Onko mielestäsi vielä näinä tasa-arvon aikoina sellaisia asioita, mitkä olisivat sallittuja tai mahdollisia vain toiselle sukupuolelle? Tai että joku asia herättää huomattavasti enemmän paheksuntaa jomman kumman sukupuolen tekemänä?
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Vastaukset 33
Vanhimmat
Miesten seisoaltaan kuseminen.
..ne saisivat olla paljon paljon aloitteellisempia miesten suhteen, eivätkä vaan yhä passiivisina odottaisi ja ajattelisi että: miehen kuuluu tehdä aina se aloite yms. sontaa..
Mul on kutimet kotona.
Niin siis, jotkut asiat, kuten miehen osallistuminen ompeluseuroihin tai tuoksukynttiläkutsuille asettavat miehen naurunalaiseksi, mut eivät herätä samaan tapaan pahennusta kuin seksuaalikäyttäytymiseltään miesmäinen nainen.
Eli, on olemassa jotain asioita, mut niin niitä mielestäni pitää ollakin. Kaikki ei mun maailmassa ole sallittua kaikille, eikä tartte ollakaan.
usein naisten tupakointia, kun taas miehille se on heidän mielestään sallittua...
Noh, mä en ainakaan piittaa heidän ajatuksistaan.
Ameriikassa ja muissa maissa, missä ollaan aina oltu Suomea edellä, kuusikymmenluvulla hienotkin naiset polttivat tupakkaa, oli raskaana tai ei. Kato nää vanhukset on vaan liikkunu jossain seurakuntakerhoissa Suomen pikkukylissä.
Tarvisi toivottaa vanhuksetkin tervetulleeksi 2000-luvulle. Ne ovat ihan liian vanhanaikaisia mielipiteissään...
Kyllä parisuhteessa on helpompaa kun sovitaan selkeästi mun työt ja sun työt eikä sotketa kaikkia molemmille. Ainakin mun mies osaa niin paljon paremmin jotakin asioita mitä minä en osaa että pahksuisin mikäli hän odottaisi minun tekevän niitä. Samoin toisinpäin.
Mahdollista voi olla monikin asia ja varmasti sallittua mutta edelleenkään en koe helpoksi lähteä esim yksin yhdelle oluelle lähibaariin. Miehelle se on ihan helppo juttu.
En tiedä kuinka luontevaa taas miehille on hegailla kaveriporukassa lahjatavarakaupassa hypistelemässä ihania pieniä koriste-esineitä tuntitolkulla ?
Paheksun kuitenkin kaupan kassajonoissa sitä että naiset kantavat ostokset itse vaikka mies olisi ihan vierellä. Minä en edes koske kauppakasseihin jos mieheni tai 15 v poikani on mukana. Minun mies loukkaantuisi siitä. Kuin myös siitä jos veisin auton itsenäisesti korjaamolle kysymättä ensin häneltä osaisiko hän mahdollisesti korjata autossa olevan vian.
Uskon myös että miehellä ei ole samanlaista muistikapasiteettiä kuin naisella esim kadonneista sukista ja kalsareista. Minä tiedän missä ne ovat. Minä autan silloin.
"Tai että joku asia herättää huomattavasti enemmän paheksuntaa jomman kumman sukupuolen tekemänä?"
Kaikki `ei-järkevä` käytös naisen osalta herättää enemmän närkästystä, koska naisen kuvitellaan olevan se järkevämpi sukupuoli. Ikävää, että feministit ovat tuhonneet senkin kuvitelman ja nykyään kaikki naiset on pelkkiä holisti-lutkia, joista ei ole mihinkään. :(
on naiselle huomattavasti vähemmän paheksuttavaa kuin miehelle. Ainakin Oulussa ja Kempeleellä. Hameen käyttö samoin. Ja armeijan käymättömyys.
Naiskirjailijan on mahdotonta kirjoittaa kirja, jota miehet lukisivat.
Naiset lukevat naisten ja miesten kirjoittamia kirjoja, miehet vain miesten kirjoittamia.
Isänpäivänä ei syystä tai toisesta mainosteta isille Anja Kaurasen, Sofi Oksasen, Laila Hirvisaaren tai Heidi Liehun teoksia.
"Isänpäivänä ei syystä tai toisesta mainosteta isille Anja Kaurasen, Sofi Oksasen, Laila Hirvisaaren tai Heidi Liehun teoksia."
Miksi ostaisi paskaa? Onhan noita esim. Toni Morrison, Sylvia Plath jnejne, tai jos suomalaista tahtoo niin Manner tai Saisio.
Miksi pitäisi suosia esim. kirjailijaa vain siksi, että tämä sattuu olemaan nainen? Laatu määrää.
mietin että laitanko esimerkiksi Saision.
Mutta onko kyse laadusta vai ennakkoluulosta?
Jotta voisi päättää onko kirja paskaa vai ei, se pitäisi ensin lukea.
Jäi mieleeni tilasto jostain (?) että miehet eivät lue naiskirjailijoita juuri lainkaan.
Ihme mies on MMies, jos on naisia lukenut.
olenko minäkin ihme mies jos olen naiskirjoittajien kirjoja (huomaa monikko) lukenut? Oonhan, jooko?
on ihmeellisempi kuin voisi äkkiä uskoakaan.
ensinnäkin, on tosi ihmeellinen nimimerkki. miten on moisen keksinytkään?
mitä muka olet lukenut. kä mitään lukenut ole. (huomaa aggressiivi)
Ei ole minun vikani, että suurin osaa julkaistusta kirjallisuudesta, joka on lukukelpoista, sattuu olemaan miehen kynästä lähtöisin. Pitääkö tästäkin tehdä sukupuolikysymys? Onko sitten niin, että kustantajat eivät julkaise naiskirjailijoita samoissa määrin, vai eikö naiskirjailijoiden tekeleet ole kustantamisen arvoisia vai eikö niitä tarjota kustantajille samoissa määrin, kuin miesten kirjoittamia kirjoja? Siis se ei riitä, että kirjoittaa jonkun "sinkkunaisen päiväkirjan" kasvoillaan, vaan pitää oikeasti olla jotain Sanottavaa. Aika harvalla naisella on, jos näin voi todeta?
"Saisio kyllästyi kriitikoihin, jotka olivat tietävinään hänestä ja hänen kirjoittamisestaan paljon enemmän kuin hän itse. Saisio päätti kirjoittaa salanimellä ja hämmentää lehdistöä. Yleisessä tiedossa on kaksi hänen käyttämäänsä salanimeä: Jukka Larsson ja Eva Wein.
Saisio näki vaivaa esimerkiksi salanimihenkilöidensä taustojen luomisessa ja jopa pukeutui mieheksi kirjoittaessaan Jukka Larssonina. Saision mukaan salanimihenkilöt yllättäen erkaantuivat sivupersooniksi, joilla oli oma elämä ja oma tyyli.
Jukka Larsson oli 32-vuotias Göteborgissa asuva mies, joka oli peräisin herätysuskovaisesta perheestä. Hän oli opiskellut teologiaa ja psykologiaa sekä toiminut vankilapappina ja psykologina. Larssonin ”esikoisteoksen” Kiusaajan (1986) ilmestymisen aikaan KOM-teatterissa esitettiin Pirkko Saision omalla nimellään kirjoittamaa näytelmää Hissi, joka sijoittui Kiusaajan tavoin vankilaan, tosin naisvankilaan. Kriitikot olivat yleisesti sitä mieltä, että Saisio ei tunne vankilaa riittävän hyvin, kun taas Larsson käsitteli vankilaa asiantuntevasti – lukihan kirjan kansiliepeessä, että kirjoittaja on työskennellyt vankilassa.
Larsson sai muutenkin varsin ylistävää kritiikkiä: häntä verrattiin mm. Mika Waltariin. Kun Kiusaaja pääsi J. H. Erkon palkintoehdokkaaksi, kustantaja joutui paljastamaan, ettei kyseessä ollut esikoisteos. Lehdistössä tajuttiin lopulta varsin nopeasti Larssonin olevan fiktiivinen kirjoittaja, sillä missään oletetuissa työpaikoissa tai yliopiston kirjoissa ei ollut jälkeäkään hänen nimestään."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Pirkko_Saisio#Nimileikkej.C3.A4
...joten Saisio hyväksyttiin mieskirjailijana, mutta naisena ei.
Pointtini on, onko miesten kirjailijoiden arvotus kiinni vain ja yksinomaan kirjailijan oletetusta sukupuolesta? Toistan itseäni: onko kysymys laadusta vai ennakkoluulosta?
Saisiohan koetteli kirjallisia piirejä jo 70-luvun alussa avoimilla lesbo-rakkautta kuvaavilla runoillaan, että lähinnä kyse on suomalaisesta "intellektualisesta eliitistä", joka jos jotain, niin torppaa sitten vaikkapa "naisen" uran. Kysehän on lähinnä siitä, mitä "eliitti" pitää kulloinkin arvossa, ei siitä, mitä yleisö lukisi mielellään.
"pointtini on, onko miesten kirjailijoiden arvotus kiinni vain ja yksinomaan kirjailijan oletetusta sukupuolesta? Toistan itseäni: onko kysymys laadusta vai ennakkoluulosta?"
Niin toistat. Mutta jos myyntitilastoja silmäilet, niin onko Remeksen sukupuolella mitään väliä loppujen lopuksi? Paska on paskaa, vaikka sillä olisi munat.
jos naiskirjailija saa enemmän arvostusta, kun häntä luullaan mieheksi (kuten Saisiota Jukka Larssoniksi), eikö se jo osoita, että mieskirjailijaa lähtökohtaisesti arvostetaan enemmän?
eihän silloin voi kyse olla siitä, että kirjailija kirjoittaisi jotenkin laaduttomammin, jos nimimerkki on "Matti" kuin jos se olisi "Liisa"?
Remeksestä en osaa sanoa, kun en ole koskaan lukenut. mieskirjailijat kun ovat paskaa enkä lue heitä...
"..mieskirjailijat kun ovat paskaa enkä lue heitä..."
..on hyvä lähtökohta ryhtyä keskustelemaan kirjallisuudesta.
eläydyin vain mieslukijan asemaan...
ainakin puolet ellei yli, lukemastani on miesten kirjoittamaa.
Erittäin mielenkiintoista. Älä vaan kerro lisää.
joko huomasit että teikäläisten "laadun" käsite liittyy erottamattomasti kuvitelmaan kirjoittajan sukupuolesta ja siksi väsyit koko keskusteluun?
älä sure, olet(te) vain inhimillisiä: on tehty sellainenkin tutkimus, että on paperilla ollut kolme viivaa, lyhyt, pitempi ja pisin. Sitten on kysytty koekaniineilta (homo sapiens), että mikä niistä on pisin. Jos kaniini (homo s.) tietää, että kaveri on vastannut että toisiksi pisin onkin pisin, kaniini vastaa myös, että toiseksi pisin on pisin. vastaa siis väärin, kun kaverikin.
näin helposti menee kaniini (homo s.) halpaan.
ei siis ihme, että jos luulet naisen kirjoittaneen tekstin, pidät sitä huonompana kuin jos luulet miehen kirjoittaneen saman tekstin.
haluaisin, että tämä viesti palkittaisiin "Suomen sekavin" -tittelillä.
rakkain terveisin, (N)
Margaret Cuthbert ja Agatha Christie. Mielestäni saattaisi olla pari muutakin, mutta en muista tähän hätään. Joo ja en mene valta- tai trendivirran mukana harvojen kirjavalintojeni kanssa. Jos kirja/aihe kiinnostaa, niin ihan sama onko sen kirjoittanut mies tai nainen. Joskus voi olla niinkin, että naisen kirjoittama kirja houkuttaa enemmän kuin miehen kirjoittama, aiheesta riippuen tietenkin. Mulle kirjailija on kirjailija eli ihminen, ja vasta sitten "sukupuoli".
Ne jotka todellakin lukevat kirjoja, lukevat sekä miesten että naisten kirjoittamia kirjoja. Nuo isänpäivämarkkinoinnit ja äitienpäivämarkkinoinnit ovat huuhaata ja koskettavat vain niitä ihmisiä jotka eivät osaa lahjaa hankkia ilman muiden neuvoja.
Silti pitää sanoa että monilla naiskirjailijoilla on ärsyttävä taipumus jonkinsortin lässyttämiseen. Ytimekäs kirjoitus on vaikeaa myös monille miehille ja jos sen osaa niin siitä pitävät sekä miehet että naiset.
"joko huomasit että teikäläisten "laadun" käsite liittyy erottamattomasti kuvitelmaan kirjoittajan sukupuolesta ja siksi väsyit koko keskusteluun?"
Ei, vaan se väsyi älyn puutteeseen.
"haluaisin, että tämä viesti palkittaisiin "Suomen sekavin" -tittelillä."
Nojaa, ainakin `tyhmin Blondi tänään`- titteli aika lähellä.
et kylläkään ole kumonnut olennaista väitettäni, että mies ei arvosta naiskirjailijaa ennakkoluulonsa tähden, ja jos lukee, luulee lukevansa mieskirjailijaa, joten oletan, että sinulla ei ole argumentteja jäljellä, rakkain hanipuudeli.
Blondi en ole tässä keskustelussa minä...
on minulle täysin tuntematon.
en lue naisia, kun ne on paskaa.
ei kun taisin käyttää jo tuon...
hienoa kuulla että et ole erikoinen vain nimimerkkisi vuoksi, dayum.
Minä taas olen sitä mieltä, että kirjailijan sukupuolella ei ole paskankaan väliä. Oletko tutustunut esim. Mary Knetchteliin tai Barbara Sheeniin? Hakkaavat jonkun Tervon 6-0, mutta eipä niitä ole enempää. Minun vika?
jos olet, juu, on sinun vika...
Syytä mua. Mä oon syy, miksi sun kirjoja ei julkaista. Koskaan. Ja muista: vain mä.
minä tyttö se omaksun taiteilijanimen (M).
Jo tulee kunniaa ja mainetta kun luulevat mieheksi.
sinäkin luet romaaniani innosta puhkuen, arvoisa MMies.
HA.
"sinäkin luet romaaniani innosta puhkuen, arvoisa MMies."
Enpä muista, koska viimeksi olisin proosaa lukenut. Kerran laskelin huvikseni, niin reippaasti yli 2000 kirjaa lukenut ja siihen päälle kaikki muu, kuin "viihde", niin puhutaan jo jostain 4000 määrästä. Tällä hetkellä luen aikani kuluksi Charles Mingusin omaelämäkertaa "Beneath The Underdog"- kannattaa lukea: siinä missä muut elämäkerturit keskittyy omaan erinomaisuuteensa ja siihen, miten heistä tuli He, tää keskittyy siihen, mitä se teki naisten kanssa.Omalaatuinen, innostava, loistava.