Hi kaikki psykologit ja psykologiasta kiinnostuvat ihmiset....
Auttakaa.... Haluan psykologiksi, mutta en tiedä mistä aloittaisin omassa tilanteessani. Olen lukenut täällä olevat ilmoitukset ja käteen jää paljon iformaatiota, mutta silti on sellanen tunne että jotain puuttuu, joten päätin kysyä itse.
Haluaisin ensin kertoa tilanteeni, jotta ymmärtäisitte paremmin mitä tarkoitan ja sitäkautta pystytte paremmin auttamaan minua
Olen 24v mies ja olen 16-17v asti huomannut miten helposti ihmiset ajattelevat negatiivisesti tiedostamatta sitä, ja se on vain yksi asia jonka seurauksena heille iskee masennus ja stressi yms helposti. Ja siitä asti olen halunnut auttaa ihmisiä ajattelemaan positiivisemmin, avomielisemmin, valoisammin ja olla onnellisia elämästään sellaisenaan millainen se on sillä hetkellä ja sitä kautta rakentaa elämänsä paremmaksi ja kauniimmaksi. Mutta silloin se oli vai haave enkä uskonut pystyväni siihen, joten menin sokeana maailman menon mukana ja päädyin ensin vallilan ammattikouluun tieto ja liikennetekniikan alalle, jonka lopetin 2 ja puolen vuoden opiskelujen jälkeen kiinnostuksen puutteeseen. Sitten menin haagan ammattikouluun suorittamaan automekaanikon perustutkintoa ja valmistuin mekaanikoksi, mutta heti sen jälkeen jouduin armeijaan ja alikkina tulin ulos ja talous tilanne oli sellainen että piti saada rahaa ja nopeasti. Joten aloitin roskakuskin hommat ja tein sitä työtä noin 2vuotta kunnes huomasin että eihän tämä ole sitä mitä haluiaisin tehdä loppu elämäni ja noin puoli vuotta sen jälkeen meni selkä ja todettiin iskias/S-nivel ongelma, joten jätekuskin hommat jäi siihen. Tällä hetkellä olen vielä työtön. Ja koko tämän selkäkipu prosessin aikana minulla oli mielikuva/unia siitä että autan ihmisiä puhumalla, kuuntelemalla ja olemalla heidän seurassa. Ja sitten muistin että psykologin ammatti muistuttaa tällaisia asioita ja nyt olisi valmis tekemään mitävain päästääkseni siihen asemaan, mutta en tiedä mistä lähteä liikkeelle, jotta saisin parhaan mahdollisen koulutuksen psykologiksi MINUN tilanteessa. Ja kaiken tämän lisäksi sain 30.11.08 kauneimman asian mitä mies voi saada elämässään..... kauniin tytön ja se tietenkin motivoi vielä enemmän pääsyn päämäärääni. Joten antakaa kaikki mahdollinen neuvo ja mitä pystytte ja auttakaa minua auttamaan muita....... Suuret kiitokest kaikille etukäteen....... Ja anteeks pitkästä tarinastani HA HA HA :)
Auttakaa.... Haluan psykologiksi, mutta en tiedä mistä aloittaisin omassa tilanteessani. Olen lukenut täällä olevat ilmoitukset ja käteen jää paljon iformaatiota, mutta silti on sellanen tunne että jotain puuttuu, joten päätin kysyä itse.
Haluaisin ensin kertoa tilanteeni, jotta ymmärtäisitte paremmin mitä tarkoitan ja sitäkautta pystytte paremmin auttamaan minua
Olen 24v mies ja olen 16-17v asti huomannut miten helposti ihmiset ajattelevat negatiivisesti tiedostamatta sitä, ja se on vain yksi asia jonka seurauksena heille iskee masennus ja stressi yms helposti. Ja siitä asti olen halunnut auttaa ihmisiä ajattelemaan positiivisemmin, avomielisemmin, valoisammin ja olla onnellisia elämästään sellaisenaan millainen se on sillä hetkellä ja sitä kautta rakentaa elämänsä paremmaksi ja kauniimmaksi. Mutta silloin se oli vai haave enkä uskonut pystyväni siihen, joten menin sokeana maailman menon mukana ja päädyin ensin vallilan ammattikouluun tieto ja liikennetekniikan alalle, jonka lopetin 2 ja puolen vuoden opiskelujen jälkeen kiinnostuksen puutteeseen. Sitten menin haagan ammattikouluun suorittamaan automekaanikon perustutkintoa ja valmistuin mekaanikoksi, mutta heti sen jälkeen jouduin armeijaan ja alikkina tulin ulos ja talous tilanne oli sellainen että piti saada rahaa ja nopeasti. Joten aloitin roskakuskin hommat ja tein sitä työtä noin 2vuotta kunnes huomasin että eihän tämä ole sitä mitä haluiaisin tehdä loppu elämäni ja noin puoli vuotta sen jälkeen meni selkä ja todettiin iskias/S-nivel ongelma, joten jätekuskin hommat jäi siihen. Tällä hetkellä olen vielä työtön. Ja koko tämän selkäkipu prosessin aikana minulla oli mielikuva/unia siitä että autan ihmisiä puhumalla, kuuntelemalla ja olemalla heidän seurassa. Ja sitten muistin että psykologin ammatti muistuttaa tällaisia asioita ja nyt olisi valmis tekemään mitävain päästääkseni siihen asemaan, mutta en tiedä mistä lähteä liikkeelle, jotta saisin parhaan mahdollisen koulutuksen psykologiksi MINUN tilanteessa. Ja kaiken tämän lisäksi sain 30.11.08 kauneimman asian mitä mies voi saada elämässään..... kauniin tytön ja se tietenkin motivoi vielä enemmän pääsyn päämäärääni. Joten antakaa kaikki mahdollinen neuvo ja mitä pystytte ja auttakaa minua auttamaan muita....... Suuret kiitokest kaikille etukäteen....... Ja anteeks pitkästä tarinastani HA HA HA :)
Vastaukset 15
Vanhimmat
Kielellis-akateemiset kykysi riittää alalle. Tekstisi vilisee kielivirheitä ja tulee muutenkin kuva ettet ole menestynyt akateemisesti erityisen hyvin. Jos yrittäisit ammattikouluun/ammattikorkeaan opiskelemaan jotain sosiaalialaa?
Menepä yliopiston infoon ottamaan selvää pääsyvaatimuksista. Ei täältä tule apua, kysyt väärästä paikasta. Mene vaikka ammatinvalintatesteihin!
Jos kävisit ensin iltalukion, olisi sinulla mahdollisuuksia enemmän. Iltalukion aikana pystyt arvioimaan omia kykyjäsi ja samalla motivaatiota, vaikka psykologiksi.
Oppimiselle ei ole estettä. Harvalla meistä on ne ns. kielellis-akateemiset kyvyt ilman koulutusta.
tulihan sieltä hyviäkin vastauksia..... :D
Itse olin ajatellut että jos löytäisin jonkun sosiaalisen työpaikan ja menisin ilta lukioon, mutta mitä kaikkia linjoja mun kannattaisi ottaa?? Ja jos mun tekstistä löytyy virheitä niinälkää välittäkö. Suomenkieli ei ole mun äidinkieli, joten jokin verran virheitä saattaa tulla.....
Sinun tulisi suorittaa ensin ylioppilastutkinto tai visiko mitenkään edetä ammattikorkean kautta. Ei haaveesi ole mikään mahdottomuus jos motivaatiosi on korkea. Nykyään kun voi paljon opiskella myös etä- ja monimuoto-opiskeluna. Psykologiksi ei kyllä pääse ilman 4 - 5 vuoden opiskelu korkeakoulussa. Sinä voisit hakeutua opiskelemaan sosiaali-terveydenhoitoalaa:valmistautua lähihoitajaksi tai sairaanhoitajaksi ja erikoistua näiden opintojen aikana mielenterveysalaan. Se olisi nopeampi tie ja voisit hyödyntää lahjojasi ja taipumustasi lähimäisten auttamiseen. Voit hakeutua paikkakuntasi työvölitystoimistoon ja pyytää apua ammatinvalintapsykologilta. Netistä saat myös tietoja. Kirjastosta ja työkkäristä saat ammativalinta -ja koulujen hakuoppaita.
psykoterapiakoulutuksen saaneet psykologit (yliopistojen humanistinen tiedekinta, ei lääketieteelistä koulutusta). Myös psykiatrian erikoissairaanhoitajat voivat erikoistua psykoterapiaan. Sinuna menisin työvoimatoimiston ammantinvalintapsykologin puheille saamaan neuvoja.
Menestystä!
Ensinnäkin psykologian opiskelijat on yhteiskuntatieteilijöitä, ei humanisteja. Toiseksi, psykoterapeutti voi olla koulutukseltaan paljon muutakin kun psykologi, erikoistumisen myötä saa psykoterapeutin valtuudet.
Psykologia ei kuulu yhteiskuntatieteisiin, ei ainakaan Helsingissä. Psykologia kuuluu käyttäytymistieteelliseen tiedekuntaan. Koulutusohjelma kestää n. 5,5-6 vuotta. Jos sen lisäksi haluaa vielä psykoterapeutiksi, koulutuksen voi aloittaa n. 2 vuoden kliinisen työn jälkeen. Psykoterapiakoulutus kestää 4-6 vuotta. Psykoterapeutti voi olla pohjakoulutukseltaan psykologin ja psykiatrin lisäksi pappi, sairaanhoitaja jne. Kyllä sitä pääsee ihmisiä auttamaan olematta psykoterapeutti, ei terapeutti ole ainut joka käy keskustelua apua tarvitsevan kanssa...
-
Aiemmassa (poistetussa) ketjussa kysyin, kumpaa prekursoria, filosofiaa vain fysiologiaa, lähempänä on psykologia.
Nykyisessä (alla olevassa) ketjussa ilmenee, että psykologiaa opetaan eri nimisissä tiedekunnissa: yhteiskuntatieteellisessä, humanistisessa ja käyttäytymistieteellisessä.
Omana kantanani esitän, että psykologia on lähellä filosofiaa oleva humanistinen tiede.
Helsingin yliopistossa kehitys on käynyt (suunnilleen) näin (1950-luvulta):
filosofisen tiedekunnan historiallis-kielitieteellinen osasto (1955 jako: yleinen psykologia ja soveltava psykologia)
humanistinen tiedekunta
käyttäytymistieteellinen tiedekunta
.
Hankkiudu johonkin vapaaehtoisjärjestöön, joka tekee sosiaalista työtä ihmisten parissa. Näin pääset suoraan jalkautumaan "virallisesti" ihmisten pariin ja opit käytännössä ihmisyyttä ja sen sosiaalisia saloja . . .
niin kerroppa minullekin!
Jos nimenomaan psykologiksi haluat, niin sun täytyy suorittaa ensin ylioppilastutkinto (iltalukio) ja sitten hakea yliopistoon. Huomaa, että Tampereella ja Helsingissä psykologian pääsykokeet on valtakunnallisella tasolla vähintään viiden vaikeimman yliopisto- ja korkeakoulupääsykokeen joukossa. Turkuun ja Jyväskylään on vähän helpompi päästä.
Kuten moni on sanonut, niin sosiaaliala tarjoaa vastaavia vaihtoehtoja paljon: yliopistossa voit opiskella vaikka sosiologiaa, sosiologiaa, sosiaalityötä tai sosiaalipolitiikkaa. Lisäksi vaihtoehtoja löytyy esim. ammattikorkeasta.
http://www.helsinki.fi/psykologia/index.htm
Jos äidinkielesi on ruotsi, kannattaisi ehkä lähteä Turkuun. Åbo akademi:ssa on myös psykologin koulutus..
http://web.abo.fi/fak/hf/psyk/
Turussa psykologia kuuluu humanistiseen, joten se näköjään vaihtelee eri paikkakunnilla.
Tsemppiä, toivon, että saat haluamasi :)
Kiitoksia paljon kaikille vastanneille..... ja isot kiitokset niille jotka osasivat laittaa loppuun oikat sanat :) Nyt on selvemmät vaihtoehdot......
Ajattelin aloittaa tällaisesta.....
http://www.mol.fi/koulutukset/browseCourses.html?locale=fi_FI&searchType=direct&courseId=607539&sortBy=profession&professionId=10610&pageIndex=0
Ja samalla kattoo jos pystyisin käydä ilta lukioo.....
Kiitokia vielä kerran....
Hei!
On muitakin mahdollisuuksia tehdä esim. psykoterapiaa kuin valmistua psykologiksi. Jos vähempi palkka riittää ja "ammattitaitavuuden alhaisempi taso", niin myös sairaanhoitaja tms. koulutuksella voi päästä psykoterapeutiksi.