Ilma koostuu seuraavista kaasuista:
Komponentti Pitoisuus (til.-%)
typpi N2 78,08
happi O2 20,94
argon Ar 0,93
CO2 0,03
neon Ne 0,002
helium 0,0002
krypton 0,0001
Lisäksi ilma sisältää vähäisiä määriä typen ja rikin oksideja sekä vetyä. Luonnossa ilma ei kuitenkaan koskaan ole täysin kuivaa, vaan vesihöyryn osuus voi olla kuumassa tropiikissa jopa 7 %. Myös ilmassa olevien kiinteiden hiukkasten osuus vaihtelee suuresti.
Vesihöyry ja kiinteät hiukkaset auttavat viilentämään maapalloa. Mutta sitten ryhdytäänkin kauhistelemaan:
dityppioksidi on n. 300 kertaa tehokkaampi kasvihuonekaasu kuin CO2.
CH4 vastaavasti yli 20 kertaa tehokkaampi.
Vaikka hiilidioksidia on kovin vähän ilmakehässä niin huolestuttavaa on, että tutkimukset ovat osoittaneet typpilannoteiden ja kohonneen hiilidioksidipitoisuuksien vaikutuksen:
"Kaksinkertaisessa CO2-pitoisuudessa N2O-päästöt olivat suuremmat verrattuna normaalissa ilmakehän CO2-pitoisuudessa (360 ppm) olevista timoteitä kasvavista pienoispeltoekosysteemeistä. Suuremmat päästöt olivat mahdollisia, kun typpeä oli runsaasti tarjolla lannoituksen seurauksena sekä maassa oli riittävästi kosteutta. Metaanin vaihtoon ei ollut ilmakehän kaksinkertaisella CO2-pitoisuudella vaikutusta."
Helpotusta:
"Kasvuseos timotei-puna-apila vaikutti N2O:n tuotantoon koemaalta (hieta) sitä hillitsevästi ellei maassa ollut hyvin runsaasti typpeä tarjolla ylimääräisen lannoituslisäyksen seurauksena ja pienoispeltoekosysteemin pohjavesitaso korkealla"
Eli vaikka hiilidioksidi sinällään ei ole valtavan vaarallinen kasvihuonekaasu, toisin kuin annetaan ymmärtää, on sen pitoisuuden pienelläkin nousemisella isot vaikutukset.
Nyt tulisi keskittyä kokonaisvaltaisuuteen ja unohtaa "yksi iso paha kaasu".
Typpilannoitteet tulisi kieltää ja käyttää eläinten tuottamaa lannoitetta josta toki olisi energiakäyttöön sopiva kaasu poistettu. Kaikkihan tiedämme, että metaani poltettuna hiilidioksidiksi ei ole turmiollista ja siitä saadaan vielä energiaa.
Komponentti Pitoisuus (til.-%)
typpi N2 78,08
happi O2 20,94
argon Ar 0,93
CO2 0,03
neon Ne 0,002
helium 0,0002
krypton 0,0001
Lisäksi ilma sisältää vähäisiä määriä typen ja rikin oksideja sekä vetyä. Luonnossa ilma ei kuitenkaan koskaan ole täysin kuivaa, vaan vesihöyryn osuus voi olla kuumassa tropiikissa jopa 7 %. Myös ilmassa olevien kiinteiden hiukkasten osuus vaihtelee suuresti.
Vesihöyry ja kiinteät hiukkaset auttavat viilentämään maapalloa. Mutta sitten ryhdytäänkin kauhistelemaan:
dityppioksidi on n. 300 kertaa tehokkaampi kasvihuonekaasu kuin CO2.
CH4 vastaavasti yli 20 kertaa tehokkaampi.
Vaikka hiilidioksidia on kovin vähän ilmakehässä niin huolestuttavaa on, että tutkimukset ovat osoittaneet typpilannoteiden ja kohonneen hiilidioksidipitoisuuksien vaikutuksen:
"Kaksinkertaisessa CO2-pitoisuudessa N2O-päästöt olivat suuremmat verrattuna normaalissa ilmakehän CO2-pitoisuudessa (360 ppm) olevista timoteitä kasvavista pienoispeltoekosysteemeistä. Suuremmat päästöt olivat mahdollisia, kun typpeä oli runsaasti tarjolla lannoituksen seurauksena sekä maassa oli riittävästi kosteutta. Metaanin vaihtoon ei ollut ilmakehän kaksinkertaisella CO2-pitoisuudella vaikutusta."
Helpotusta:
"Kasvuseos timotei-puna-apila vaikutti N2O:n tuotantoon koemaalta (hieta) sitä hillitsevästi ellei maassa ollut hyvin runsaasti typpeä tarjolla ylimääräisen lannoituslisäyksen seurauksena ja pienoispeltoekosysteemin pohjavesitaso korkealla"
Eli vaikka hiilidioksidi sinällään ei ole valtavan vaarallinen kasvihuonekaasu, toisin kuin annetaan ymmärtää, on sen pitoisuuden pienelläkin nousemisella isot vaikutukset.
Nyt tulisi keskittyä kokonaisvaltaisuuteen ja unohtaa "yksi iso paha kaasu".
Typpilannoitteet tulisi kieltää ja käyttää eläinten tuottamaa lannoitetta josta toki olisi energiakäyttöön sopiva kaasu poistettu. Kaikkihan tiedämme, että metaani poltettuna hiilidioksidiksi ei ole turmiollista ja siitä saadaan vielä energiaa.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.