Hei,
Minulla on ongelma johon haluaisin kommentteja.
Vaimoni on ihastunut toiseen mieheen ja käytännössä asuu miehen luona.
Meillä on kaksi lasta joista huolehdin pääasiassa itse johtuen tilanteesta.Tätä on jatkunut jo kolme kuukautta, ja sietokykyni alkaa olla koetuksella.Olen keskustellut tilanteesta vaimoni kanssa, hän ei halua erota, mutta ei toisaalta luopua miesystävästäänkään.Mitä ihmettä teen, rakastan vaimoani, mutta tämä tilanne tuntuu todella loukkaavalta.Jos kyse olisi vain ystävyydestä ei minulla olisi mitään sanomista, mutta kun miehen luona pitää yöpyä, se mielestäni ei tunnu enään normaalilta.Pitääkö minun odottaa ja antaa ajan kulua vai onko minun itse tehtävä omat johtopäätökseni, vaikka se ei tunnu kivalta varsinkaan kun ajattelee lapsia.Mitä tehdä?
Mitä tehdä kun vaimo on ihastunut toiseen
41
5613
Vastaukset
- JiiKoo
Jos tämä oli tositarina niin syvästi epäilen sinun sietokykyjesi rajoja! Miten voit antaa naisesi tehdä noin silmiesi edessä? Järki käteen nyt!
Toki lapset ovat aina sen syy, miksi haluaisi ylläpitää suhdetta, mutta nuo ongelmat menevät jo ehdottomasti sen sietorajan yli. Parisuhteissa yleensä tulee kyllätymisiä ja ajatuksia toisista ihmisistä, mutta viisas ja järkevä ihminen jättää ne vain ajatuksiksi!
Minä voin vannoa, että tuosta tilanteesta lapset kärsii paljon enemmän kuin siitä, että eroatte.
Luulen että se on ainoa tie mihin päädytte.
Sinä jos olisin niin pikemmin. Luulen että vaimosi on tyytyväinen tilanteeseen: hän saa rillutella uuden miehen kanssa kun vanha antaa mennä ja pitää huolta lapsista. Älä hyvä mies rääkkää itseäsi, ei mikään parisuhteessa tee oikeutta tehdä noin, varsinkaan jos on jo lapsia!
Lähde lastesi kanssa pois, anna äidille oma elämä, sitä hän ilmeisesti kaipaa. ja voin melkein vannoa että hänellä tulee ikävä vanhoja aikoja.- Pettynyt
Tere,
Kyllä toi tarina on tosi, olen tosin ennenkin kuullut että sietokykyni on aika suuri, tapanani ei nimittäin ole luovuttaa kovin helposti.
Ymmärrän kyllä pointtisi, mutta asiat eivät aina ole niin yksinkertaisia.Eroon liittyy aina monta muutakin asiaa kuin lapset ja puolisot.
Ehkä kuitenkin lasten kannalta olisi parempi perustaa suhde osakeyhtiömuotoon, jossa puolisot ovat vapaita tekemään omia juttujansa unohtamatta vanhempien tehtäviä.Näin lapsilla olisi kuitenkin vanhemmat ainakin osittain samassa osoitteessa.
Tunnetasolla tämä kuitenkin alkaa mennä siihen suuntaan, että toisen tekemiset ei kohta kiinnosta, joten tämänkaltainen yhteiselo voisi olla mahdollista ainakin järjellisesti ajateltuna. - Pettynyt
Tere,
Tämä tarina on tosi, ja on totta että muutkin ovat ihmetelleet sietokykyäni, mutta tapani ei ole antaa periksi kovinkaan helposti.
Tietysti helpoin ratkaisu olisi ero, mutta on myös muita vaihtoehtoja.
Parisuhteen voisi muuttaa"oakeyhtiömuotoon", jolloin molemmat vanhemmat hoitaisivat velvoitteensa kotona, mutta eläisivät muuten omaa elämäänsä.Luulen että tämän riepotuksen jälkeen se olisi hyvinkin mahdollista ja parempi lapsia ajatellen, sillä kyllä se myös on niin että toisen itsekäs käytös vieraannuttaa ihmiset toisistaan.Eli välillemme kasvaa pikkuhiljaa muuri joka ajan mittaa tulee muuttamaan välimme vain bisnes suhteeksi. - Pettynyt
Pettynyt kirjoitti:
Tere,
Tämä tarina on tosi, ja on totta että muutkin ovat ihmetelleet sietokykyäni, mutta tapani ei ole antaa periksi kovinkaan helposti.
Tietysti helpoin ratkaisu olisi ero, mutta on myös muita vaihtoehtoja.
Parisuhteen voisi muuttaa"oakeyhtiömuotoon", jolloin molemmat vanhemmat hoitaisivat velvoitteensa kotona, mutta eläisivät muuten omaa elämäänsä.Luulen että tämän riepotuksen jälkeen se olisi hyvinkin mahdollista ja parempi lapsia ajatellen, sillä kyllä se myös on niin että toisen itsekäs käytös vieraannuttaa ihmiset toisistaan.Eli välillemme kasvaa pikkuhiljaa muuri joka ajan mittaa tulee muuttamaan välimme vain bisnes suhteeksi.Tuli näköjään kahteen kertaan toi vastaus, sitä kun on malttamaton.
- nainen
ajan kulua. Näytä vaimollesi parhaat puolet itsestäsi, niin että huomaa mitä menettää. Elä silti jo omaa elämää siltä varalta jos tulee ero, koska vaimosikin niin tekee.
- Pohjanmaalainen (n)
Kerro vaimollesi, että sinullakin on uusi suhde, kehu nainen maasta taivaaseen ja kerro kuinka rakastunut olet tähän mahtavaan naiseen.
Vaimosi nyt ajattelee, että situt kiltisti lasten kanssa kotona ja odotat häntä. Mutta jos hän luulee että sinulla on toinen, hän kiirehtii päätöstä ja huomaa, että sinä olet haluttua tavaraa naismarkkinoilla ja huomaa, että tuollaista aarretta ei kannata päästää pois.
Olet kiltti mahtava mies, mutta kaikella rajansa. Kiltit miehet kun ei aina saa mitä haluavat :(
Toivon sinulle koko sydämestäni kaikkea hyvää !
- jepjep
Mitä jos alottaisit sillä että osoittaisit vaimollesi että et ole mikään itsestäänselvyys joka odottaa kiltisti kotona kunnes rouva suvaitsee palata reissuiltansa? Tee peli selväksi, jos vaimolla on oikeus ravata öitä toisen luona, on sinullakin. Vuoroin vieraissa käydään, vai miten se meni... :/ Eri asia tosin haluaako sen jälkeen kumpikaan teistä enää jatkaa kun suurin vimma on ohi, tai haluatko sinä.
Lapsille tuo on vittumainen tilanne, ei siitä pääse mihinkään. Jollain tapaa vaimosi on kuitenkin saatava heräämään ja uskomaan ettei tuollainen peli vetele, tuollainen leikki syö kaikkia perheenjäseniä liikaa. Ikävää että ne pienimmät joutuu aina kärsimään suurempien virheistä. :( - nainen
Odota ja anna ajan kulua. Yleensä aika on armollinen ja ongelma ratkeaa kuin itsestään! En nimittäin hetkeäkään usko, että vaimosi haluaisi vaihtaa miestä. Ennemmin tai myöhemmin hän tajuaa, ettei kaltaistasi parempaa miestä ole olemassa!
- Anonyymi
Älä todellakaan jää odottomaan, aivan käsittämätöntä puutaheinää. Naisesi pettää sinua silmiesi edessä ja täällä joku pyytää sinua odottamaan?? Eroa mokomasta, kenenkään ei tulisi sietää tollaista käytöstä naimisissa ellei siitä ole erikseen sovittu! Tämä on luultavasti alkusoittoa tulevasta.
- team näsä
Maailman tyhmin mies! Siellä se toinen bylsii muijaa ja sä aattelet ettei oo kivaa. Onhan se, tosin ei sulle. Mut jos se siitä. Ehkä loppus vuoden päästä. Tai jos oottelis viel vähän aikaa? Ota iisisti.
Ehkä vaimosi etsii Miestä??Haloo,herätys! Oletko sinä Mies? Vai mouseman?- Pettynyt
No niin, sieltähän sitä tuli kommenttia.
Ei ku mä oon luolamies ja raahaan muijan väkisin kotiin ja nuijin sen ja sen miesystävän hengiltä ja lähden hakemaan uutta muijaa silläaikaa kun pennut on jätetty luolaan ilman nuotiota ja ruokaa.
Hei jos maailma olis noin simppeliä kaikille olishan se tietysti kivaa, mutta kaikki eivät kuitenkaan ole luolamiehiä. - Anonyymi
Pettynyt kirjoitti:
No niin, sieltähän sitä tuli kommenttia.
Ei ku mä oon luolamies ja raahaan muijan väkisin kotiin ja nuijin sen ja sen miesystävän hengiltä ja lähden hakemaan uutta muijaa silläaikaa kun pennut on jätetty luolaan ilman nuotiota ja ruokaa.
Hei jos maailma olis noin simppeliä kaikille olishan se tietysti kivaa, mutta kaikki eivät kuitenkaan ole luolamiehiä.Anna muijas nauttia kunnon seurasta, se saa hyvät kyydit siellä! Vahdit niitä pentuja, eukkos nauttii, kyllä se sen ansaitsee kun kotona on niin saatan tylsää ja muksutkin huutaa.
Tesmiä! Sä olet vuoden aviomies! Se sun vaimos rakastaa suo täydellä sydämellä!
- emi
Olet kiltti mies mutta muista et ole kenenkään tiskirätti tai vara.Lapset ovat tärkeitä meille kaikille ja heidän emme antais kärsiä tai yritämme kuitenkin etteivät ne joutuisi kärsimään.Mutta kuitenkin lapset reagoivat vanhempien tai yleensä perheen ilmapiiriin herkästi.Ne eivät ole höpsöjä vaikka usein ajattelemme niin.Itse olen monet kerrat yrittänyt selitellä vaikka mitä lapsilleni mieheni kanssa käydyistä riidoista koska tuleehan niitä elämässä eteen. Ei kaikkia voi puda nurkan takana ettei lapset kuule tai näe .Emme nyt kuitenkaan missään käsirysyssä ole olleet sentää.Joskus on parempi erota et voi hyväksyä tota käytöstä.Sinä olet teistä järkevä vastuunsa kantava osapuoli.Jolla on elämä edessä.Ja lapset ovat sopeutuvaisia kunhan vanhempina selitämme heille totuuden.Tietenkin huomioonottaen lasten iän. Eli kertoen siten miten lapsi sen pystyy sisäistämään.Yksinhuoltajaisiä on paljon ja tiedän että pystyt huolehtimaan heistä ja saat apuakin kun olet aktiivinen.En tietenkään halua ketään hopottaa eroon mutta sinun on ajateltava myös itseäsi.Jos minä olisin samassa tilanteessa en pystyisi jatkamaan vaan suuntaisin pois. Surutyö on silti tehtävä kaikissa tilanteissa ja käsiteltävä ne silloin kun ne on ajankohtaisia.Mutta kaikesta pahastakin löytyy jotain hyvää ne löytää vain ajanmyötä.Toivon etten loukannut sinua kirjoituksellani. Hyvää jatkoa sinulle ja lapsille!
- Anonyymi
kauheen pitkä teksti
- matti5
Ei tässä ole enää sietokyvystä kyse.Jos minä olisin sinä niin hankkisin eropaperit ja veisin ne sinne missä vaimosi viettää yönsä.Ehkä hän ymmärtäisi silloin että nyt on valinnan paikka.Se olisi kaikille parasta, varsinkin sulle ja lapsille.
- julle
Näin minäkin tekisin, harkinta aika on kai puoli vuotta ja sinä voit hakea sitä kai yksinkin.Syyhän sulla on hyvä.En ymmärrä että vaimosi voi tehdä noin sinulle ja lapsille.Jos mies tekisi samaa niin sitä pidettäisiin aikamoisena sikana.
- vaimosiko?
Voit olla mieheni. Kerron siis, miksi teen näin ja mikä mättää. Ehkä asiat selviävät tätä kautta. Olen todella rakastunut toiseen mieheen! Ollut jo vuosia. Olen yrittänyt pelastaa perheen ja parisuhteemme kaikkien näiden vuosien ajan ja odottanut, että tämä "ihastuminen" menee ohi. En haluaisi rikkoa perhettä, mutta en jaksa/pysty olemaan sinulle uskollinen. Tämä aiheuttaa minulle mielipahaa ja huonoa omaatuntoa. Tunnen velvollisuudekseni päästää sinut vapaaksi. Etsimään naista, joka voi sinua todella rakastaa ja antaa kaiken! minun tunteeni ovat kuolleet, enhän muuten voisi näin tehdä. Paras vaihtoehto tietysti olisi vapaa suhde, vaan miten sukulaiset siihen suhtautuvat. Ehkä rehellinen ero olisi paras. Mutta tahdon asua lasteni kanssa, jotka olen synnyttänyt ja uskon, että he valitsevat mieluummin minut. Olet tervetullut "kotiin" milloin vain katsomaan lapsiasi. Sinä selviät kyllä ja pääset yli! Ehkä voimme joku päivä olla ystäviä :)
- vaimosiko?
En ole pitkään aikaan(jos koskaan) voinut kunnioittaa sinua. Tämä johtuu sinun selkärangattomuudesta. Sinulla ei ole omaa elämää, omaa tahtoa ja minä päätän kaikesta. Olet kuin nainen, jolla on munat! Anteeksi vain, mutta minua ei sytytä mies, jolla ei omat aivot toimi. Voi olla, että menen ojasta allikkoon valitsemalla rentun, mutta sinunlaista en ainakaan halua. Olkoon jotain siltä väliltä.
- Pettynyt
vaimosiko? kirjoitti:
En ole pitkään aikaan(jos koskaan) voinut kunnioittaa sinua. Tämä johtuu sinun selkärangattomuudesta. Sinulla ei ole omaa elämää, omaa tahtoa ja minä päätän kaikesta. Olet kuin nainen, jolla on munat! Anteeksi vain, mutta minua ei sytytä mies, jolla ei omat aivot toimi. Voi olla, että menen ojasta allikkoon valitsemalla rentun, mutta sinunlaista en ainakaan halua. Olkoon jotain siltä väliltä.
Tere,
Jos olisit vaimoni tuolla asenteella en olisi katsellut tollaista menoa päivääkään, et ole vaimoni enkä minä ole miehesi, joten koita hankkia oma elämä! - vaimosiko?
Pettynyt kirjoitti:
Tere,
Jos olisit vaimoni tuolla asenteella en olisi katsellut tollaista menoa päivääkään, et ole vaimoni enkä minä ole miehesi, joten koita hankkia oma elämä!Ethän sinä mitään ole huomannutkaan. Olen ollut sinulle, kuin normaali vaimo. Ajatukseni ne vain eivät näy.
- Pettynyt
vaimosiko? kirjoitti:
Ethän sinä mitään ole huomannutkaan. Olen ollut sinulle, kuin normaali vaimo. Ajatukseni ne vain eivät näy.
Jos olet vaimoni, niin soita ja pannaan paperit kondikseen, olen vain puhelinsoiton päässä.
Odotan mielenkiinnolla!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! - vaimosiko?
Pettynyt kirjoitti:
Jos olet vaimoni, niin soita ja pannaan paperit kondikseen, olen vain puhelinsoiton päässä.
Odotan mielenkiinnolla!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!En tietenkään ole "oikeasti" vaimosi, mutta olen juuri samassa tilanteessa! Etkö ymmärtänyt, että kirjoitin, sillä on mielenkiintoista kuulla, millaista on mieheni elämä tässä elämäntilanteessa. Minulla olisi paljon kysymyksiä, usko pois. Et voi olla mieheni, sillä hän ei ehdi tähän aikaan päivästä istumaan koneella.
- Pettynyt
vaimosiko? kirjoitti:
En tietenkään ole "oikeasti" vaimosi, mutta olen juuri samassa tilanteessa! Etkö ymmärtänyt, että kirjoitin, sillä on mielenkiintoista kuulla, millaista on mieheni elämä tässä elämäntilanteessa. Minulla olisi paljon kysymyksiä, usko pois. Et voi olla mieheni, sillä hän ei ehdi tähän aikaan päivästä istumaan koneella.
Ehkä sinun olisi syytä kysyä mieheltäsi mitä hän on mieltä, en voi olla mikään yleinen miehisen mielipiteen tulkki.
Toivottavasti saatte asiat puhuttua selville, kysyminen yleensä auttaa.
Enkä vetänyt hernettä nenääni, mutta kuten sanoin kysy omalta mieheltäsi. - vaimosiko?
Pettynyt kirjoitti:
Ehkä sinun olisi syytä kysyä mieheltäsi mitä hän on mieltä, en voi olla mikään yleinen miehisen mielipiteen tulkki.
Toivottavasti saatte asiat puhuttua selville, kysyminen yleensä auttaa.
Enkä vetänyt hernettä nenääni, mutta kuten sanoin kysy omalta mieheltäsi.kun hän ei kuitenkaan vastaisi rehellisesti tai yleensäkään mitään. Hän on minusta niin riippuvainen, että antaa tehdä mitä vain. Luulee rakastavansa ja elämä loppuu siihen jos erotaan. Ajattelin vain, josko meistä olisi ollut apua toisillemme. Etpä tainnut tykätä ajatuksesta..
- Pettynyt
vaimosiko? kirjoitti:
kun hän ei kuitenkaan vastaisi rehellisesti tai yleensäkään mitään. Hän on minusta niin riippuvainen, että antaa tehdä mitä vain. Luulee rakastavansa ja elämä loppuu siihen jos erotaan. Ajattelin vain, josko meistä olisi ollut apua toisillemme. Etpä tainnut tykätä ajatuksesta..
alusta huolimatta olen valmis keskustelemaan, jos pysytään asia linjalla.
En siltikään voi vastata kuin omasta puolestani. - vaimosiko?
Pettynyt kirjoitti:
alusta huolimatta olen valmis keskustelemaan, jos pysytään asia linjalla.
En siltikään voi vastata kuin omasta puolestani.Kauanko vaimosi on yöpynyt ihastuksensa luona ja mitä hän sanoo syyksi? Vai tietääkö hän edes, että tiedät? Pidätkö tietosi itselläsi vai puhutteko rehellisesti suoraan asioista? Itse haluaisin olla rehellinen ja antaa vapauden miehelleni. Oletko ollut yhteydessä rakastajaan?
- Naapurin äijä
Olen ollut täysin sanaton lukiessani tätä topiccia..ja nyt minulla tuli oikeasti mitta täyteen.
"vaimosiko?", sinä olet hyvä esimerkki tyypillisen itsekkäästä ja itsekeskeisestä suomalaisesta naisesta joita maassamme valitettavasti elää aika paljonkin niiden oikeiden hyvien naisten keskellä.
Sinä haluat kaiken.Piste. Intohimoista seksiä liittosi ulkopuolisessa suhteessa, miehesi toimiessa samalla sinun babysitterinäsi. Avioeron, sekä lapset, ja taatusti myös valtaosan keräämästänne omaisuudesta lapsienne perusteella. En epäilisi alkuunkaan vaikka samalla veisit miehesi asunnonkin, ja toki..onhan elatuksesta maksettava..ja kovimman kautta!
Ikäänkuin rauhan eleenä tarjoat miehellesi "mahdollisuutta" tavata lapsiaan sitä rajoittamatta. Kuvitteletko ehkä olevasi joku laupuas samarialainen luvatessasi miehellesi "jopa" näin runsaskätistä kompensaatiota saamastasi vapaudesta?
Minä kyllä ymmärrän jotain siitä mitä on elää ympäristössä joka on tunteiltaan kuollut. Sen takia itse erosin aikanaan, ja minulle se, että sain itselleni aikaiseksi ihmisarvoisen elämän, se maksoi minulle paljon..ja tulee myös maksamaan. Sama kohtalo kuuluisi olla sinullakin, poistua takavasemmalle hiljaa ilman vaatimuksia, jätetyn ehdoilla. Siltikin vaikka olet nainen, ja tottunut siihen ettei sinun tarvitse ovia edessäsi aukoa.
Tuntemukseni sinua kohtaan ovat erittäin vastenmielisiä. Oksettaa.
Naapurin äijä - vaimosiko?
Naapurin äijä kirjoitti:
Olen ollut täysin sanaton lukiessani tätä topiccia..ja nyt minulla tuli oikeasti mitta täyteen.
"vaimosiko?", sinä olet hyvä esimerkki tyypillisen itsekkäästä ja itsekeskeisestä suomalaisesta naisesta joita maassamme valitettavasti elää aika paljonkin niiden oikeiden hyvien naisten keskellä.
Sinä haluat kaiken.Piste. Intohimoista seksiä liittosi ulkopuolisessa suhteessa, miehesi toimiessa samalla sinun babysitterinäsi. Avioeron, sekä lapset, ja taatusti myös valtaosan keräämästänne omaisuudesta lapsienne perusteella. En epäilisi alkuunkaan vaikka samalla veisit miehesi asunnonkin, ja toki..onhan elatuksesta maksettava..ja kovimman kautta!
Ikäänkuin rauhan eleenä tarjoat miehellesi "mahdollisuutta" tavata lapsiaan sitä rajoittamatta. Kuvitteletko ehkä olevasi joku laupuas samarialainen luvatessasi miehellesi "jopa" näin runsaskätistä kompensaatiota saamastasi vapaudesta?
Minä kyllä ymmärrän jotain siitä mitä on elää ympäristössä joka on tunteiltaan kuollut. Sen takia itse erosin aikanaan, ja minulle se, että sain itselleni aikaiseksi ihmisarvoisen elämän, se maksoi minulle paljon..ja tulee myös maksamaan. Sama kohtalo kuuluisi olla sinullakin, poistua takavasemmalle hiljaa ilman vaatimuksia, jätetyn ehdoilla. Siltikin vaikka olet nainen, ja tottunut siihen ettei sinun tarvitse ovia edessäsi aukoa.
Tuntemukseni sinua kohtaan ovat erittäin vastenmielisiä. Oksettaa.
Naapurin äijäon se, että mieheni ei viitsi tehdä mitään avioliittomme eteen? Ja vaikka olen tehnyt kaikkeni hänen eteensä, ei hän arvosta minua sen vertaa, että pettää? Kuule, kyllä hän on itse minun tunteeni tappanut itseään kohtaan!
- Pettynyt
vaimosiko? kirjoitti:
Kauanko vaimosi on yöpynyt ihastuksensa luona ja mitä hän sanoo syyksi? Vai tietääkö hän edes, että tiedät? Pidätkö tietosi itselläsi vai puhutteko rehellisesti suoraan asioista? Itse haluaisin olla rehellinen ja antaa vapauden miehelleni. Oletko ollut yhteydessä rakastajaan?
Keskustella asioista vai tirkistellä elämääni, kyllä olen puhunut, kyllä tiedän, olen tavannut.
Jospa miehesi odottaa eropyyntöä sinulta, kun ei itse halua rikkoa perhettä.
Itse kyllä kestäisin eron kyse ei ole siitä, olen sitä ehdottanut itsekin.
Kynnys vain aiheuttaa kärsimystä lapsille on aika korkea, muutto, vanhat kaverit, uusi ympäristö.
Uskoisin, että lapset eivät ansaitse sitä kaikkea mitä ero tuo tullessaan.
Mutta jos muu ei auta on ero välttämättä edessä, sillä tulee aika jolloin on oltava itsekäs. - vaimosiko?
Pettynyt kirjoitti:
Keskustella asioista vai tirkistellä elämääni, kyllä olen puhunut, kyllä tiedän, olen tavannut.
Jospa miehesi odottaa eropyyntöä sinulta, kun ei itse halua rikkoa perhettä.
Itse kyllä kestäisin eron kyse ei ole siitä, olen sitä ehdottanut itsekin.
Kynnys vain aiheuttaa kärsimystä lapsille on aika korkea, muutto, vanhat kaverit, uusi ympäristö.
Uskoisin, että lapset eivät ansaitse sitä kaikkea mitä ero tuo tullessaan.
Mutta jos muu ei auta on ero välttämättä edessä, sillä tulee aika jolloin on oltava itsekäs.en halua tirkistellä elämääsi. Itsehän aloitit. Vertaan vain tilanteita, sillä loppujen lopuksi meillähän on sama tilanne menossa, eikö?
Olen ehdottanut ja suorastaan vaatinut eroa jo vuosikausia, mutta vasta viimeaikoina kunnolla. Olen aina luvannut yrittää ja yrittää. Mieheni vain ei halua millään tajuta, etten enää rakasta häntä. Hän on jotenkin sairaan riippuvainen..en ymmärrä. Minua pelottaa, mitä hän saattaa tehdä, jos todella painostan eroon, joten en uskalla. En haluaisi tapella. - Pettynyt
vaimosiko? kirjoitti:
en halua tirkistellä elämääsi. Itsehän aloitit. Vertaan vain tilanteita, sillä loppujen lopuksi meillähän on sama tilanne menossa, eikö?
Olen ehdottanut ja suorastaan vaatinut eroa jo vuosikausia, mutta vasta viimeaikoina kunnolla. Olen aina luvannut yrittää ja yrittää. Mieheni vain ei halua millään tajuta, etten enää rakasta häntä. Hän on jotenkin sairaan riippuvainen..en ymmärrä. Minua pelottaa, mitä hän saattaa tehdä, jos todella painostan eroon, joten en uskalla. En haluaisi tapella.taudilla on nimikin, sitä kutsutaan läheisriippuvuudeksi.
Ehdottaisin, että raahaat sen miehesi joka tekee kaiken minkä haluat ammattiauttajan pakeille.
Jos hän ei suostu puhumaan sinulle, niin ehkäpä tuntematon ihminen voisi auttaa tilannetta.
Kertomasi perusteella miehesi on niitä ihmisiä, jotka lopulta kerättyään kaiken sisäänsä käyttää lopulta kirvestä. Jos todella haluat vapauttaa miehesi käytä ammattiauttajia apuna, käy vaikka itse keskustelemassa ensin asioista. - vaimosiko?
Pettynyt kirjoitti:
taudilla on nimikin, sitä kutsutaan läheisriippuvuudeksi.
Ehdottaisin, että raahaat sen miehesi joka tekee kaiken minkä haluat ammattiauttajan pakeille.
Jos hän ei suostu puhumaan sinulle, niin ehkäpä tuntematon ihminen voisi auttaa tilannetta.
Kertomasi perusteella miehesi on niitä ihmisiä, jotka lopulta kerättyään kaiken sisäänsä käyttää lopulta kirvestä. Jos todella haluat vapauttaa miehesi käytä ammattiauttajia apuna, käy vaikka itse keskustelemassa ensin asioista.nyt minä olen kauhuissani! Miten ja mihin hoitoon minä hänet saan? Olen aina luullut, että minussa on vika ja että minä tarvitsen hoitoa.
- Pettynyt
vaimosiko? kirjoitti:
nyt minä olen kauhuissani! Miten ja mihin hoitoon minä hänet saan? Olen aina luullut, että minussa on vika ja että minä tarvitsen hoitoa.
Yhteyttä lähinpään mielenterveystoimistoon, jos kerran sinä olet eron halunnut eikä mies puhua pukahda, niin kyllä siinä on miehessäkin vikaa.
Sinne voi mennä keskustelemaan asioista yksin tai kaksin.
Jos sinua kuitenkin alkoi niin hirveästi pelottamaan, niin otapa lapset ja mene lähimpään turvakotiin, heidän kauttaankin saa apua.
Parasta olisi kyllä saada miehesi puhumaan, yritä ensin varovasti, mutta jos se ei auta tee itse jotain.
Ymmärrän, että tilanne tuntuu hankalalta, mutta jos on niinkuin sanoit, että tunteesi ovat kuolleet niin pakkohan sun on jotakin tehdä. - Pettynyt
vaimosiko? kirjoitti:
nyt minä olen kauhuissani! Miten ja mihin hoitoon minä hänet saan? Olen aina luullut, että minussa on vika ja että minä tarvitsen hoitoa.
Yhteyttä paikalliseen mielenterveystoimistoon ja menkää sinne yhdessä tai erikseen, käsittääkseni miehesi tekee mitä pyydät.
Siellä voi keskustella luottamuksella, ja ehkä se on helpompaa ventovieraan kanssa.
Ja kyllähän tuossa miehessäkin jotain vikaa on, jos olet ilmoittanut haluavasi eron ja mies ei puhu mitään.
Jos oikein sitten pelottaa voit ottaa lapsesi ja mennä turvakotiin, sieltäkin saa apua.
Paras olisi kuitenkin jos saisit miehesi avautumaan.
Jollei mikään auta ja olosi tuntuu kestämättömältä, täytyy sinun toimia yksin, sillä et ole vastuussa aikuisesta miehestä.
Älä nyt kuitenkaan hätiköi, tee asiat rauhallisesti ilman riitelyä. - Anonyymi
Pettynyt kirjoitti:
Keskustella asioista vai tirkistellä elämääni, kyllä olen puhunut, kyllä tiedän, olen tavannut.
Jospa miehesi odottaa eropyyntöä sinulta, kun ei itse halua rikkoa perhettä.
Itse kyllä kestäisin eron kyse ei ole siitä, olen sitä ehdottanut itsekin.
Kynnys vain aiheuttaa kärsimystä lapsille on aika korkea, muutto, vanhat kaverit, uusi ympäristö.
Uskoisin, että lapset eivät ansaitse sitä kaikkea mitä ero tuo tullessaan.
Mutta jos muu ei auta on ero välttämättä edessä, sillä tulee aika jolloin on oltava itsekäs.Kyllä lapsiperheitä muuttaa muutenkin, kevyemminkin syin. Lapsetkin kärsivät, jos sinä kärsit. Joten jos teet jotakin, joka vähentää omia kärsimyksiäsi, niin teet jotakin myös lastesi hyväksi. Itse lapsena kyllä aistin, että kumpi on "uhrin" asemassa, kumpi ansaitsisi parempaa, ja toivovat sinun saavan.
- Oho
Sinuna käyttäisin mustasukkaisuus konstia.
Pyydä vaimoa kattoon lapsia kun sulla on menoa.
Laita ittesi viimesen päälle. Jos se kysyy mihin meet sano että tunne vaan. Ole iloinen kun palaat, lapsille oikeen ihana ja hymyilevä. Sano vaimollesi että voit mennä, kyllä me jo tässä pärjätään. Elä kerjää vaimoasi takaisin.
Mene vaikka kerran viikossa.
Miten helvetti se vaimo on voinu lapset jättää. Kauhee akka. Eikö sillä ole ikävä lapsia?
Tai hommaa ihan oikeesti joku kiva juttuseura, naiskaveri että saat purkaa ajatuksiasi. Voi sitten toisilla tärksyillä paljastaa vaimollesi jos se tinkaa että nainen se on mutta vähän vaivautuneesti ja vähäsanaisesti.
Käy "tärskyillä" ja ala sitten kuukauden parin päästä puhuun erilleen muuttamisesta, mutta elä ihmeessä millonkaan paljasta, ettei sulla ole toista sillä silloin kaikki menee mönkään ja menetät pelisi.
Liekö muuten edes haluat naista takaisin.
Ei kyllä kannata alistu odottaan josko vaimo tekisi päätöksensä.
Kiusaa sitä vähän tuolla omalla seurustelullasi.
Pyydä sitä kattoon lapsia vähän ylimääräistä kun sulla on "mökkireissu" kun olet pari kertaa käynyt tärskyillä. Jos vaimosi kysyy voit kertoo että on tärskyt mutta muu ei todellakaan kuulu sille. Sano vaan että se on sun oma juttu.
Saat nähdä että tepii. Vaimosi voi olla alkuksi hämillään ja yritää jotain sun syyllistämistä tms. Mutta elä vaan omaa elämääsi niin kuin hänkin. Ala elää kuin olisitte eronneet. Ota häneen se asenne. Ja ala vaatiin elatusmaksua vaikka ette olekaan vielä eronneet.
Jos tämä sun juttus on totta niin
tsemppiä sulle.- Pettynyt
Viestistäsi, tuo kuulosti aika järkeenkäypältä.
Tiedän, että vaimoni on kuitenkin mustasukkainen minusta(ehkä omistushalua), joten lisäämällä hieman vettä myllyyn se voisi toimia.
Täytyypä kokeilla.
Kiitti! - harmaasilmä
Pettynyt kirjoitti:
Viestistäsi, tuo kuulosti aika järkeenkäypältä.
Tiedän, että vaimoni on kuitenkin mustasukkainen minusta(ehkä omistushalua), joten lisäämällä hieman vettä myllyyn se voisi toimia.
Täytyypä kokeilla.
Kiitti!...sitten kertoa fiiliksesi kuinka asiassa kävi. Tehoaako mustihoito tuollaiseen ongelmaan?
Anteeksi, itse luulen ettei välttämättä, mikäli vaimosi on rakastunut tähän toiseen mieheen. Omalta osaltani mustasukkaisuus on nimittäin aina ollut kiinni siinä henkilössä josta välitetään kaikkein eniten.
Kuulostaa kyllä vaimosi tosi itsekkäälle ja kovalle naiselle. Emme tietenkään tiedä hänen puoltaan tarinasta, joten ei kannata lähteä arvuuttelemaan ja haukkumaan ko. ihmistä meidänkään, mutta sen mitä sain käsitettyä tarinastasi, osoittaa tiettyä tunteetonta epämoraaliutta. Luulisi sitä olevan jotakin edes velkaa puolisolleen kun on yhteinen talous ja lapsetkin.
Tsemppiä
- cccp
Minä ainakin ottaisin toisen miehen tiukkaan puhutteluun. Sanomaani painottaisin useilla nyrkiniskuilla.
- Anonyymi
Että oikein tulpaan meinatit antaa. Tulpiin hei kato mä veän tulpiin, nuin tuosta, ja tuosta. Ja mulla on sulkapäässä ainakin 172cm mittaa, nuin. Ja toinen ei mittään, kuhan vain vastaanottaa tulpiin lyömistä.
- Anonyymi
Eroa hyvä mies! Tuossa vaiheessa on enää turha ajatella että "lasten vuoksi". Ämmä ei kunnioita sinua pätkääkään. Todennäköisesti nauravat yhdessä sinua...
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Alahan tulla paikkaamaan tekojas
Ja lopeta se piilossa oleminen. Olet vastuussa mun haavoista. Vien asian eteenpäin jos ei ala kuulumaan.315326- 363701
Onko kenellekään muulle käynyt niin
Että menetti tilaisuutensa? Kaivattu oli kuin tarjottimella, osoitti kiinnostusta vahvasti, silmät ja olemus täynnä rakk1833263- 112505
- 292102
- 121987
- 1631866
- 1051352
- 141298
- 1371144