Arabiaa puhutaan jostakin Länsi-Saharasta ainakin Omaniin saakka. Tässähän on väliä tuollaiset 7000 kilometriä. Arkijärjellä ajatellen on vaikea uskoa, että ns. arabian kieltä puhutaan samalla tavalla koko tuolla matkalla. Oma arvaukseni on, että Marokon ja Irakin arabia eroavat toisistaan ainakin yhtä paljon kuin tanska ja ruotsi.
Sitten se varsinainen kysymys: Onko olemassa joku yleisarabia, sellainen kieli jota ymmärretään koko arabimaailmassa (puhuttu kieli siis)? Sellainen arabian kieli, jonka 1000 yleisintä sanaa ja sanontaa osaavaa puhujaa ymmärretään kaikissa arabimaissa.
Sitten se varsinainen kysymys: Onko olemassa joku yleisarabia, sellainen kieli jota ymmärretään koko arabimaailmassa (puhuttu kieli siis)? Sellainen arabian kieli, jonka 1000 yleisintä sanaa ja sanontaa osaavaa puhujaa ymmärretään kaikissa arabimaissa.
Vastaukset 5
Vanhimmat
En ole arabian asiantuntija mutta olen käsittänyt asian niin että niin sanottu koraanin arabia on sellainen kielimuoto joka on yhteisessä käytössä kaikilla arabeilla. Jotkut osaa enemmän, jotkut vähemmän (suurin osa ei olleenkaan?).
Varsinaisesti arabialla tarkoitetaan tavallisesti niin kutsuttua standardiarabiaa eli klassista arabiaa eli koraaninarabiaa. Eri maissa käytetty puhekieli poikkeaa standardista usein huomattavastikin, mutta koska arabia on islamin pyhä kieli, suuri osa muslimeista ymmärtää ainakin jonkin verran standardiarabiaa. Äidinkielenä sitä sen sijaan puhuu hyvin harva, tosin osa paikallisista puhekielistä poikkeaa vain vähän standardista.
Kirjakielen ja puhekielen valtava ero on johtanut siihen, että kaikki koulutusta saaneet – jopa koraanikoulua käyneet – arabit elävät diglossiassa. Tämä tarkoittaa, että he käyttävät epämuodollisissa tilanteissa äidinkielenään puhumaansa murretta, mutta siirtyvät muodollisissa tilanteissa puhumaan kirjakieltä, joka niin sanaston, kieliopin kuin ääntämyksen osalta poikkeaa varsin oleellisesti heidän jokapäiväisestä murteestaan – miltei yhtä paljon kuin latina ranskasta.
Kirjakieltä käytetään myös eri maista kotoisin olevien arabien yhteisenä kommunikaatiovälineenä, koska arabian murteet ovat mm. erilaisten laina- ja substraattivaikutteiden takia saattaneet kehittyä täysin eri suuntiin. Eräät hyvin marginaaliset, arabialaisen kielialueen ulkopuolisilla saarekkeilla puhutut arabian murteet, kuten Nigerian arabia tai eräiden pienten keskiaasialaisten ryhmien puhumat murteet, ovat mm. kirjallisen kulttuurin puutteessa eriytyneet kokonaan erillisiksi kieliksi. Näin kävisi kuitenkin myös keskeisempien murteiden, jos niiden alueella ei pyrittäisi ylläpitämään klassisen kirjakielen taitoa arabien ykseyden merkkinä.
Kirjakielen lisäksi Egyptin murteella on merkitystä arabien yhteisenä kommunikaatiovälineenä. Tämä johtuu Egyptin merkittävästä asemasta koko arabimaailman populäärikulttuurituotannossa: esimerkiksi egyptiläisiä elokuvia katsotaan laajalti maan rajojen ulkopuolella. Egyptissä myös puhekielisellä teatterilla on pitkät perinteet, vaikka kaunokirjallisuus laaditaankin arabialaisella kielialueella lähes yksinomaan kirja-arabiaksi.
Olipa hyvä tietoisku! Kiitos että näit vaivan selittää tuon asian.
Kiitos Arabi Ahabille todella kiinnostavasta tietopaketista.
dkalsöf