Näennäisvoimia siis ovat mm. coriolis ja keskipakoisvoima ja näitä havaitaan kiihtyvissä ja pyörivissä koordinaatistoissa. Nämä oon siis ei inertiaalisissa koordinaatistoissa huomioitava kun kirjoitetaan Newtonin liikeyhtälöitä.
Olenko ymmärtänyt oikein???
No jos nyt lasketaan vaikkapa tykinkuulan lentorataa niin näitä näennäinvoimia on huomioitava koska maapallo pyörii, onko tämä oikein ymmärretty?
Sitten kysymys.
Jos vaikkapa tuossa tykillä ampumistouhussa asetetaan koordinaatisto niin että se ei ole maan pinnalla kiinni vaan tarkastelee tilannetta paikaltaan sivusta niin tässä koordinaatistossa Newtonin liikeyhtälöissä ei sitten tarvitse näennäisvoimia huomioida?
Olisi mukava jos saisin asiallisia vastauksia.
Kiitos!
Olenko ymmärtänyt oikein???
No jos nyt lasketaan vaikkapa tykinkuulan lentorataa niin näitä näennäinvoimia on huomioitava koska maapallo pyörii, onko tämä oikein ymmärretty?
Sitten kysymys.
Jos vaikkapa tuossa tykillä ampumistouhussa asetetaan koordinaatisto niin että se ei ole maan pinnalla kiinni vaan tarkastelee tilannetta paikaltaan sivusta niin tässä koordinaatistossa Newtonin liikeyhtälöissä ei sitten tarvitse näennäisvoimia huomioida?
Olisi mukava jos saisin asiallisia vastauksia.
Kiitos!
Vastaukset 6
Vanhimmat
" Näennäisvoimia siis ovat mm. coriolis ja keskipakoisvoima ja näitä havaitaan kiihtyvissä ja pyörivissä koordinaatistoissa. Nämä oon siis ei inertiaalisissa koordinaatistoissa huomioitava kun kirjoitetaan Newtonin liikeyhtälöitä.
Olenko ymmärtänyt oikein??? "
Olet ymmärtänyt oikein.
"No jos nyt lasketaan vaikkapa tykinkuulan lentorataa niin näitä näennäinvoimia on huomioitava koska maapallo pyörii, onko tämä oikein ymmärretty? "
Kyllä. Monesti korjaukset ovat pieniä maapallolla, mutta kerrotaan tarinaa että ensimmäisessä maailmansodassa lentokoneet eivät enää osuneet kohteisiinsa kun siirryttiin päiväntasaajan toiselle puolelle. Tämä saattaa kuitenkin olla pelkkä myytti.
"Jos vaikkapa tuossa tykillä ampumistouhussa asetetaan koordinaatisto niin että se ei ole maan pinnalla kiinni vaan tarkastelee tilannetta paikaltaan sivusta niin tässä koordinaatistossa Newtonin liikeyhtälöissä ei sitten tarvitse näennäisvoimia huomioida? "
Näin on. Tosin klassisesti inertiaalikoordinaatiston määritelmä on vähän hatara: se on sellainen koordinaatisto, jossa newtonin ensimmäinen laki pätee. Tuo newtonin ensimmäinen laki taas on määritelty inertiaalikoordinaatiston kautta.
http://www.youtube.com/watch?v=KdD3Wq2DCWQ
Tuossa on aika hyvä selitys asiasta. Kaikki johtuu paikallisesta vallitsevasta massasta. Maapallolla havaitava coriolisvoima (yms.) johtuu siis auringosta ja muusta lähiavaruudesta, jossa maapallo pyörii (sekä liikkuu).
Jos nollatilaksi on sovittu jotain, niin kyseiset voimat voi mitat kyseisessä liiketilassa, eikä niissä ole mitään näennäistä. Ne oikeasti vaikuttavat silloin kappaleisiin ja ne pitää huomioida.
Ei siis voida määritellä mitään absoluuttista totuutta ja sen ympärillä olevaa näennäisyyttä, koska kaikissa käytännön tilanteissa on mukana enemmän tai vähemmän näennäisyttä ja absoluuttista nollaa. Tyyliin: "toisen terroristi on toisen vapaussankari". Kaikki riippuu referenssistä ja avaruudessa nollatilan löytäminen on vaikeaa isojen kappaleiden mukana liikuttaessa, koska kaikki massat ovat jossain liikkeessä toistensa suhteen.
Eikä avaruudessa edes ole sitä suoraviivaista liikettä, koska käytännössä kaikki kappaleet siirtyvät olosuhteiden pakosta joillekkin kaareville radoille milloin minkäkin massan suhteen (tai vaikkapa vaan pallokappaleiden pinnalla). Esimerkiksi avaruusluotaimet liikkuvat aina kaarevilla radoilla milloin minkäkin planeetan tai auringon ympäri. Suoraviivaisen liikkeen toteuttaminen avaruudessa vaatii huomattavasti energiaa ja rakettipolttoainetta! Ja viimekädessäkin aina kysytään: MINKÄ SUHTEEN SUORAVIIVAISTA?
Heti kun kerrot sen jumalallisen referenssin, jonka suhteen kaikki "saavuttaa" suoraviivaisuuden, niin voimme yrittää suostutella jotain reaalikappaletta kulkemaan sen suhteen suoraviivaisesti. Hyvä kandidaatti sellaiseksi referenssiksi olisi paikalliskenttä, mutta sekin valitettavasti on jatkuvassa muodonmuutoksessa sen ympärillä liikkuvien massojen johdosta.
Qua Vadis
kun isävainajani kanssa keskustelimme eräästä maapallon ilmakehää hipaisseesta isosta meteorista. Sanoin että meteoriitti menetti liikenergiaansa hinkatessaan ilmakehää.
Isäni sanoi että on mahdollista että se sai lisää liike-energiaa. Katsoin isää tyhmänä ja mietin hetken. Niin, tosiaan. Kysymyshän on liike-energiasta suhteessa mihinkä tahansa.
Kappaleen liike-energiasta ei voi sanoa mitään ennen kuin se tekee kimmottoman törmäyksen johonkin. Silloin sen liike-energia voidaan laskea suhteessa törmättyyn kappaleeseen. Eli liike-energiakin on näennäistä.
Liike-energia, eli nopeus voidaan suhteuttaa valonnopeuteen, jolloin se ei ole näennäinen valonnopeuden ollessa absoluutti tarkkailijasta riippumatta.
Muutoinkin tuo koordinaatistosta puhuminen on vähän teennäistä ja filosofista. Sitä koordinaatistoa käytetään, joka on tilanteeseen sopivin. Pelkkä väite, ettei ole näennäisvoimia, koska voidaan vaihtaa koordinaatistoa on siis samaa tasoa kuin muutkin filosofiset jutut; Alkavat ei mistään ja päättyvät hölynpölyyn.
Koordinaatistoa vaihtamalla voidaan todistaa, että Aurinko kiertää Maata, mutta mitä hyötyä moisesta olisi on siis ihan toinen juttu.
"Liike-energia, eli nopeus voidaan suhteuttaa valonnopeuteen, jolloin se ei ole näennäinen valonnopeuden ollessa absoluutti tarkkailijasta riippumatta. "
Entä jos on kolme kappaletta, A, B ja C. Jos nyt C liikkuu B:n suhteen, niin silloinhan B ja C mittaavat A:n liikkuvan eri nopeudella valonnopeuden suhteen. Tämä sen vuoksi, että valo liikkuu samalla nopeudella B:n ja C:n suhteen, mutta A liikkuu eri nopeudella B:n ja C:n suhteen.
Useampikin tunnettu fyysikko, mm. Herz, on yrittänyt esittää fysiikan kokonaan ilman voiman käsitettä. Myös Kari Enqvist tuntuu kirjassaan Monimutkaisuus olevan samoilla linjoilla (?)