New Scientist magazine:
1 kg pihvilihan CO2-ekvivalentti on 36,5 kg.
Valmistusprosessissa syntyy myös vesistöjä rehevöittäviä aineita 340g SO2 ja 59 g fosfaattia vastaavat määrät. Energiaa kuluu 169 MJ.
Kaksi kolmasosaa energiasta kuluu rehun valmistukseen ja kuljetukseen.
CO2-päästöt vastaavat 257 km autolla ajoa, ja energiankulutus on sama kuin polttaisi 20 vuorokautta 100 W hehkulamppua.
Edellä mainittuihin lukuihin ei sisälly vielä edes maatilan koneiden ja lihan kuljetuksen päästöjä, joten kokonaispäästöt ovat laskelmaa suurempia.
http://www.guardian.co.uk/environment/2007/jul/19/climatechange.climatechange
1 kg pihvilihan CO2-ekvivalentti on 36,5 kg.
Valmistusprosessissa syntyy myös vesistöjä rehevöittäviä aineita 340g SO2 ja 59 g fosfaattia vastaavat määrät. Energiaa kuluu 169 MJ.
Kaksi kolmasosaa energiasta kuluu rehun valmistukseen ja kuljetukseen.
CO2-päästöt vastaavat 257 km autolla ajoa, ja energiankulutus on sama kuin polttaisi 20 vuorokautta 100 W hehkulamppua.
Edellä mainittuihin lukuihin ei sisälly vielä edes maatilan koneiden ja lihan kuljetuksen päästöjä, joten kokonaispäästöt ovat laskelmaa suurempia.
http://www.guardian.co.uk/environment/2007/jul/19/climatechange.climatechange
Vastaukset 29
Vanhimmat
Kysyy epätietoinen.
sen pihvilihan rehu kasva ihan itekseen siellä pellolla, ja siellä pellolla se pihvi syö sitä ihan ite.
Ihme laskelmia, ihan kuin pihviä kasvatettaisiin jossain purkissa.
Onneksi olen kasvissyöjän syöjä.
kunnon itse leikattu paksu pihvi valkosipulivoilla ja kermaperunoilla.Nnam.
Et taida tietää nykyajan karjan rehuruokinnasta yhtään mitään. Rehu ei todellakaan kävele suoraan pellolta lehmän suuhun.
Rehu valmistetaan nurmikasveista, mutta valmis eläinrehu voi sisältää lukuisia muita siihen sekoitettuja rehuaineita. EU:lla on rehulainsäädäntö ja luettelo sallituista rehuaineista, joita on yhteensä 166.
http://eur-lex.europa.eu/smartapi/cgi/sga_doc?smartapi!celexplus!prod!DocNumber&type_doc=COMfinal&an_doc=2003&nu_doc=178&lg=fi
Lehmä ei tosiaankaan syö rehua suoraan pellosta, ei edes laidunkauden aikana. Suomeen tuodaan runsaasti valmista rehua mm. Tanskasta asti, vaikka rehuraaka-ainetta olisi runsaasti tarjolla kotimaassa.
http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/maatalous/maatalouspolitiikka/markkinajarjestelytjasentehtavat/kuivarehut/luelisaa.html
Syö vähemmän burgerin jauhelihapihviä ja enemmän lanttua, niin ehkä hiukan viisastut.
"Suomeen tuodaan runsaasti valmista rehua mm. Tanskasta asti, vaikka rehuraaka-ainetta olisi runsaasti tarjolla kotimaassa.
"
Koska se on _halvempaa_
Jos laskettaisiin kulut sen mukaan että se pihvi söisi rehunsa laitumelta itse saataisiin tulokseksi vielä suurempi kulutus.
Kiitos mediumina ja runsaasti valkosipulin kynttä pinnalle.
Tursaus HP-kastiketta, pari tillin oksaa, uunikypsytetty tomaatti, lohkoperunat ja hiukan ketchuppia, appetizeriksi huurteinen kossu.
Tämä on lihaa syövän heteromiehen unelmapäivällinen!
Et taida tietää lihakarjan kasvatuksesta yhtään mitään. Lihakarja ei ole lehmä. Lehmä on se nautaeläimen näköinen elukka, josta imetään maitoa teollisesti. Lehmästä ei saa pihvejä. Älyätkö?
Tai no ei voi vaatia, koska kasvissyönti kutistaa aivoja.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Lehmä
paitsi hirvilehmä = naarashirvi
Mihin luulet "käytetyn" lypsylehmän sitten joutuvan ellei makkaran raaka-aineeksi.
Suomessa lihakarja oli 60-luvulla vielä harvinaisuus, mutta kyllä silloinkin oli kotimaista naudanlihaa. Suomenkarja kelpaa sekä lihaksi että maidontuotantoon.
Meinaatko pilata hyvän pihvin tillillä? Kääk! Jos pihvi sattuu olemaan kalaa, sopii tillikin.
Luonto loi myös lihalehmän
http://www.mm.helsinki.fi/~tammisol/KirSK250206.pdf
Tilli sopii huonosti pihvin kanssa.
En kyllä tykkää nykyisin usein käytetyistä herneen varsistakaan - pelkkä viherkoriste.
Tilliliha on taas toinen juttu. Siinä se on kastikkeessa.
Hyvä korjaus. Joskus aikoinaan koulussa kirosana oli tilliliha. Muistaakseni pidin siitä, vaikka saattoi johtua suuresta liikunnan määrästä ja alati vaivavasta nälästä.
makkaran raaka-aineeksi, EI pihviksi.
... tyhmyttään joka päivä jollakin palstalla. Eteenkin ilmastosuojelun vastustaminen on hänellä sydänasia...
Jos nurmikasveja ja muita rehukasveja ei viljeltäisi, niin jotain muuta niiden tilalla kuitenkin kasvaisi. Vai pitäisikö kyseinen viljelymaa muuttaa aavikoksi, ettei niillä kasvaisi mitään haitallista?
Lopultakin lihansyönnistä kirjoittamani provo alkoi toimia palstalla - lol. Käytin nickiä 'Filia Baca' (lat Baca = marja). Filia taas sen vuoksi, että harvoin mies (hetero) on kasvissyöjä.
Joku kiihko vegetaristi saa siis sen rekata itselleen, jos siltä tuntuu.
Sain muutamia hyviä vastauksia, jotka melkein kuin rautalangasta väännettynä osoittavat, miten typerää on äärimmilleen viety kasvissyönti ilmastonsuojelun vuoksi. Siinä vaarantuu jopa kasvavan lapsen terveys. Jopa kiihkovegetaristi todennäköisesti tajuaa, ettei koiaralle tai kissallekaan sovi pelkkä vihannesruoka.
No, en yleensä provoile, mutta tulipa nyt kokeiltua sitäkin. Mutta saas näkee, jos kohta jonkin muun hyvän asian puolesta - uusiutuvan energian tai sähkönsäästämisen puolesta. Niistäkin äärimmilleen vietyinä ilmiöinä voisi kehitellä provoja; sekaan hiukkasen uskottavan tuntuisia sitaatteja ja linkitystä.
turhaa hömpötystä kaikki ilmastonmuutokset,poliitikotkin pääsee pois kiusallisista tilanteista ilmastonmuutoksesta tolkuttamalla,maapallo tuhoutuu muutenkin 10 vuoden kuluessa viimeistään,syökää,juokaa,naikaa,vielä kun kerkeätte,mutta ei lapsia enää näin huonoon maailmaan...
Pihvin kasvatuksen aikana kuluu muuten vettä n. 6,5 kuutiometriä per KILO! Jossain päin sitä on, mutta lisääntyvästi on vedestä puute. Tämä taas johtaa siihen, että sitä pihviä joudutaan kuljettamaan maapallon toiselle puolelle, kun lihansyönti on saatu muoti- ilmiöksi ja elintason näyttämisen keinoksi.
Tämän kanssa ollaanpi samassa jamassa kuin USA:n autoteollisuuden kanssa: kehittämättömyys pidetään tavoitelemisen arvoisena.
En oikein ymmärrä tuota yhteyttä veteen. Jos vesi on se ongelma, niin miksi ei meiltä kuljeteta sitä lihaa toiselle puolelle maapalloa? Täällä Suomessa makeaa vettä on jopa haitaksi asti.
"Täällä Suomessa makeaa vettä on jopa haitaksi asti."
Niinpä. Suomessa sadevesi kastelee rehupellot, ja elikoista se vesi poistuu hikoilun, virtsan ja ulosteen myötä. Ei se vesi sinne eläimeen jää, muutenhan meillä olisi valtavia tuhansien litrojen nestepalloiksi muuttuneita nautoja.
Ihan sattumalla ovat soija ja maissi juuri ne rehukasvit, jotka vaativat eniten vettä ja menestyvät parhaiten siellä missä vettä on vähän. Eli sekä viljelymaa että ruokatuotantoonkin tarvittu vesi mene lihakasvatukseen, joka nimenoman naudan kohdalla on todella huonolla hyötysuhteella.
Eteläamerikan sademetsät kaadetaan milloin lihakasvatuksen tieltä milloin biopolttoaine-raaka-aineviljelyksen tieltä. Molemmat palvelevat ensisijaisesti jenkkien turhakulutusta. (tiesitkö, että USA:ssa 1/3 ostetuista ja tietysti korkeasti jalostettuista ruokatavaroista päätyy roskikseen?)
"(tiesitkö, että USA:ssa 1/3 ostetuista ja tietysti korkeasti jalostettuista ruokatavaroista päätyy roskikseen?)"
Mutta voin hyvin kuvitella samoin tapahtuvan Suomessa, itseasiassa jo ostamattomista tavaroista menee iso osa hukkaan, kuten fregaanit sen hyvin tietävät kokemuksesta, ja elävät kaupan jätteistä löytyneillä elintarvikkeilla, mutta silloinhan ne eivät menekään hukkaan vaan fregaanin suuhun.
40-lukulaisena minun tekee aina pahaa katsoa muka hupia, kun heitellään kermakakkuja naamaan. Mitä hauskaa siinä on?
Miten teillä ulkomailla on tapana, jätetäänkö lautaselle aina noin neljäs osa annoksesta syömättä? Muka hieno tapa, rikkaan tai sivistyneen ihmisen merkki, jos ei syö viimeistä murua myöten lautasta tyhjäksi.
Ei nykyisin ennen jätettää ruoka lautaisille, ei ainakaan minun piireissä, sitä syödään mitä otetaan. Huomaan kyllä skandinaavisesta seisovasta pöydästä ottavat jättävän jotain, kun ahneus ottaessa yltyy eikä jaksaa syödä klaiken.
Ainakin minun äiti vielä opetti, että hiukan pitää jättää, ettei isäntäväki luulee, ettei ollut ruoka tarpeeksi.
"Kaksi kolmasosaa energiasta kuluu rehun valmistukseen ja kuljetukseen."
Eipä se tilanne muutu miksikään jos sen rehun tilalla viljellään eläimen suuhun menevän rehun sijasta ihmisen suuhun menevää kasvista. Ihan sama määrä energiaa kuluu ja hiilidioksidia vapautuu.
.. että yhden naudanlihan kasvattamiseen tarvitaan viittä kiloa maissa vastaava rehumäärä. Laske tuota nyt kilowattitunteina tai miksikä muuksi kulutusarvoksi pääset perille, että homma on aivan pään p....tä.
Menkää piipertäjät kahlitsemaan itsenne kiinalaisiin hiilivoimaloihin, jos haluatte oikeasti (yrittää) vaikuttaa. Minä syön nyt lihaa. Kohta juon kahvia.
Tänään tyydyimme pippuripihviin kermaperunoilla ja jättileikkeeseen lohkoperunoilla ilman aperitiivia - ABC-ravintola 17,90 16,90 eur.
Mistäs lähtien hiilidioksidi on ollut saaste?
Kyllähän jokainen kasvitieteilijä tietää sen olevan yhteyttämiselle välttämätön aineosa.
Kaikissa orgaanisissa yhdisteissä on mukana hiiliatomeja aina metaanista alkoholiin ja valkuaisaineisiin asti. Viimeksimainituissa on kyllä paljon muutakin, typpeä joka tapauksessa.
Ilman ilman hiilidioksidia, vettä ja auringonvaloa ei olisi fotosynteesiä eikä myöskään kasvien tuottamaa vapaata happea, jota ilman alarmistikaan ei kauan eläisi.