Putken kannakointi

Putkilinjassa d100 mm on painetta 16 bar. Miten tuenta mitoitetaan, jos ei ole taulukkoa. Putken seinämä ilmeisesti kantaa staattisesta paineesta aiheutuvan voiman vai tuleeko vääntöä eli "lähteekö putki" ilman suuria tukireaktioita ja miten paine muutetaan momentiksi halutussa pisteessä.
82075
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 8

Vanhimmat

virtaa?

Äänestä
  • Vettä tai höyryä 16 Mpa ja 201 C näyttää olevan tarkemmat lukemat. Ajetaan kattilasta höyryä putkistoon, niin siinä putket kolisevat, kun voimat ovat suuret. Ne meinaavat haljeta.

    Ehkä voi keskittyä siihen miten paineenvaihtelun voi muuttaa voimaksi. On vain kaava jännityksen ja tukivälin laskemiseen ja ne säiliön kaaavat. Joku on joskus selittänyt, että sen paineen voi muuttaa voimaksi, mutta se muuttuu jännitykseksi, kun on jäykkä putki. Ajatellaan puutarhaletkua, niin kyllähän se vähän rimpuilee.

    Äänestä

  • Lämpöputkissa kirjoitti:

    Vettä tai höyryä 16 Mpa ja 201 C näyttää olevan tarkemmat lukemat. Ajetaan kattilasta höyryä putkistoon, niin siinä putket kolisevat, kun voimat ovat suuret. Ne meinaavat haljeta.

    Ehkä voi keskittyä siihen miten paineenvaihtelun voi muuttaa voimaksi. On vain kaava jännityksen ja tukivälin laskemiseen ja ne säiliön kaaavat. Joku on joskus selittänyt, että sen paineen voi muuttaa voimaksi, mutta se muuttuu jännitykseksi, kun on jäykkä putki. Ajatellaan puutarhaletkua, niin kyllähän se vähän rimpuilee.

    tuskin ne ulospäin pullistuu/halkeaa.putkistojen tuenta,se on spesiaali hommaa,että kestävät.Vasta totaalinen häiriötilanne kertoo,suunnittelijan a-taidon.valitettavasti!

    Äänestä

  • halkaisee kirjoitti:

    tuskin ne ulospäin pullistuu/halkeaa.putkistojen tuenta,se on spesiaali hommaa,että kestävät.Vasta totaalinen häiriötilanne kertoo,suunnittelijan a-taidon.valitettavasti!

    "Ajetaan kattilasta höyryä putkistoon, niin siinä putket kolisevat, kun voimat ovat suuret"

    Ei ne putket siksi kolise.
    Kun ajat nopeasti höyryä kylmiin putkiin, kondensoituu höyry vedeksi ja syntyvä alipaine panee vesitulpalle sen verran vauhtia, että veden massavoimat rikkovat putken joko mutkassa tai muussa tulppakohdassa (venttiili tms). Sen takian puhki on ehdottomasti lämmitettävä pienellä höyryvirtauksella ja jatkuvalla vesittämisellä ennen käyttöönottoa.

    Yli 30 vuoden kokemuksella: sitroen.

    Äänestä

  • mar44u kirjoitti:

    "Ajetaan kattilasta höyryä putkistoon, niin siinä putket kolisevat, kun voimat ovat suuret"

    Ei ne putket siksi kolise.
    Kun ajat nopeasti höyryä kylmiin putkiin, kondensoituu höyry vedeksi ja syntyvä alipaine panee vesitulpalle sen verran vauhtia, että veden massavoimat rikkovat putken joko mutkassa tai muussa tulppakohdassa (venttiili tms). Sen takian puhki on ehdottomasti lämmitettävä pienellä höyryvirtauksella ja jatkuvalla vesittämisellä ennen käyttöönottoa.

    Yli 30 vuoden kokemuksella: sitroen.

    Mittarit eivät varmasti tuossa venttiilin avauksessa näytä alipainetta, kun paine mittarissa on 2-4 baria. Kyllä ne vain taitaavat lähteä liikkeelle ULKOISISTA voimista. Ylipaine sen tekee ja lasketaan =p x A(1-cos alfa). Onhan näissä lauhteen poistajat. Mikä on sellainen häkkyrä jossa on käyriä putkia ja niistä tuleva paine pyörittää akselia.

    Äänestä

Ajattelit varmaankin, että putki on jotenkin pinkeänä kun siellä on paine sisällä.

Valitettavasti sisäistä painetta ei mitenkään huomioda kannakointia suunniteltaessa. Se on putken paino sisällön paino ja siitä lasketaan sallittu taipuma kannakointivälillä.

D100 putkella sopiva kannakointiväli on siinä 3 -4 m. Se kannointi on kyllä taulukoitu käsikirjoissa, että eipä niitä yleensä laskeskella.

Lämpöliike ja paukkuminen on sitten toinen juttu.En nyt viitsi insinöörin käsikirjaa tähän kirjoittaa.

Sanoo 20 vuotta kokemusta insinööritoimistosta.

Äänestä
  • Kaikki on otettava huomioon. Esittämäsi tapa on varmasti käytössä. Kysymys on paineellisesta massasta joka ottaa tukea putken seinämistä ja tämä voima otetaan vastaan ulkoisilla tukireaktioilla. Et ole lukenut ohjeita taulukoistasi. Jos ymmärtäisit fysiikkaa, niin olisit heti ymmärtänyt tämänkin. Se q siellä sisältää nämä kaikki voimat, mistä et ole ennen tiennytkään. Oppia ikä kaikki.

    Äänestä

Sisäisen paineen vaikutus ulokeputken D45 kannakointi on empiirisesti todennettavissa niin pimpsan kanssa piehtaroidessa kuin aamupisullakin. Ulokeputken halkaisija ja pituuskin vaihtelevat voimakkaasti painemuutoksissa.
Tarkempi laskukaava F = ma

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Tukireaktio kirjoitti:

Putkilinjassa d100 mm on painetta 16 bar. Miten tuenta mitoitetaan, jos ei ole taulukkoa. Putken seinämä ilmeisesti kantaa staattisesta paineesta aiheutuvan voiman vai tuleeko vääntöä eli "lähteekö putki" ilman suuria tukireaktioita ja miten paine muutetaan momentiksi halutussa pisteessä.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu