Valtaoja Kotimaa-lehdessä: Huuhaa palkinto oikeaan osoitteeseen

...kun mainitaan Valtaojan olevan Avaruustähtieteen professori. Virkanimikehän on tietysti oikea, mutta herättää kysymyksen onko olemassa myös esim. elokuvatähtitieteen tai iskelmätähtitieteen professuureja.

Professori Tapio Puolimatka vastasi Valtaojalle Kotimaa –lehden verkkokeskustelussa:

On hämmentävää lukea tunnetun tieteentekijän kommentointia, jossa hän luopuu tieteellisen keskustelun periaatteista ja siirtyy tunneperäiseen leimaamiseen. Olen lyhyesti analysoinut uusateistien tunneviestintää Kotimaa-lehdessä 18.12. 2008. Siellä argumentoin, että tunteenomaiseen leimaamiseen turvaudutaan, koska ateistit ovat joutuneet älyllisesti puolustuskannalle. He eivät ole onnistuneet kehittämään argumentteja teististä kritiikkiä vastaan, jonka mukaan ateismi on itsensä kumoava oppi: ateismilla on kumoaja, jota ei voi kumota.

Esko Valtaojan mukaan Helsingin sanomissa julkaistu Vieraskynä kolumnini on ”jenkkien kiilastrategiaa puhtaimmillaan” ja ”ala-arvoista ihmisten harhauttamista professorin arvovallalla”. Helsingin Sanomain kirjoitukseni 15.11., jossa Esko Valtaoja näkee merkkejä kreationistien salaliitosta, on lyhyttä johdantoa lukuun ottamatta yksinomaan juutalaisen ateistifilosofin Thomas Nagelin ajatusten esittelyä. Onko ateisti Nagel siis myös osa ”kiilastrategiaa”?

Olisi tietysti kansainvälisesti kiinnostava uutinen, että juutalainen ateisti Thomas Nagel olisi itse asiassa kristitty kreationisti ja ”fundamentalistissävyiseen Jumalaan” uskova ja että hän esiintyisi ateistina vain hämätäkseen kuulijoitaan, ja johtaakseen heitä harhaan professorin arvovallalla ja näin toteuttaisi ”kiilastrategiaa”. Mutta kannattaa ehkä olla varovainen tällaisten ”paljastusten” kanssa, koska ne saattavat kääntyä esittäjäänsä vastaan – ne voidaan tulkita niiden esittäjän kyvyttömyydeksi erottaa oman mielikuvituksensa tuotteita todellisuudesta.

Valtaoja kokee hyvin kielteisenä ateisti Nagelin ajatuksen, jonka mukaan ”ainoa tapa opettaa biologisia tosiasioita neutraalisti on myöntää, että empiiristä todistusaineistoa voidaan tulkita eri tavoilla ja tulkinta voi johtaa erilaisiin päätelmiin riippuen siitä, minkä uskonnollisen oletuksen pohjalta sitä tulkitaan”. Valtaoja antaa minulle kaiken kunnian tästä ajatuksesta, vaikka se on lähes suoraa lainausta Thomas Nagelin artikkelista ”Public Education and Intelligent Design” (Philosophy & Public Affairs 36, 2008, no 2: s. 201). Valtaojan mukaan tähän ajatukseen sisältyy vaatimus, että olisi luovuttava koko menestyksekkään tieteen perusmetodista vain siksi, että ”fundamentalistissävyinen Jumala” saataisiin kaiken lähtökohdaksi. Itse asiassa tähän ajatukseen sisältyy vain avoimuus sen osalta, onko Jumala olemassa ja onko hän luonut maailman. Tällainen avoimuus on kuitenkin Valtaojalle niin pelottavaa, että hän turvautuu sen puolustajien tunneperäiseen leimaamiseen. On ymmärrettävää, ettei Valtaojalla tähtitieteilijänä riitä aikaa ja energiaa seurata aikamme filosofista keskustelua, mutta tämä puute hänen kannattaisi huomioida tätä keskustelua kommentoidessaan.

Käsitellessään kirjojani Usko, tiede ja Raamattu ja Usko, tiede ja evoluutio Valtaoja ei onnistu tuomaan esille yhtään väitettä, jota olisin kyseisissä kirjoissani puolustanut.

Tämä tuntuu hyvin merkilliseltä saavutukselta, kun kyseessä on henkilö, joka väittää lukeneensa molemmat kirjani. Valtaoja laittaa estottomasti suuhuni väitteitä, joita en ole koskaan esittänyt. Johtuuko tämä siitä, että hän ei pysty argumentoimaan niitä ajatuksia vastaan, joita olen kirjoissani puolustanut.

Ehdottaisin, että Esko Valtaoja noudattaisi tieteellisiä keskustelusääntöjä: kritisoisi minua vain ajatuksista, joita olen esittänyt, vastaisi argumentteihin argumenteilla ja jos mahdollista, pidättyisi henkilöön kohdistuvasta tunneperäisestä leimaamisesta. Jos viimemainittu tuntuu mahdottomalta, kaksi ensiksi mainittuakin olisi jo merkittävää edistystä.

Valtaojalla näyttää olevan voimakas pelko, että usko Jumalaan johtaa kriittisen ajattelun kuolemaan. Tieteen ja kulttuurin historia kuitenkin osoittaa, ettei näin ole asianlaita.

Olen kirjassani Usko, tiede ja evoluutio dokumentoinut aika perusteellisesti väitettä, että kristinuskon perususkomuksilla oli tärkeä merkitys modernin luonnontieteen räjähdyksenomaisessa kehityksessä 1500-1700 -luvuilla. Tieteellinen vallankumous ei tapahtunut naturalistisen uskonvakaumuksen pohjalta. Sosialististen maiden historia herättää epäilyksen, että tieteen kaapuun verhoutuva ateismi tulee kriittisen ajattelun viholliseksi.

Esko Valtaoja on tähän mennessä kieltäytynyt julkisesti väittelemästä kanssani. Toivoisin kuitenkin, että Valtaoja olisi valmis puolustamaan näkemyksiään tilanteessa, jossa hän joutuisi vastaamaan argumentteihin argumenteilla.

Nagelin mukaan on syntynyt ”oikeaoppisuuden muoto, jota tuetaan huonoilla argumenteilla ja jolla on taipumus liioitella evoluutioteorian puolesta esitettäviä oikeutettuja tieteellisiä väitteitä. Teorian epäilijöitä pidetään niin vaarallisina ja niin huonomaineisesti motivoituina, että heiltä täytyy kieltää vähäisinkin oikeutettu motiivi.” (s. 187-188.) Usko siihen, ettei mikään määrä todistusaineistoa naturalistista evoluutioteoriaa vastaan voi olla todistusaineistoa älykkään suunnitelman teorian puolesta, on luonteeltaan ”perustelematon perusoletus siitä, miten maailma toimii, olennaisesti tietynlaista naturalismia” (s. 194)

Tapio Puolimatka