Hei,
tarvitsisin jonkun hyvän kirjoitelman aiheen. Kirjoitelman täytyy tutkia tai käsitellä jotain diskreetin matematiikan aluetta. Olen todella huono tälläisissä oma aloitteisissa tehtävissä ja siksi olisi hienoa jos jollain olisi heittää joku aihe!? Ja jos olisi joitain ohjeita/kirjaehdotuksia mistä tietoa etsiä. Kiitos paljon jos joku viitsii vastata!
tarvitsisin jonkun hyvän kirjoitelman aiheen. Kirjoitelman täytyy tutkia tai käsitellä jotain diskreetin matematiikan aluetta. Olen todella huono tälläisissä oma aloitteisissa tehtävissä ja siksi olisi hienoa jos jollain olisi heittää joku aihe!? Ja jos olisi joitain ohjeita/kirjaehdotuksia mistä tietoa etsiä. Kiitos paljon jos joku viitsii vastata!
Vastaukset 21
Vanhimmat
Ramseyn teoria?
http://mathstat.helsinki.fi/kurssit/Ramsey/Ramte.pdf
Jos tulee hyvä esitelmä, niin laita linkki :) Minun on pitänyt tutustua tuohon jo pidemmän aikaa, mutta en ole kerennyt ja yleisellä tasolla oleva esitelmä voisi olla mielenkiintoinen luettava :)
Turha yrittää tietämyksensä yläpuolelle, jos ei ymmärrä.
Eli Yliopisto ja ensimmäinen kurssi menossa kyseistä aihetta.
Tästä aiheesta löytyisi paljonkin mielenkiintoista kerrottavaa, eikä siihen sisälle pääseminen vaadi hirveän pitkälle menevän teorian hallintaa. Sovellutuksiakin löytyy pilvin pimein. Ks. esim.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Gray-koodi
http://en.wikipedia.org/wiki/Gray_code
... on kaksi ylivertaista kirjaa:
Proofs from the Book
Coffee Time in Memphis
Voisit vaikka tutkia Sylvester-Gallai teoreemaa ja sen yleistyksiä.
Yksinkertaisin versio sanoo seuraavaa: Missä tahansa reaalitason äärellisessä pistejoukossa on sellainen pistepari, jonka läpi vedettävällä suoralla ei ole kolmatta pistettä. Todistus on hieno ja yksinkertainen. Monet lisäkysymykset ovat sen sijaan ratkomatta.
todistuksen?
Kopioin tämän version facebook-sivultani. Mutta kuten hienoon teoreemaan kuuluu, todistuksia on monia erilaisia. Ja lisäkysymyksiä sitäkin enemmän.
Theorem: For any collection of points in a plane, not all on the same line, there is always a pair of points such that the line through them does not pass through any third point.
Proof: Consider all lines through pairs of points, and all distances between such lines and points outside them. Pick a line L and a point P that minimise this distance.
We will show that L doesn't pass through a third point.
Suppose it did. Then two of the three points on L, say Q1 and Q2, lie on the same side of the perpendicular from P to L (if we include the intersection point). Suppose Q2 is further from the perpendicular than Q1.
Let L' be the line P-Q2. But now Q1 is closer to L' than P is to L. (To see this, draw the picture to note that we have formed two similar triangles, one inside the other.)
This contradicts the minimality of the chosen distance. QED
missä P on janalla L?
melko turha.
rakentaa olemassaolotodistuksen sijaan konstruktiivinen todistus?
minimoida pisteen ja janan välinen etäisyys, kun oletukset ovat samat kuin yo. todistuksessa. Todistuksen mukaan L ei sisällä kolmatta pistettä.
Otetaanpa esimerkiksi reaalitason R^2 pistejoukko {(0,0), (1,0), (2,0)}. Mikä on nyt se pistepari, jonka kautta vedettävällä suoralla ei ole kolmatta joukon pistettä?
... rakentaa konstruktiivista todistusta kysymykseen, joka koskee kaikkia mahdollisia äärellisiä pistejoukkoja.
Sen sijaan pisteen ja suoran ei-negatiivisen etäisyyden minimoiminen antaa halutun suoran, kuten todistettiin.
... sanookin, että joko kaikki pisteet ovat samalla suoralla TAI on olemassa tasan kahden pisteen läpi kulkeva suora.
todistuksen pääpiirteittäin suomeksi, korjatkaa virheet:
Lause: Missä tahansa tason pistejoukossa, jossa kaikki pisteet eivät ole samalla janalla, on aina pistepari, joiden kautta piirretyllä janalla ei ole kolmatta pistettä.
Tod: Ajatellaan jana kaikkien pisteparien välille ja kaikkien sellaisten janojen etäisyys niiden ulkopuolisista pisteistä.
Valitaan jana L ja piste P, joka minimoi tämän etäisyyden. Osoitamme, että janalla L ei ole kolmatta pistettä.
Vastaoletus: janalla L on kolmas piste. Silloin kaksi kolmesta L:n pisteestä, Q1 ja Q2, ovat samalla puolella kohtisuoraa janaa P-L(jos otamme mukaan leikkauspisteen). Oletetaan, että Q2 on kauempana kohtisuorasta kuin Q1. Olkoon L' jana P-Q2. Mutta nyt Q1 on lähempänä janaa L' kuin P on janaa L.(Nähdäksesi tämän, piirrä kuva. Huomaa, että olemme muodostaneet kaksi sisäkkäistä, yhdenmuotoista kolmiota.) Tämä on ristiriita valitun etäisyyden "minimaalisuuden" kanssa. MOT
Pakko antaa hieman kritiikkiä, koska tämä on matematiikkapalsta eikä mikään käsienheluttelupalsta.
> Theorem: For any collection of points in a plane,
> not all on the same line, there is always a pair
> of points such that the line through them does not
> pass through any third point.
Minkälaisessa geometrisessa avaruudessa tässä ollaan? Päteekö tuo muissakin kuin euklidisissa avaruuksissa? Missä niistä, tuskin kaikissa? Mitä tarkoitat "suoralla", ilmeisesti geodeesia?
> Suppose it did. Then two of the three points
> on L, say Q1 and Q2, lie on the same side of the
> perpendicular from P to L (if we include the
> intersection point). Suppose Q2 is further from
> the perpendicular than Q1.
Miten määrittelet kohtisuoruuden? Oletko ihan varma, että esimerkiksi riemannilaisen geometrian mielessä kohtisuoruudesta seuraa nuo asiat mitä todistuksessa oletat (mutta et mainitse)? Et kai vain oleta avaruutta kaiken lisäksi Hilbert-avaruudeksi (tai Banach-) jollain annetulla sisätulolla?
Jos kyse oikeasti on euklidisesta avaruudesta sillä standardimetriikalla niin teoreema on kyllä trivialiteetti.
Kaikki teoreemat ovat trivialiteetteja, kunhan ne on ensin osannut todistaa.
Voin kertoa, että alkuperäinen todistus ei todellakaan ole ihan näin suoraviivainen. Siksi onkin erityisen hienoa, että jotain näin 'triviaalia' keksittiin.
Kysymys on mielenkiintoinen ratkaisemattomien lisäkysymysten vuoksi. Ehkä niistäkin tulee jonain päivänä triviaaleja.
... muuten väitöskirjaa matematiikan saralla ja voin kertoa, että yleensä oletamme että taso on perinteinen euklidinen reaalitaso, metriikka on stnadardi ja 'suora on suora', ellei erikseen mainita. Emme ole mitään kiukuttelevia tiukkapipoja -- vaan haluamme suuren yleisönkin ymmärtävän puhettamme. Erityisesti Matematiikka-Foorumilla.
... tietysti teoreema pätee myös duaalisuuden vuoksi myös sellaisessa avaruudessa kuin 'real projective plane'. En tiedä suomenkielistä nimeä. Helppo todistaa.
Lisää tietoa aiheesta: http://en.wikipedia.org/wiki/Sylvester–Gallai_theorem
Jep, usemmiten tosiaan puhutaan euklidisesta avaruudesta, mutta voisi tulla hieman vastaväittäjältä sanomista jos unohtaisi tuollaisessa yhteydessä väikkärissä mainita minkälainen avaruus on kyseessä. :)
On totta, että tällaiset maininnat tuntuvat välillä hieman turhilta, mutta toisaalta niin maapallomme pinta kuin aika-avaruutemmekin ovat enemmän ei-euklidisia kuin euklidisia (fysiikan perinteisen formalismin kannalta).
Itsekin vasta pitkästi tuon vastaavan kirjan jälkeen törmäsin ei-euklidisiin geometrioihin ja huomasin kuinka erilaisia ne avaruudet ovat Hilbert- ja muihin lineaarisiin avaruuksiin verrattuna. Ja kuinka tärkeitä fysiikassa.
... fysiikasta, enkä väitä etteikö diskreetillä matikalla olisi yhteyksiä siihenkin, mutta yleensä diskreetissä matikassa ei todellakaan huolehdita tämmöisistä (korkeintaan pieni maininta tutkimuspaperin alkuun).