Kansakoulussa on joskus vannotettu oppilaita että sähkölamppu on lamppu eikä mikään "polttimo". Nyt kuitenkin näin Moottori-lehdessä kirjoitetun auton valojen _polttimon_ vaihdosta. Saako sähkölamppuja taas sanoa polttimoiksi vaikka siellä sisällä ei mitään poltetakaan?
Saako lamppua sanoa polttimoksi?
paalutinko turhaan?
14626
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
"sähkölamppuja" hehkulampuiksi.
Polttimolla tarkoitettaneen pienehköä taskulampun tai auton hehkulamppua erotuksena suuremmasta sisustus- ja kattovalaisimissa käytettävistä hehkulampuista.
Täällä polttimot ainakin maksavat maltaita:
http://www.fennia.fi/FenniaRyhma/Asiakaslehti/Yritysesittelyt/100303.htm
Vaimoni ei ole mikään turhantarkka ihminen kun on kyse terminologiasta.
Valaisin on hänelle ”lamppu” ja taskulamppua hän kutsuu ”sähkölampuksi”, mahtuipa se taskuun tai ei.
Opettaja kysyi luokalta, onko kenenkään kotona syöty erikoisia ruokalajeja. Pikku-Kalle viittasi ja sanoi, että heillä syödään lamppuja.
- Miten ihmeessä? kysyi opettaja.
- Kuulin illalla kun äiti sanoi isälle, että sammuta lamppu niin otan sen suuhun!
Olin kerran ostoksilla sähkötukkuliikkeessä. Mun edella seisova kaveri osti luultavasti lamppuja tievalaisimiin. Myyjä kysyi että "otaksä ellipsin vai kullipsin mallisia". Lampun muoto kävi hyvin selväksi asiasta mitään titävälle.
Rakennuksissa on kiinteitä ja siirreltäviä valaisimia, mutta autoissa valot tai lyhdyt.
Valaisimissa voi olla valonlähteenä lamppuja (hehkulamppuja tai energiansäästölamppuja) tai loisteputkia. Energiansäästölamput ovat toimintaperiaatteeltaan loisteputkia, mutta hehkulamppujen kanssa identtisen kierrekiinnityksensä johdosta niitäkin kutsutaan lampuiksi.
Pienen, kädessäpidettävän, paristo- tai akkukäyttöisen valaisinlaitteen vakiintunut nimitys on taskulamppu, vaikka sen muoto ja koko ei suosisikaan taskussa kantamista.
Auton ajo- ja suuntavaloissa ja taskulampuissa käytetään yleisimmin hehkulamppuja. Näitä matalalla jännitteellä (< 24 V) toimivia pienikokoisia lamppuja kutsutaan (230 voltin taloussähköllä toimivista lampuista poiketen) usein myös polttimoiksi.
Autojen valaisinlaitteissa on nykyisin hehkulamppujen (”polttimoiden”) ohella käytössä myös kaasupurkauslamppuja ja LEDejä eli ledejä eli hohtodiodeja. Niiden kutsumista polttimoiksi lienee syytä välttää.
Kaasupurkauslamppuihin perustuvia auton ajovaloja kutsutaan yleisesti ksenonvaloiksi. Alkuaineiden suomenkielisiä nimiä tuntemattomat saattavat hyvin höpöttää myös xenonvaloista. Puheessa tietenkin se ja sama.
Saksalaiset kutsuvat tavallista, lapsen nyrkin kokoista, kodin valaisimissa käytettävää hehkulamppua usein nimellä ”Glühbirne”. Mitäpä jos mekin puhuisimme ”hehkupäärynöistä”?
Saa olla vapaasti eri mieltä. Nämä olivat vain oman tulkintani tulosta.
Olen kyllä kuullut tuon kummajaisen. Minulla tosin on autossani valot, lyhty vain savusaunassa.
Saksalainen kaverini tuli käymään Suomessa joulun seudussa 1972. Hän oli ostanut varta vasten tuota reissua varten VW Kuplan vuosimallia kivi ja keppi. Siinä oli vielä historiallinen 6 voltin sähköjärjestelmä, vieläpä rapistunut sellainen (hapettuneet ajovaloumpiot jne.).
Ajoimme kahdestaan ensimmäisen etapin Helsingistä Imatralle. Syksy oli ollut leuto eikä lunta ollut lainkaan – märkää syksyistä pimeyttä sitäkin enemmän.
Jossakin puolivälissä matkaa kaverini sanoi: ”Voitko mitenkään tulla ajamaan? En näe kerta kaikkiaan mitään!” Minun oli pakko vastata, että en näe minäkään, mutta voin yrittää ajaa korvakuulolta.
Selvittiin Imatralle, missä erosimme ja jatkoin matkaa junalla. Kaverini vietti joulun toisaalla ja tapasimme uudenvuoden aikaan taas eri paikassa. Auto saatiin vielä onnellisesti takaisin Saksaankin.
Seuraavan kerran tuo kaverini kävikin Suomessa tänä vuonna – tällä kertaa lentämällä. Hänen vaimolleen matka Suomeen oli ensimmäinen.
Noita VW:n muinaisia ”saunatuijuja” et olisi sinäkään sanonut valoiksi – lyhdyiksi korkeintaan!
Viimeksi ajoin Helsingistä Imatralle muutama viikko sitten. Ksenonvaloilla näki kirkkaasti paremmin kuin silloin 36 vuotta sitten – lyhty kuvaa niitä aika huonosti!
Jos nyt kootaan tässä ketjussa esitettyjä termejä:
- Polttimo on ehdottomasti virheellinen nimitys, olipa sen koko mikä tahansa. Lamppu on lamppu. "Vallitseva käytäntö" ei puolusta virheellistä nimitystä.
- Tarkkaan ottaen autossa on valot vasta kun ne sytytetään. Valot tulevat valaisimista, joissa on lamput.
- Hohtodiodi on aika harvinainen nimitys LEDille. Yleisempi on valodiodi.
- Lyhty on (valitettavasti) vanhentunut nimitys valaisimelle, eikä sana mitenkään määrittele valotehoa. Tätä termiä ei kuitenkaan yleensä käytetty ajovalaisimista. Savusaunaporukalla on ehkä omat käsityksensä.
- VW Kuplassa ei taatusti ollut koskaan ajovaloumpioita. Umpioita käytettiin taannoin englantilaisissa autoissa, tietääkseni ei muissa. (Umpio = heijastimen, lasin ja hehkulangan muodostama tiivistetty valaisin, itse asiassa eräänlainen lamppu.)
On kyllä myönnettävä, että lamppujen, valojen ja valaisimien terminologia on hämmästyttävän hämärä.
Niin – niiltä osin kuin ne selvennystä asioihin toivat...
Valaisimista kuulee käytännössä hyvin harvoin puhuttavan autojen yhteydessä, olkoonkin että tuo käsite olisi täälläkin terminologisesti tervetullut!
>- Hohtodiodi on aika harvinainen nimitys
>LEDille. Yleisempi on valodiodi.
Valitettavasti. Yhtä valitettavaa on sekin, että seuraavassa lainaamani Wikipedia ei ole kovinkaan arvovaltaisen auktoriteetin maineessa:
”Fotodiodeista käytetään myös nimitystä valodiodi, mutta tätä nimitystä käytetään toisinaan arkisesti myös LEDeistä.”
http://fi.wikipedia.org/wiki/Fotodiodi
Olisi kenties parempi, ettei sanaa ”valodiodi” sekaannusten välttämiseksi käytettäisi sen enempää LEDeistä (hohtodiodeista) kuin fotodiodeistakaan.
LED (hohtodiodi) säteilee eli emittoi valoa (”Light Emitting Diode”), kun taas fotodiodi ottaa valoa vastaan ja säätelee käyttäytymistään tämän valon voimakkuuden mukaan.
Rakensin aika tarkkaan 30 vuotta sitten langattoman äänentoistojärjestelmän, jossa käytettiin lähetinpuolella infrapuna-hohtodiodeja (8 kpl) ja vastaanotinpuolella fotodiodia (1 kpl). Saattaisi löytyä jostakin romulaatikon pohjalta vieläkin.
Umpioiden osalta olen tainnut olla pimiössä. Olin luullut, että auton valaisimen sitä umpinaista (suhteellisen pölytiivistä mutta ei hermeettisesti suljettua) osaa, jota rajoittavat lasi edessä ja heijastin lampun asennusaukkoineen takana, kutsutaan ja sopii kutsua umpioksi. Nyt olen tältä osin vähän valaistuneempi, kiitos!
Terminologian hämäryydestä olen samaa mieltä kanssasi.
"VW Kuplassa ei taatusti ollut koskaan ajovaloumpioita."
Amerikan Yhdysvaltoihin viedyissä autoissa ja siis myös kuplavolkkareissa piti aikoinaan olla "sealed beam" eli ajovaloumpio.Määräys poistui joskus 1980-luvulla.
Ässienässä: Jos luit edellä olevat tekstit huolellisesti, saatoit huomata, että tapahtumapaikka ei ollut Yhdysvallat. Rapakon tällä puolen nuo jenkkivalaisimet olivat kiellettyjä.
Mutta silti:
>Polttimo on ehdottomasti virheellinen nimitys...
>Tarkkaan ottaen autossa on valot vasta kun ne sytytetään...
Minulla oli eilen tilaisuus vilkuilla Suomen toiseksi eniten myydyn automerkin vastikään julkaistua käyttöohjekirjaa.
Polttimoiden vaihdosta siellä puhuttiin – ja valoista (tarkoitettaessa valaisimia).
Se, että auto on Suomen toiseksi eniten myytyä merkkiä, ei mitenkään takaa, että sen käyttöohjekirjan kieliasu olisi parasta tasoa.