Tässäpä pukkia

muutama juttu joulupukeista sanomalehdistä 150 vuoden takaa

19.12.1856 Suometar nro. 51, sivu 3

Joulu lähestyy lahjonensa, lähestyköön se myös siunauksinensa. Joulupukit käywät monessa haamussa, milloin rakastawana isänä ja äitinä, milloin neitona ja nuorukaisena, puodista puotiin. Jokainen tuntee hänen aikomuksensa ja toimituksensa. Käyköön hän myös rakastawana ihmisystäwänä warattomain majoissa, niinkuin, Jumalan kiitus! tekeeki.

13.03.1857 Suometar nro. 11, sivu 3:

Joulupukki humalikossa

Lehtimäen kappelista kertoo S. N. P. seuraavan tapauksen: "Viime joulu-aattona matkusti tänne raja-kappelista kaksijalkainen joulupukki joka, tärkeät velvollisuutensa toimitettua ja saatuansa hyvät viinapalkat, yritti samana iltana takasi, vaan eksyi tieltä. Tämän havaittuansa hyppäili hän sinne-tänne metsässä, oikealle tielle päästäksensä. Näin joutui hän isommalle nevalle, jonka lähteistä päätti saada päänsä parannusta, vaan lähteen syrjältä hoipertui hän siihen ja sai tulisen kylmän saunan. Lämmintä etsiessä pääsi hän likeiseen heinälatoon, vaan turhaan. Täytyipä taas liikkeelle lähteä. Ristiin-rastiin hypättyänsä istui joulupukki lopen väsyneenä hangelle, ja siinä löysi hänet sivuajaja vanha äijä puupalikalla vaatteitaan kurikoimassa kuivaksi. Pukki-parkaa täytyi äijän viertää pölkkynä rekeen, missä pääsi likimäiseen taloon, jossa kaadettiin lämmintä viinaa kurkkuun ja muuten hyvästi hoidettiin, niin että jalo joulupukkimme nyt helmikuun alussa kävelee töppösissä".



14.05.1858 Sanan-Lennätin nro. 19, sivu 3:

Joulu-juhlina ei liioin ole paljon muinois-tapoja jälellä; ei joulu-lahjositakaan, joita wallas-sätyläiset jakelewat, työskentelewä kansa tiedä pajon eikä juuri mitään. Joulupukkia kuulutaan paikoin kyhättäwän ja sen kanssa wäisiä leikkiä lyötäwän. Toisena Joulupäiwänä "tahwanata ajetaan", jota tehdään sillä tawalla, että mainittuna päiwänä, paikoin aamusta ja paikoin illalla, mennään naapuri-taloon ja kysytään talon isännältä: "onko Tahvoa talossa", johon isäntä enimmite sanoo: "on" ja antaa ajo-miehille oiwalliset "Tahwon nostaiset", jolloin sitte on kaikki hywä. Mutta jos kieltää talosta Tahwoa olewan, niin ottawat ajomiehet pitkät seipäät käteensä, joilla sohowat talon jokaiseen uuniin ja tulisiaan, hakien Tahwanata ja luwaten kaataa uunit, jos ei Taswanata löytyisi. Silloin isännän on mäntäwä suosittelemaan etteiwät muka uunia puottaisi, antaen wiinaa, ruokaa ja kaikellaista "Tahwon nostaiksi. Näin sitä sitte mennään talosta taloon, kunne miehet kellistywät kylän tanhualle. Tällöin owat joulu-ilot lopetetut.

21.01.1859 Suometar nro. 3, sivu 1.

Uuden-wuoden kirjeitä isännälle I

Minun rakas Isäntäni!

Sydämeni pohjasta pyydän toiwottaa Teille iloista, onnellista ja rauhallista uutta wuotta, tehden sitä omastani ja muiden alamaistenne puolesta! Samalla pyydän saada ilmoittaa kiitollisuutemme siitä lempeydestä ja hywäntahtoisuudesta, jota menneelläki wuodella muistitte meille juro-luontoisille ja ymmärtämättömille alamaisillenne osoittaa, ollessanne pääkaupungin iloissa ja huwituksissa!
Wielä tahtoisin erittäin Teille kertoa ensiksikin sen tyytywäisyyden ja kiitollisuuden, jolla alamaistenne lapsukaiset wastaan ottiwat osoitetun lukuhalunsa ja ahkeruutensa palkinnoksi lahjoittamanne kirjaiset, nim. "Suomalaisia uuteloita" y. m. ja "Turmiolan Tommin elämäkerta, selwitetty 8:sta kuwasta"! Sepäs olikin lahja lasten mielestä.
Toisekseen lähestyn Teitä nöyrimmillä kiitoksilla Joululahjainki edestä, joita se äkkinäiseksi waatetettu ja "joulupukin" meille oudolla nimellä kutsuttu kujeillus meille jakeli, terwehdyksillä ja onnen toiwotuksilla Teidän nimessä ja "joulukuusen" meille äkkinäisessä walossa. Näistä lahjoistanne eiwät pienet lapsetkaan jääneet osattomiksi, ja senpätähden he juoksenteliwatkin ympäri kuusen ilosta taputtaen käsiänsä, näytellen joululahjojansa, ja toisin wuoroin kilwalla kuroitellen rinkeleitä ja omenia kuusen oksilta. Olisi Teidänki syntynyt sitä iloa nähdä!
Ja wielä wiimeiseksi rohkenen lähestyä Teitä kaikkein alamaistenne puolesta sydämellisellä kiitoksella siitäki juhlallisesta päiwällisen atriasta, jossa, ehkä itse kaukana olitte, kuitenki Teidän nimissänne kaikkia aluskuntanne perheiden isäntiä, joulu-juhlan kunniaksi, rawittiin terweellisellä ruuwalla ilman pisaraakaan "karwas-kultaa". Se saattoikin tilaisuuden niin hilhaisella ja rauhallisella juhlallisuudella, joka harwoin näinä aikoin nähdään pienemäissäkään kokouksissa kuin tämä koko 80:henkinen pöytäkunta oli.
Kaiken tämän lempeytenne edestä kaikesta meidän siwistyttämisestä ja yhteisen hywämme harrastamisestanne lähestyn minä kaikkiwaltiata Luojaa ja Isää, rukouksella häneltä tällä äsken alkaneella uudella wuodella Teille uusia woimia, tahtoa ja kärsiwällisyyttä johdattaessanne meitä, typeryyteemme uupuneita lamaisianne, siwistyksen ja walistuksen poluille. Tosin woipi Teitä niinkuin kaikkia muitakin siwistyksen harrastajoita monet wastukset, myrskyt ja wastatuulet kohdata; waan niistäkin uutta lohdutusta, lempeä ja pitkämielisyyttä toiwottaa Teille

Teidä nöyrin palwelijanne
-k. - m- R..,...n.


31.12.1863 Suomen Julkisia Sanomia nro. 101, sivu 2

Kotomaasta, Helsingistä
...

Lastenkodissa wietettiin joulunaatto sangen juhlallisesti ja hupaisesti. Ei liene monissa paikoin ilo ollut suurempi ja tuskin missään muualla kaupungissamme oli iloon niin monta osan-ottajata, kuin Wellerin kartanossa Annakadun warrella tuossa lastenkodissa. Rouwaswäen-yhteyden toimella ja hywaäntahtoisten yksityisten kautta oli lasten huwitukseksi asetettu, saliin yksi isompi ja kaikellaisilla makeisilla warustettu joulupuu isommille lapsille sekä toiseen huoneeseen kaksi pienempää joulupuuta pienemmille lapsille. Jo klo 4:jältä sytytettiin kynttilät; ja lapset weisailiwat willen, jonka perässtä pastori Sihwonen selitti heille joulun merkitystä sekä ilmoitti "mitä joulupuu sanoo." Wielä weisasiwat lapset muutamia wirsiä opettajattarensa mamseli Åhmanin soittaessa pianoa. Sittenkuin iltaa näin oli aljettu, kantoi n. k. "joulupukki" sisään suuren korin, josta laitoksen johdattajatar mamseli Ahnger ulosotti ja jakoi siinä olewat joululahjat, kukin eri kuwerissa ja sen lapsen nimi päällekirjoitettuna, jolle se oli aiwottu. Lapset saiwat mitä mikin, mikä Wanttuparin, mikä taas wauwan j. n. e.; siiwoina ja hiljaisina seisoiwat he siina rakastetun hoitajansa ympärillä, ja kaikkein silmistä loisti kiitollisuus ja ilo. Ei kenessään hawaittu kateutta tai nurjamielisyyttä; kaikki oliwat waan hywin tyytywäiset. Tämä seikka todistaa, että lapset owat saaneet oiwallisen kaswatuksen ja opetuksen. Todella mielihywällä katsoiwatkin tähän tilaisuuteen koolta tulleet sekä naiset että herrat tätä lasten siwistystä ja heidän wiatonta riemuansa. Baljo hyötyä siis tämä laitos jo on saattanut matkaan, kun se paheitten turmeluksesta on pelastanut sekä oikealle polulle paluuttanu ja siwistuneesen tilaan johdannut niin monta lasta; ja paljo hywää se wieläkin woipi waikuttaa, jos sitä yhtenänsä edesautetaan ja suositellaan. Sentähden kaikki te warakkaammat helsinkiläiset muistakaat tätä laitosta sekä suosiollanne että waroillanne! Se apu, minkä tähän panette, ei suinkaan ole menewä turhaan, mutta päin wastoin kantawa rikkaimpia hedelmiä.
0413
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset

Vanhimmat

Ei vielä vastauksia

Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.

Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


ottaissa kirjoitti:

muutama juttu joulupukeista sanomalehdistä 150 vuoden takaa

19.12.1856 Suometar nro. 51, sivu 3

Joulu lähestyy lahjonensa, lähestyköön se myös siunauksinensa. Joulupukit käywät monessa haamussa, milloin rakastawana isänä ja äitinä, milloin neitona ja nuorukaisena, puodista puotiin. Jokainen tuntee hänen aikomuksensa ja toimituksensa. Käyköön hän myös rakastawana ihmisystäwänä warattomain majoissa, niinkuin, Jumalan kiitus! tekeeki.

13.03.1857 Suometar nro. 11, sivu 3:

Joulupukki humalikossa

Lehtimäen kappelista kertoo S. N. P. seuraavan tapauksen: "Viime joulu-aattona matkusti tänne raja-kappelista kaksijalkainen joulupukki joka, tärkeät velvollisuutensa toimitettua ja saatuansa hyvät viinapalkat, yritti samana iltana takasi, vaan eksyi tieltä. Tämän havaittuansa hyppäili hän sinne-tänne metsässä, oikealle tielle päästäksensä. Näin joutui hän isommalle nevalle, jonka lähteistä päätti saada päänsä parannusta, vaan lähteen syrjältä hoipertui hän siihen ja sai tulisen kylmän saunan. Lämmintä etsiessä pääsi hän likeiseen heinälatoon, vaan turhaan. Täytyipä taas liikkeelle lähteä. Ristiin-rastiin hypättyänsä istui joulupukki lopen väsyneenä hangelle, ja siinä löysi hänet sivuajaja vanha äijä puupalikalla vaatteitaan kurikoimassa kuivaksi. Pukki-parkaa täytyi äijän viertää pölkkynä rekeen, missä pääsi likimäiseen taloon, jossa kaadettiin lämmintä viinaa kurkkuun ja muuten hyvästi hoidettiin, niin että jalo joulupukkimme nyt helmikuun alussa kävelee töppösissä".



14.05.1858 Sanan-Lennätin nro. 19, sivu 3:

Joulu-juhlina ei liioin ole paljon muinois-tapoja jälellä; ei joulu-lahjositakaan, joita wallas-sätyläiset jakelewat, työskentelewä kansa tiedä pajon eikä juuri mitään. Joulupukkia kuulutaan paikoin kyhättäwän ja sen kanssa wäisiä leikkiä lyötäwän. Toisena Joulupäiwänä "tahwanata ajetaan", jota tehdään sillä tawalla, että mainittuna päiwänä, paikoin aamusta ja paikoin illalla, mennään naapuri-taloon ja kysytään talon isännältä: "onko Tahvoa talossa", johon isäntä enimmite sanoo: "on" ja antaa ajo-miehille oiwalliset "Tahwon nostaiset", jolloin sitte on kaikki hywä. Mutta jos kieltää talosta Tahwoa olewan, niin ottawat ajomiehet pitkät seipäät käteensä, joilla sohowat talon jokaiseen uuniin ja tulisiaan, hakien Tahwanata ja luwaten kaataa uunit, jos ei Taswanata löytyisi. Silloin isännän on mäntäwä suosittelemaan etteiwät muka uunia puottaisi, antaen wiinaa, ruokaa ja kaikellaista "Tahwon nostaiksi. Näin sitä sitte mennään talosta taloon, kunne miehet kellistywät kylän tanhualle. Tällöin owat joulu-ilot lopetetut.

21.01.1859 Suometar nro. 3, sivu 1.

Uuden-wuoden kirjeitä isännälle I

Minun rakas Isäntäni!

Sydämeni pohjasta pyydän toiwottaa Teille iloista, onnellista ja rauhallista uutta wuotta, tehden sitä omastani ja muiden alamaistenne puolesta! Samalla pyydän saada ilmoittaa kiitollisuutemme siitä lempeydestä ja hywäntahtoisuudesta, jota menneelläki wuodella muistitte meille juro-luontoisille ja ymmärtämättömille alamaisillenne osoittaa, ollessanne pääkaupungin iloissa ja huwituksissa!
Wielä tahtoisin erittäin Teille kertoa ensiksikin sen tyytywäisyyden ja kiitollisuuden, jolla alamaistenne lapsukaiset wastaan ottiwat osoitetun lukuhalunsa ja ahkeruutensa palkinnoksi lahjoittamanne kirjaiset, nim. "Suomalaisia uuteloita" y. m. ja "Turmiolan Tommin elämäkerta, selwitetty 8:sta kuwasta"! Sepäs olikin lahja lasten mielestä.
Toisekseen lähestyn Teitä nöyrimmillä kiitoksilla Joululahjainki edestä, joita se äkkinäiseksi waatetettu ja "joulupukin" meille oudolla nimellä kutsuttu kujeillus meille jakeli, terwehdyksillä ja onnen toiwotuksilla Teidän nimessä ja "joulukuusen" meille äkkinäisessä walossa. Näistä lahjoistanne eiwät pienet lapsetkaan jääneet osattomiksi, ja senpätähden he juoksenteliwatkin ympäri kuusen ilosta taputtaen käsiänsä, näytellen joululahjojansa, ja toisin wuoroin kilwalla kuroitellen rinkeleitä ja omenia kuusen oksilta. Olisi Teidänki syntynyt sitä iloa nähdä!
Ja wielä wiimeiseksi rohkenen lähestyä Teitä kaikkein alamaistenne puolesta sydämellisellä kiitoksella siitäki juhlallisesta päiwällisen atriasta, jossa, ehkä itse kaukana olitte, kuitenki Teidän nimissänne kaikkia aluskuntanne perheiden isäntiä, joulu-juhlan kunniaksi, rawittiin terweellisellä ruuwalla ilman pisaraakaan "karwas-kultaa". Se saattoikin tilaisuuden niin hilhaisella ja rauhallisella juhlallisuudella, joka harwoin näinä aikoin nähdään pienemäissäkään kokouksissa kuin tämä koko 80:henkinen pöytäkunta oli.
Kaiken tämän lempeytenne edestä kaikesta meidän siwistyttämisestä ja yhteisen hywämme harrastamisestanne lähestyn minä kaikkiwaltiata Luojaa ja Isää, rukouksella häneltä tällä äsken alkaneella uudella wuodella Teille uusia woimia, tahtoa ja kärsiwällisyyttä johdattaessanne meitä, typeryyteemme uupuneita lamaisianne, siwistyksen ja walistuksen poluille. Tosin woipi Teitä niinkuin kaikkia muitakin siwistyksen harrastajoita monet wastukset, myrskyt ja wastatuulet kohdata; waan niistäkin uutta lohdutusta, lempeä ja pitkämielisyyttä toiwottaa Teille

Teidä nöyrin palwelijanne
-k. - m- R..,...n.


31.12.1863 Suomen Julkisia Sanomia nro. 101, sivu 2

Kotomaasta, Helsingistä
...

Lastenkodissa wietettiin joulunaatto sangen juhlallisesti ja hupaisesti. Ei liene monissa paikoin ilo ollut suurempi ja tuskin missään muualla kaupungissamme oli iloon niin monta osan-ottajata, kuin Wellerin kartanossa Annakadun warrella tuossa lastenkodissa. Rouwaswäen-yhteyden toimella ja hywaäntahtoisten yksityisten kautta oli lasten huwitukseksi asetettu, saliin yksi isompi ja kaikellaisilla makeisilla warustettu joulupuu isommille lapsille sekä toiseen huoneeseen kaksi pienempää joulupuuta pienemmille lapsille. Jo klo 4:jältä sytytettiin kynttilät; ja lapset weisailiwat willen, jonka perässtä pastori Sihwonen selitti heille joulun merkitystä sekä ilmoitti "mitä joulupuu sanoo." Wielä weisasiwat lapset muutamia wirsiä opettajattarensa mamseli Åhmanin soittaessa pianoa. Sittenkuin iltaa näin oli aljettu, kantoi n. k. "joulupukki" sisään suuren korin, josta laitoksen johdattajatar mamseli Ahnger ulosotti ja jakoi siinä olewat joululahjat, kukin eri kuwerissa ja sen lapsen nimi päällekirjoitettuna, jolle se oli aiwottu. Lapset saiwat mitä mikin, mikä Wanttuparin, mikä taas wauwan j. n. e.; siiwoina ja hiljaisina seisoiwat he siina rakastetun hoitajansa ympärillä, ja kaikkein silmistä loisti kiitollisuus ja ilo. Ei kenessään hawaittu kateutta tai nurjamielisyyttä; kaikki oliwat waan hywin tyytywäiset. Tämä seikka todistaa, että lapset owat saaneet oiwallisen kaswatuksen ja opetuksen. Todella mielihywällä katsoiwatkin tähän tilaisuuteen koolta tulleet sekä naiset että herrat tätä lasten siwistystä ja heidän wiatonta riemuansa. Baljo hyötyä siis tämä laitos jo on saattanut matkaan, kun se paheitten turmeluksesta on pelastanut sekä oikealle polulle paluuttanu ja siwistuneesen tilaan johdannut niin monta lasta; ja paljo hywää se wieläkin woipi waikuttaa, jos sitä yhtenänsä edesautetaan ja suositellaan. Sentähden kaikki te warakkaammat helsinkiläiset muistakaat tätä laitosta sekä suosiollanne että waroillanne! Se apu, minkä tähän panette, ei suinkaan ole menewä turhaan, mutta päin wastoin kantawa rikkaimpia hedelmiä.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu