. Täysin peruskorjattu moderni talo hissi.
Ja niin edelleen.
Eikö myyjien ilmoituskieltä kukaan valvo? Eikö välittäjiä kurssiteta kieliasioissa? Olisiko joukossamme alan ihminen, joka osaisi vastata?
Juuri samaan ilmoitukseen kiinnitin itsekin huomiota. Luinpa sen ääneen kanssaeläjällenikin, jotta pääsimme taivastelemaan ilmoituksen sekosanomaa kahdestaan.
Keittiöön siis pääsee muuttamaan oitis, mutta milloinkahan ne muut huoneet mahtavatkaan vapautua?
Ammattikunnan vakiintunut nimike on kiinteistönvälittäjä, ei kiinteistövälittäjä.
Olet oikeassa. Mutta niin rappeutunutta monen kielenkäyttö on, että "kiinteistövälittäjä" saa peräti 24 000 Google-osumaa ja "kiinteistönvälittäjä" silti "vain" kolme kertaa enemmän, 72 500 osumaa.
Esiintyypä muoto "kiinteistövälittäjä" jopa monen kiinteistönvälitysfirman nimessä...
Mikä muuten on "toimiva kaksio"? Minä ainakin halua toimia asunnossani; asunto saisi mieluummin olla ihan paikallaan.
Kaksion yli olen päässyt hyppäämään asumisurallani, joten minulla ei ole kokemusta kaksioiden toimivuudestakaan.
Takavuosina sain asuttavakseni pienenlännän yksiön, johon minulla oli vapaus tehdä muutoksiakin. Asuin siinä jonkinmoisen tovin yksin, sitten meitä oli usean vuoden ajan kaksi ja lopulta kolmekin. Se tavallinen tarina siis.
Onnettoman kokoisen keittokomeron väliseinä sai heti alkuunsa kyytiä, mutta sen tilalle väsäsin jonkin matkan päähän tilanjakajan, joka toimitti keittiökaapiston virkaa keittokomeroon päin ja kirjahyllystön virkaa ”olohuoneeseen” päin. Päädyssä oli kiinteä ruokapöytätasokin.
Tuo kirjahyllystö toimi osaltaan kannattimena myös makuuparvelle, joka tukeutui kahdelta sivulta seiniin ja ”roikkui katosta” pitkältä vapaalta sivultaan.
Muitakin kiinteitä ja puolikiinteitä kalusteita (lastu- ja kimpilevyhirvityksiä) tuohon luukkuun tuli nikkaroitua. Ostohuonekaluja ei ollut paria pikkutuolia enempää eikä kalusteiden järjestystä juuri käynyt muuttaminen.
Ystävät nimittivät tuota umpeenkalustettua asuntomonsteria ”asumiskoneeksi”. En tiedä, oliko nimitys pilkallinen vai arvostava.
Jos nauvolaiset ja korppoolaiset ovat bättre folk, niin Helsingistä löytyy bäst folk. Ne ei esim. örvellä päissään kokkareilla. Näin se meillä on käsitetty.
taivuteta noin "bäst folk". Ei voi tuolla tavalla jättää edes epämääräiseen muotoon, vaan täytyy sanoa määrätyssä muodossa "det bästa folket". Joka kuulostaa aivan kököltä. Noin ei ikinä sanottaisi ruotsiksi oikeasti.
Hesaria ei kannata syyttää siitä, että se ei käytä moitteetonta ruotsin kieltä. Eiköhän tämän sanaleikin logiikka mene niin, että kun taivutetaan bra-bättre-bäst, niin bättre folkista seuraava on sitten bäst folk. Näin tämä meillä käsitetään.
Det bästa folk, som nånsinn fanns.
"Det bästa folk som nånsinn fanns."
Pitää tuolloinkin olla "det bästa folket", ellei tietoisesti halua olla murteellinen. Ja "nånsin", ei "nånsinn" (kirjakielellä "någonsin").
Ja kyllä: ymmärrän toki, että irvailet.
Helsingfors' Idioters Förenade Krafter.