Muutama vuosi sitten ostimme siikoja suuremman määrän suoraan kalastajalta .Perkatessa löysimme isoja matoja lähes kaikista,no pakastimme ne ja niinhän siinä kävi, että jäivät syömättä.Kumpikin meistä ei vaan yksinkertaisesti halunnut tehdä niistä ruokaa. No viikko sitten saimme taas siikoja, hyvännäköisiä.Ne perattiin ja pakastettiin. Paistoin äsken kaksi ja perkasin pojalleni siikaa, ja huomasin siinä sellaisia hivenen soikeita vaaleita palleroita, joista tuli rikkoontuessa maidon näköistä nestettä. Niitä oli siinä kalan lihassa aikasen paljon. Toinen kala oli puhdas. Se joku rakkoloinen, eikä vaarallinen ihmiselle mitenkään, kuten ei ne madotkaan, varsinkin kun kalat on pakastettu. Mutta niin se taas meni, halu siikaan muutamaksi vuodeksi.
Onko niissä kuinka paljon oikeastaan noita loisia.. miten voi olla niin huono tuuri, että kun päätän kokeilla uudelleen, heti löytyy jotain.. Jäi vielä vaivaamaan se, että huomasin ne pallerot vasta kun perkasin sitä kalaa lapselleni. Hyvä, että en ehtinyt syödä tai kukaan ei ehtinyt. Mulla ainakin olisi lentänyt oksennus heti. Kuulemma ne hajotessaan antavat kitkerän maun, että siitä sen viimeistään huomaa..
Onko niissä kuinka paljon oikeastaan noita loisia.. miten voi olla niin huono tuuri, että kun päätän kokeilla uudelleen, heti löytyy jotain.. Jäi vielä vaivaamaan se, että huomasin ne pallerot vasta kun perkasin sitä kalaa lapselleni. Hyvä, että en ehtinyt syödä tai kukaan ei ehtinyt. Mulla ainakin olisi lentänyt oksennus heti. Kuulemma ne hajotessaan antavat kitkerän maun, että siitä sen viimeistään huomaa..
Vastaukset 8
Vanhimmat
Olet törmännyt "pukamaiseen" siikaan. Etenkin pohjanlahden siioissa esiintyy tuota rakkulaloista melko yleisesti. Rakkula sisältää maitomaista nestettä, eikä ole mitenkään vaarallista ihmiselle, mutta kyllä se ruokahalut tuppaa viemään.
Kannattaa ostaessa avauttaa kauppiaalla siika ja kauppias tarkistaa ettei "pukamia" ole.
Siiassa elää toinenkin loinen, eräs hankajalkaisiin kuuluva, joka ei sekään tartu ihmiseen eikä ole liioin, muuta kuin haitta, joka pudottaa kalan käyttöarvoa. Kukapa haluaisi ylimääräisiä ötököitä ruokaansa.
Kuten sanottu kannattaa avata tai avauttaa kala ennen sen valmistusta tai ostoa.
lapamadon toukkia. Jopa merilohessa, koska käyvät syntymässä joissa.
Että merilohen loisena mahdollisesti tavattava kapea heisimato ei tartu ihmiseen, eivät liioinmuut mahdolliset parasiitit.
Tietenkin, kuten äsken mainitsin, jokainen ylimääräinen ötökkä on vähemmän ruokahalua herättävä, olipa se vaaraton tai vaarallinen.
järvikaloissa, ainoastaan muutamassa lajissa (esim. hauki).
Lohessa ei ole lapamatoa - se toinen heisimadon laji ei tartu ihmiseen.
kaksi ensimmäistä vuottaan makeassa vedessä. Poikasena syö myös lapamadon toukkia.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Lapamato
lapamatoa! Ei saa.
Se keskustelu on jo kerran käyty ja niiden lapamatoa kantavien kalalajien määrä on hyvin rajallinen - eikä lohikalat kuulu niihin.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000005&conference=4500000000000357&posting=22000000039238901
viihtyvä lapamato.
http://encyclopedia.perhokalastaja.com/index.php/Lokkilapamato
olla ihmisessä loisiva eli ihmiselle haitallinen.