Jos on erisnimi. Esimerkiksi Tuuli Tuulin, tuuli tuulen.
Miksi sana taipuu eriillailla
josjos
302833
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 30
Vanhimmat
Onko tosiaan eroa näillä:
– tuuli se taivutti koivun larvan
ja toisaalta
– Larva se taivutti Koivun Tuulin
???
vaikuta,joitain muita juttuja-sanan ikä,onko lainattu--numero kuusi,kuusi(puu)...
eroja-ylemmässä ei ollut genetiivissä...
Palsta voidaan lakkauttaa ja tehdä tilaa järkevimmille palstoille
Nimimerkki "asia selvä":
Vastaus 10.12. klo 17:06 oli oikea ja asiallinen, joskin hiukan epäselvä, joten et ehkä ymmärtänyt sitä.
Suomessa on monia sanoja, jotka ovat perusmuodossaan samanlaisia mutta taipuvat eri tavoin - esimerkkinä kuusi / kuuden (numero) ja kuusi / kuusen (puu).
Erityisesti erisnimiä taivutetaan eri tavoin kuin samanmuotoisia yleisnimiä.
Ymmärrysvaikeuksiasi osoittaa käyttämäsi sana "järkevimmille".
Minut johti ymmärrysvaikeuksiin aloittajan heti otsikossa käyttämä sana "eriillailla". En ymmärtänyt sitä. Ymmärrystäni vaikeutti myös yhteydessään käsittämätön superlatiivi "järkevimmille".
sanoo, että erisnimet voivat taipua eri tavalla kuin vastaavat yleisnimet, etunimissä erikoisesti (tarkista jostain kielioppaasta joskus), Tuuli, Varpu, Meri..
Mutta kun ihmisen kehittelemät jutut eivät ole mustavalkoisia eivätkä kovin loogisiakaan, niin mites Meri sukunimenä, ja Rinne esimerkiksi.
Lieneekö paikannimissä hankalimmillaan tilanne niin että on kysyttävä paikalliselta, miten nimeä taivuttavat, kun mitään robottisääntöä ei löydy: esim. Tampereella, mutta onko Kempeleellä vai Kempeleessä..saapuuko juna Iisalmelle vai Iisalmeen..
Entä miten taivutetaan sellaiset virolaiset nimet, jotka myös suomeksi tarkoittavat jotakin tai jopa samaa kuin viroksi?
Esimerkkinä Viron edesmennyt presidentti Lennart Meri: taivutetaanko hänen sukunimensä "Meren" vai "Merin"? Ja miksi?
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2684
Entäpä sellainen etunimi kuin Thomas? Miten se kuuluisi taivuttaa suomeksi?
Kyseinen henkilö on suomenruotsalainen, ja lausuu itse nimensä "tuumas".
Pitääkö sanoa/kirjoittaa "suomalaisittain" Thomaksen (kuten Tuomas) vaiko "Thomasin"?
Entäpä jos henkilö olisi englantilainen, ja lausuisi nimensä englantilaisittain "tomös"?
Sisareni on yhtä suomenkielinen suomalainen kuin minäkin. Hän on kuitenkin eksynyt miehelään Suur-Tukholmaan. Hänen riikinruotsalainen miehensä on nimeltään Thomas.
Lankoni Thomasin nimi on sisareni kirjoittamana genetiivissä ”Thomasin” (tarkistin sähköpostiviestistä) ja niin sen olen minäkin tottunut lausumaan/kirjoittamaan.
Toisenlainenkin taivutus on käytössä eikä häiritse ainakaan minua. Esimerkisi seuraavan linkin takana oleva kaveri (arvatenkin suomenruotsalainen) kirjoittaa ”Thomaksen kolumni”:
http://www.tw2007fi.cyberesco.fi/index.php?Itemid=29&id=0&option=com_content&task=blogcategory
taipuvat kuten muutkin:A.Kivin seitsemän veljestä?P:Nurmin juoksutulokset?Ei kai sentään..mutta kieli on puhujansa omaisuutta..
Meri taipuu minun suussani eri tavoin sen mukaan, onko se suku- vai etunimenä.
Olen lukenut sekä Veijo Meren että Lennart Meren kirjallista tuotantoa. En ole tullut kysyneeksi vaimoni veljen teini-ikäiseltä tyttäreltä Meriltä, onko hänkin ehtinyt jo tutustua ”kaimojensa” kirjoihin.
Vaimollani oli (nyt jo eläkkeellä oleva) työkaveri nimeltä Veli. Eräs heidän yhteinen työkaverinsa (jo edesmennyt) suhtautui Veliin niinkin sisarellisesti, että puhui Veljestä huomaamatta itse puheessaan mitään kummallista.
:•)
>> mutta kieli on puhujansa omaisuutta..
Niinpä näyttää olevan - esimerkiksi nimimerkin "erisnimet" käyttämä oikeinkirjoitustapa.
vielä joskus löytää koneestaan sekä vaihto- että välilyöntinäppäimen.
Toivotaan ainakin!
lukenut että mitä vanhempi,arkaaisempi sana on,sitä monimutkaisempi taivuttelu.Koittakaapa esim.sanoja vesi,käsi -yksiköt,monikot,genetiivit--selitä niitä sitten toiskieliselle!
myös mielenkiintoinen taivutettava suomenkielessä.
Ei oo vielä vastausta tullunna noihin paikannimiin, onko ääritapauksessa kysyttävä paikallisasukkaalta. Jos olen helsinkiläinen, mistä tietää mikä on vastaavasti, jos kotipaikkana on Virrat.
Vai onko niin, että tilanne on kuin sijoittajalla pörssikursseista: nää hommat vaan pitää tietää..
ilman näppäilymokia on tosiaan niin ettei sanota Nurmin,Kivin...
ovat milloin mitäkin:jänis,jäniksen,Tuomas,kai myös Tuomaan?-joitain sääntöjä on maastoa kuvaaviin paikannimiin:-joki,-mäki..mutta sitten vaan pitää tietää-tai soittaa alkuasukkaalle Kempelee-?
löytyy: http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/8.4.html
jännä nähdä minkälaiseen sääntösuohon joudutaan, kun aletaan luokitella ja asettelemaan lokeroihin inhimillisen ja spontaanin toiminnan luomaa todellisuutta ja tapauksia (luonnolliset kielet esim.) ja tämmösten ylläpidossa on töitä kielilautakuntinensa ihan ammatiksi asti. Mutta mitenpä se muutenkaan voisi olla. Ja näyttää siltä, että esim.paikannimissä ääritapauksissa käyttö on todella kysyttävä kyläläisiltä. Ketjun aloittaja tosin saa vastauksensa, kun jaksaa lukea kaikki oheisepistolat :)
Vois mainita kieleen liittyen, että jo tavutusohjelman (periaatteessa oikein toimivan) teko automaatille on yllättävän hankalaa (nykyiset toimivat tosin riittävällä tarkkuudella) puhumattakaan käännösroboteista. Luulen, että viime tapaukset (yhdyssanat enimmältään), jotka eivät taivu enää mihinkään sääntöihin, on luetteloitava sitä mukaa kun kielessä esiityy ja annettava tavutusohjeet sanakohtaisesti. Esimerkkinä vaikkapa korkoprosentti ja aineserä tavuttuvat nykyohjelmillakin helposti väärin.
Mittajärjestelmiäkin on hiottu aikojen alusta, ns.Porvoon mittakaan ei ehkä enää olisi tarpeeksi jämpti nykymarketissa..
lyömättäjättämisesi on TÄYSIN SIETÄMÄTÖNTÄ! Selitä!
noin hullusti? Kerro!
olla mutta EI KOSKAAN kaksi. Yksikin riittää...
noin täysin hölmösti???? Kerro nyt vihdoin!
noin todella äärimmäisen huonoa suomen kieltä?
Suomalaiset lausuvat helposti niin kuin kirjoitetaan. Joskus olen nähnyt tällaisia taivutuksia: "Bordeauxiin", vaikka oikea muoto taitaa olla "Bordeaux´hon".
Alun perin se on varmasti taipunut samalla tavalla, mutta erilaisesta taivutuksesta on vaan tullut sosiaalinen konventio.
Hienostelu tekee mutkia kieleen. Ja moni lahjaton ja tietämätön harrastaa "oikeaa kieltä" vain hienostelun takia, minkä kyllä huomaa. Eli teeskentelyllä on mahtava vaikutus kieleen.
Esimerkiksi englannin kielestä tippui sana "sinä" pois, kun hienosto alkoi käyttämään sitä lähinnä puhuessaan alempiarvoisille.
Ja koko suomen kirjakieli on luotu 1800-luvulla suomenkielisen "karjan" poliittista manipulointia varten, kun siitä oli hyötyä elintason noustessa. Nämä poliittiset agitaattorit preferoivat itse ruotsia 1900-luvun alkupuolelle saakka.
Voisitko ystävällisesti valottaa, mitä tarkoitat tippumisen funktiolla sosiaalisessa konventiossa. Jotain tip-tip -efektiä? Itse käyttäisin tässä yhteydessä sanaa "putoaminen".
Ettei hienostelu-analyysissäsi vain olisi kyse jonkinlaisesta projektio-defenssistä. Epäilenpä, että on.