Siskollani on käynyt terapioita jo 20 vuotta lapsuudessa tapahtuneiden asioiden vuoksi. Hänestä on tullut sellainen joka alkaa nähdä toisissa kaikkia oireita ja on tietävinään toisten psyykkisen elämän täysin. Voiko siis hoidettavasta potilaasta tulla hoitojen kautta psykologi tai psykiatri? Tuntuu kuin hän olisi opiskelemassa alaa eikä hoidettava.
Potilaasta
lääkäri?
5343
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Hmm, no ei nyt ihan noin räikeää kokemusta asiasta ole. Mutta tosiaan mullakin jokunen tuttu terapiassa käynyt/käy edelleen ja yhteistä heille se, että ymmärtävät todella hyvin erilaisia tunnetiloja ja psyykkisiä juttuja. Siis ymmärtävät mm. erilaisia tunnereaktioita, tajuavat mistä ne johtuvat jne. Lisäksi he ovat armollisia erilaisia ihmisiä ja heidän ongelmiaan kohtaan. Ymmärtävät semmoista, mitä useat ihmiset eivät välttämättä ymmärrä.
Näkevätkö he samansuuntaisia asioita tapahtuneen kuin mitä he ovat itse kokeneet? Onko heidän diagnoosinsa kallellaan aina siihen suuntaan johon he itse saavat hoitoa?
Mä oon vähän semmonen ihminen, josta tässä on kyse. Kai sitä näkee niitä samoja asioita, mutta näkee toisaalta senkin, että on eroja. Mutta ei ehkä kauheasti sitä, että millaista on olla jossain tärkeässä suhteessa erilainen kuin itse.
Mut kyl sit yrittää ymmärtää toisenlaisiakin. Se, että on yritystä, voi auttaa silläkin suunnalla.
"Tuntuu kuin hän olisi opiskelemassa alaa eikä hoidettava."
Tää on kyllä tuttua. Ehkä me, jotka päädytään tällaseen asetelmaan, ollaan jonkinlaisia mestaroijia. Varmaan siskollasi on ollut sellaisia taipumuksia ennen terapioitaankin? Jotkut elää toisten kautta. Niille on sitten helpompaa puhua toisista kuin itestä.