Nykyisin koulutetaan kaupunkijääkäreitä, joten etsiskelin jotakin kunnon kaupunkitappelua Petroskoista tai Viipurista mutta yleensä joukot jättivät kaupungit pahemmin niihin pureutumatta. Pitäisi mennä Fallujahiin tai Groznyiin tutkimaan...
Palautan kuitenkin mieleen historiasta määrätyllä tavalla modernin taistelun, johon osallistuivat rannikkopataljoonan miehet, ilmavoimat, rannikkotykistö ja tykkiveneet. Varsinainen lähitaistelu tapahtui rakennuksen etisillä kallioilla ja inhottavassa kierreportaikossa. Taistelussa tuskin kukaan suomalaisista selvisi aivan ehjänä, paitsi se toinen konetykillä nukkunut nukkunut vartiomies, joka ui viereiselle luodolle värjöttelemään.
Bengtskärin kahakka 26.7-27.7 on malliesimerkki siitä, miten inhottavaa rakennustaistelu voi olla – etenkin pikkuisella 150X250 metrin saarella, johon voi jäädä vain yksi isäntä. Mitään uutta en tuo, kunhan tutkailen ja mietin, mitä tuosta voisi oppia.
Örön päivystäjä sai ilmoituksen laukauksienvaihdosta Bengtskärissä 26.7 yhden jälkeen yöllä:
"(--)Ilmoitettiin linnakkeenkomentaja Lauri Lauramolle ja tulenjohtueelle tapahtuneesta 01.12 Yhteys muodustettu B:n kanssa. Radiosähköttäjä alikersantti Ryyppö ilmoitti että vihollinen on noussut maihin luodon eteläkärkeen. Alikersantti Nurmi ja tykkimies ? (nimestä ei saatu selvää) jäi Madsen-tykin luo 01.21 B ilmoittaa: Useita aluksia luodon eteläpuolella jotka tulittavat majakkarakennusta ja -tornia (--)"
Bengtskär sijaitsee lähellä Neuvostoliiton haltuun luovutettua Hankoniemeä ja oli suomalaisille tärkeä tähystys- ja tulenjohtopaikka. Perheet oli evakuoitu ja vartijat ja sotilaat määrätty vastaamaan Bengtskärin turvallisuudesta. Heinäkuun alussa 1941 Bengtskärin vahvuus oli vain noin 15 miestä. Taistelun aikaan suomalaisvahvuus oli 41.
Oli Bengtskärissä siihen asti miehittäneiden "rannikkoreserviläisten" onni, että aktiiviluutnantti Fred Luther komennettiin 26 miehensä kanssa vahvistamaan puolustusta viikko ennen ylläkköä (20.6). Sitä ennen ulkona ei pidetty yöllä edes vartiota. Punasissit olisivat tappaneet kaikki sänkyihinsä.
Oli sumua. Saksalaiset operoivat lähistöllä, joten moottorien ääniä kuului. Tunti puolenyön jälkeen kaksi venäläistä vartiomoottorivenettä rantautui saaren eteläkärkeen. Yliluutnantti Kurilovin johtaman vajaan sadan miehen maihinnousuosaston päämääränä oli räjäyttää majakka, jotta se ei häiritsisi venäläisten sotatoimia.
Eräs suomalainen meni paitasillaan katsomaan, luuli saksalaisiksi. Hänet ammuttiin majakan ovelle. Siitä se alkoi. Ulkona ollut Madsen ei vartiomiesten mukaan toiminut. Miten vaan.
Suomalaiset vetäytyivät majakan ylimpään asuinkerrokseen. Vihollinen pääsi tunkeutumaan majakan pohjakerrokseen, ja taistelu jatkui kiivaana majakan sisällä. Taistelua johtanut nuori luutnantti Fred Luther haavoittui kahdesti taistelun aikana. Hän johti myös rannikkotyksistön tulta saareen ja yhdessä vaiheessa, kun ehjiä miehiä ei enää ollut ja venäläiset käsivarren päässä, radisti määräsi tulta omaan majakkaan.
Loppuvaiheessa venäläiset olivat majakan keskiosassa, suomalaiset ylhäällä ja (apuun tulleet) pohjakerroksessa. Laivasto huolehti alueen eristämisestä.
Örön ja Granholmin patterit tulittivat vihollisveneitä ja kallionkoloihin piiloutuneita vihollisia yli kymmenen kilometrin etäisyydeltä.
Aamuyön tunteina suomalaiset tykkiveneet saapuivat apuun, ja iskuosasto pääsi saarelle. Myös ilmavoimat tukivat taistelua kolmella Fokker-koneella. Bengtskärin taisteluun osallistui maalla, merellä ja ilmassa yhteensä yli 1000 suomalaista ja venäläistä.
Kiivas ja verinen vuorokausi päättyi illansuussa suomalaisten voittoon. Venäläiset lentokoneet jatkoivat pommitusta vielä seuraavana päivänä, jolloin asuinosan katon ja välikattojen läpi pudonnut pommi surmasi seitsemän ihmistä.
Hellittämättömässä taistelussa kaatui 31 suomalaista ja 60-100 venäläistä. Haavoittuneita suomalaisia oli 45. Vangiksi otettiin 28 venäläistä, joista suurin osa vaikeasti haavoittuneita.
Taistelun kuvausta on tuolla. Valitettavasti tekstissä on paljon virheitä alkaen vahvuuksista, mutta kannattaa silti lukea tunnelman vuoksi:
http://www.tukores.fi/pdf/303.pdf
Örön linnakkeen päivystäjä seurasi tilannetta minuutti minuutilta, joten laajempi kokonaiskuva on helppo saada tuolta:
http://www.bengtskar.com/sidor/bengtskar_minuutti.htm
Taistelu rakennuksessa
18
1733
Vastaukset
- Brantberg
Jäin miettimään venäläisten taktiikkaa Bengtskärissä. Yrittivätkö he ylläkköä vai miksi ei rakennusta pommitettu etukäteen?
Aikoinaan intissä (1970-1971) opetettiin ohimennen kaupunkitaistelua. Ainoa juttu mikä on jäänyt mieleen: kannattaa yrittää rakennukseen katon kautta. Ylhäältä alas vyöryttäminen antaa taktisen edun.
Enkä nyt tarkoita sitä, että majakan katolta.
Roope- Bybi
Rantautujien luultiin ensin olevan saksalaisia, joilla tiedettiin olevan manööverejä merellä ja siksi kai iskuryhmä sai hyvän jalansijan heti alkuunsa.
- Bybi
Tulipa taas kiireessä valehdeltua. Majakassa oli vain kuusi sotilasta ja kaksi majakanvartijaa ennen Lutherin rannikkoiskuryhmän tuloa. Myös Madsenilla taisteltiin, ja sen miehistön oli pakko paeta uimalla viereiselle luodolle. Sotilasvahvuus oli siis 32 miestä.
Uusi tieto oli vielä, että viimeinen elävä venäläinen löydettiin nääntyneenä vielä 4 päivää myöhemmin. Piileksi jossakin kiven halkeamassa. - Berliini tai Stalingrad?
Sieltä takuulla löytyisi oppia sinullekin kaupunkitaistelusta.
- Bybi
Bengtskär riitti mallinnukseksi joukkueen mittakaavaan, kiitos vain.
- Brantberg
Bybi kirjoitti:
Bengtskär riitti mallinnukseksi joukkueen mittakaavaan, kiitos vain.
Tässä tekn.tri. Perttu Puskan (http://users.tkk.fi/~ppuska/) juttu otsikolla "Joukkueen ja ryhmän hyökkäyksestä kaupungissa".
http://users.tkk.fi/~ppuska/mout.pdf
Jutussa on sovellettu amerikkalaisten kokemuksia suomalaisiin ohjesääntöihin.
Roope - Bybi
Brantberg kirjoitti:
Tässä tekn.tri. Perttu Puskan (http://users.tkk.fi/~ppuska/) juttu otsikolla "Joukkueen ja ryhmän hyökkäyksestä kaupungissa".
http://users.tkk.fi/~ppuska/mout.pdf
Jutussa on sovellettu amerikkalaisten kokemuksia suomalaisiin ohjesääntöihin.
RoopeKerrankin Puska, joka ymmärtää vanhan sydäntä...
En noilla opeilla luojan kiitos enää mitään tee, sillä nykyajattelun mukaan yli 40-vuotias on sotavanhus ja hampurilaisjääkärit riittävät tuhoamaan asutuskeskuksemme, mutta mukava on päivittää tietoja ajankuluksi.
Noista amerikkalaisten kokemuksista on näköjään päästy vain takaisin siihen, mitä on aina ajateltu.
Kokemushavainnot tulkitsen näin:
- Etsintä tai hyökkäys tehdään käytännössä aina alhaalta ylös (amerikkalainen ohjesääntö määräsi toisin), sillä 1) pioneerivälineitä ei joukkueella yleensä ole riittävästi mukana onnistuneen aukon tekemiseksi kattoon tai seinään ja 2) haavoittuneiden evakuointi onnistuu yleensä vain, kun ollaan katutasosta alkaen liikkeellä.
- Yksi ainoa pienkerrostalo sitoo koko joukkueen. 2/3 kaikista voimista on käytännössä ulkoalueella. Koko alue on suojattava, eristettävä ja ikkunat on saatava tulen alle ennen kuin iskijät menevät sisään. Ulkoalueen on oltava valmis.
- vanhanaikaiset kevytsingot ovat portaikkotouhussa parempia kuin uudet vehkeet.
- kranaattikonekivääri (ulkoalueelta) ja polttonesteet ovat hyviä hyökkäysvälineitä silloin, kun ei tarvitse naapurin mummoa säästellä.
Ja vielä:
- Suomella ei ole varaa sellaisiin tappioihin, joita kaupunkisota vaatii. Kömpelö joukkue tuhoutuu yhteen mökkiin puolessa tunnissa - tai erikoiskoulutettu komppania, kuten Kurilovin miehet Bengtskärissä 1941. Bengtskärissä myös ulkoalueen voimat suhteessa yhteen ainoaan rakennukseen, jossa lähitaistelu käytiin, olivat mittavat. Alueen eristämisestä huolehtivat jopa panssarilaivat. Toisaalta ylläkköä tehnyt Kurilovin porukka oli melko lailla heitteillä. Se toimi myös majakan ulkoalueella, mutta sai Örön pyssyistä niskaansa...
Suomi ei voi sitoutua kaupunkitaisteluihin, koska a) kansa ei tue sitä ja b) jätkät eivät tekisi sitä.
Piru on mahdollisuuksien mukaan pysäytettävä ulkoalueella, ja myös defensiivinen offensiivisuunnitelma mahdollisen maahyökkäyksen varalta olisi tärkeä, sillä aluepuolustus pelittää vain, jos syvyyteen tehdään suuria maahanlaskuja ja eri puolilta tullaan yhtaikaa. Missähän sellaista herkkua näkee? Arnheimissa, Normandiassa, Dien Bien Phussa?
Meillä pohjalaiset pakotettaisiin pelaamaan korttia ja odottamaan, että nikitat alkavat ajella omalle kylänraitille lyötyään matkalla muut erillistaisteluissa.
Onko Georgiasta opittu mitään?
En mitenkään halveksi kaupunkikouluttamista ja vartiokouluttamista ja muuta, mitä ne noille opettavat. Tuo alueen eristäminen ja rakennusten tutkinta on minulle hikitason tuttua. Uskon, että suomalaisten koulutus on hyvää.
Historiasta voi oppia, ei pelkästään ohjesäännöstä, joita lukee vihollinenkin. - stadilainen flaidaaja
Bybi kirjoitti:
Kerrankin Puska, joka ymmärtää vanhan sydäntä...
En noilla opeilla luojan kiitos enää mitään tee, sillä nykyajattelun mukaan yli 40-vuotias on sotavanhus ja hampurilaisjääkärit riittävät tuhoamaan asutuskeskuksemme, mutta mukava on päivittää tietoja ajankuluksi.
Noista amerikkalaisten kokemuksista on näköjään päästy vain takaisin siihen, mitä on aina ajateltu.
Kokemushavainnot tulkitsen näin:
- Etsintä tai hyökkäys tehdään käytännössä aina alhaalta ylös (amerikkalainen ohjesääntö määräsi toisin), sillä 1) pioneerivälineitä ei joukkueella yleensä ole riittävästi mukana onnistuneen aukon tekemiseksi kattoon tai seinään ja 2) haavoittuneiden evakuointi onnistuu yleensä vain, kun ollaan katutasosta alkaen liikkeellä.
- Yksi ainoa pienkerrostalo sitoo koko joukkueen. 2/3 kaikista voimista on käytännössä ulkoalueella. Koko alue on suojattava, eristettävä ja ikkunat on saatava tulen alle ennen kuin iskijät menevät sisään. Ulkoalueen on oltava valmis.
- vanhanaikaiset kevytsingot ovat portaikkotouhussa parempia kuin uudet vehkeet.
- kranaattikonekivääri (ulkoalueelta) ja polttonesteet ovat hyviä hyökkäysvälineitä silloin, kun ei tarvitse naapurin mummoa säästellä.
Ja vielä:
- Suomella ei ole varaa sellaisiin tappioihin, joita kaupunkisota vaatii. Kömpelö joukkue tuhoutuu yhteen mökkiin puolessa tunnissa - tai erikoiskoulutettu komppania, kuten Kurilovin miehet Bengtskärissä 1941. Bengtskärissä myös ulkoalueen voimat suhteessa yhteen ainoaan rakennukseen, jossa lähitaistelu käytiin, olivat mittavat. Alueen eristämisestä huolehtivat jopa panssarilaivat. Toisaalta ylläkköä tehnyt Kurilovin porukka oli melko lailla heitteillä. Se toimi myös majakan ulkoalueella, mutta sai Örön pyssyistä niskaansa...
Suomi ei voi sitoutua kaupunkitaisteluihin, koska a) kansa ei tue sitä ja b) jätkät eivät tekisi sitä.
Piru on mahdollisuuksien mukaan pysäytettävä ulkoalueella, ja myös defensiivinen offensiivisuunnitelma mahdollisen maahyökkäyksen varalta olisi tärkeä, sillä aluepuolustus pelittää vain, jos syvyyteen tehdään suuria maahanlaskuja ja eri puolilta tullaan yhtaikaa. Missähän sellaista herkkua näkee? Arnheimissa, Normandiassa, Dien Bien Phussa?
Meillä pohjalaiset pakotettaisiin pelaamaan korttia ja odottamaan, että nikitat alkavat ajella omalle kylänraitille lyötyään matkalla muut erillistaisteluissa.
Onko Georgiasta opittu mitään?
En mitenkään halveksi kaupunkikouluttamista ja vartiokouluttamista ja muuta, mitä ne noille opettavat. Tuo alueen eristäminen ja rakennusten tutkinta on minulle hikitason tuttua. Uskon, että suomalaisten koulutus on hyvää.
Historiasta voi oppia, ei pelkästään ohjesäännöstä, joita lukee vihollinenkin.Sen verran kommentoin et meidän reserviporukassa ei noudateta mitään ohjesääntöjä kun treenataan stadin puolustusta. Tää vaan vinkiksi kun funtsitte mitä kaikkee vois tapahtua sille joka stadia valtaa. Kaikenlaista kliffaa olis tiedossa pikkusen joka suunnalta.
- urbanus armalite
Jos haluaa saada käsityksen siitä mitä kaupunkisota on kovimmillaan, niin kannattaa tutustua kolmeen hyvään esimerkkiin:
Stalingrad. Yhden tehtaan kokoonpanohallista taisteltiin niin, että saksalaisten erikoisjoukkojen Brandenburgin taistelupioneeripataljoona (800) miestä valtasi paikan ja menetti kaksi kolmesta miehestä. Neukkujen yksi kaartinrykmentti (noin 3000) valtasi paikan takaisin yhdessä päivässä ja hengissä säilyi 5 miestä. Taistelualue oli pinta-alataan noin 600x800 metriä. Joissakin kortteleissa taisteltiin kerros kerrokselta ja huone huoneelta.
Berliini 1945. Siviilikaartilaisten rippeet, viimeiset fanaatikot ja ulkolaiset ss-miehet pakottivat puna-armeijan ampumaan suorasuuntausta raskaimmilla tykeillään pitkin katuja. Muuten ei päästy etenemään.
Hue 1968. Tet-hyökkäyksen yhteydessä viet kong valtasi kaupungin keskustan. Amerikkalaiset kärsivät kovia tappioita tuhotessaan vihollisen, joka perääntyi historialliseen keskustaan ns. palatsi alueelle ja taisteli miltei viimeiseen mieheen.
Kaupunkisota on rajua, kovaa ja armotonta lähitaistelua, jossa taktiset taistelutaidot ovat ratkaisevassa roolissa. Joukkueen ja ryhmän kokoiset taisteluyksiköt korostuvat.
Groznyissa aseistautuneet siviilisissit, mm. teinipojat, tuhosivat kaupungin keskustan vallanneen varusmiespataljoonan lähes kokonaan. Erikoisjoukkojen oli taisteltava itsensä sisään pelastaakseen noiden joukkojen jäänteet. Tämän jälkeen kaupunki pommitettiin toisen maailmansodan tyyliin muusiksi.- Bybi
Olen lukenut Anthony Beevorin kirjat Stalingrad ja Berliini 1945. Huen taistelu on minulle tuttu vain lehtiotsikoista. Groznyista olen saanut jutella venäläisten sotilaiden kanssa. Jossakin vaiheessa oli kuulemma vaikea saada ketään menemään enää sisään portaikkoihin. Piti pistää kylä kilon palasiksi vähän kauempaa.
Palautin majakan lähinnä mieleen esimerkiksi juuri tuosta seikasta, mitä kuvasitkin: taistelu rakennuksessa on lihamyllyä. Ja tuo on suomalainen kokemus, äärettömän kiinnostava kahakka.
Itse en tarvitse soveltavaa oppia, olen ikämies nykyajattelun mukaan, vaikka varmasti vieläkin paremmassa kunnossa kuin nykyiset kaksikymppiset - ja paljon!
Historiaa harrastan, vaikka olen joskus rappusissakin pelännyt.
Hankalaa on myös sissien etsintä siviilikorttelista, jossa ei saa räiskiä minne sattuu. Algeriassa tehtiin attentaatin jälkeen. Alue eristettiin täysin. Kukaan ei mene sisään eikä kukaan tule ulos. Riittävän iso alue, parissa minuutissa kaduilla on tulpat. Kaikki ulkona olleet kootaan, ja paperit katsotaan. Vain fellahit piiloutuvat. Sitten aletaan etsiä. Yhden korttelin tutkinta, vaikka siellä olisi piilossa vain kaksi sissiä, kestää usein useamman vuorokauden. Liikutaan katoilla ja kadulla. Joka huoneisto tutkitaan. Ja kun viimein koputetaan oikealle ovelle, ne joko antautuvat tai yrittävät tulittamalla ja kranaatteja heittelemällä läpi. - sissisotaakaupunginkaduilla
Bybi kirjoitti:
Olen lukenut Anthony Beevorin kirjat Stalingrad ja Berliini 1945. Huen taistelu on minulle tuttu vain lehtiotsikoista. Groznyista olen saanut jutella venäläisten sotilaiden kanssa. Jossakin vaiheessa oli kuulemma vaikea saada ketään menemään enää sisään portaikkoihin. Piti pistää kylä kilon palasiksi vähän kauempaa.
Palautin majakan lähinnä mieleen esimerkiksi juuri tuosta seikasta, mitä kuvasitkin: taistelu rakennuksessa on lihamyllyä. Ja tuo on suomalainen kokemus, äärettömän kiinnostava kahakka.
Itse en tarvitse soveltavaa oppia, olen ikämies nykyajattelun mukaan, vaikka varmasti vieläkin paremmassa kunnossa kuin nykyiset kaksikymppiset - ja paljon!
Historiaa harrastan, vaikka olen joskus rappusissakin pelännyt.
Hankalaa on myös sissien etsintä siviilikorttelista, jossa ei saa räiskiä minne sattuu. Algeriassa tehtiin attentaatin jälkeen. Alue eristettiin täysin. Kukaan ei mene sisään eikä kukaan tule ulos. Riittävän iso alue, parissa minuutissa kaduilla on tulpat. Kaikki ulkona olleet kootaan, ja paperit katsotaan. Vain fellahit piiloutuvat. Sitten aletaan etsiä. Yhden korttelin tutkinta, vaikka siellä olisi piilossa vain kaksi sissiä, kestää usein useamman vuorokauden. Liikutaan katoilla ja kadulla. Joka huoneisto tutkitaan. Ja kun viimein koputetaan oikealle ovelle, ne joko antautuvat tai yrittävät tulittamalla ja kranaatteja heittelemällä läpi.Kasbah oli riittävän pieni alue ja vieläpä maantieteellisesti hyvä eristettäväksi, niin se onnistui jotenkin. Koko höskä vuoren rinteessä ja viettää alas rantakadulle.
Kabylian kukkuloilla tilannetta ei saatu kokonaan hanskaan koko sodan aikana ja ongelmana oli juuri tuo miten erottaa siviilit sisseistä. Siinäkin sodassa kuoli satoja tuhansia eikä loppua näkynyt. - Bybi
sissisotaakaupunginkaduilla kirjoitti:
Kasbah oli riittävän pieni alue ja vieläpä maantieteellisesti hyvä eristettäväksi, niin se onnistui jotenkin. Koko höskä vuoren rinteessä ja viettää alas rantakadulle.
Kabylian kukkuloilla tilannetta ei saatu kokonaan hanskaan koko sodan aikana ja ongelmana oli juuri tuo miten erottaa siviilit sisseistä. Siinäkin sodassa kuoli satoja tuhansia eikä loppua näkynyt.Kabylian kantaväestö oli berberejä, ja nehän kyllä vuorilla pärjäsivät.
Suurin osa uhreista tuli kyllä ranskalaisten kosto- ja poliisiluonteisten toimien yhteydessä. Sarlinin Jaakko sen hyvin sanoi: "Siellä menivät Hannat ja lapset".
Se siitä. Nyt ollaan liian kaukana majakalta.
- kesällä -44
Viipuri 20.6.1944 on mielestäni erinomainen esimerkki suomalaisten kaupunkitaistelusta. Joukot oli sijoitettu kaupunkikortteleihin ja niille myös määrätty jäykkä puolustustehtävä. Suomalaisia vaan ei ollut koulutettu kaupunkisotaan. Myös hävityt taistelut ovat taisteluita.
Yleensäkin keskustelut tällä palstalla tahtovat pyöriä meille voitokkaiden taisteluiden ympärillä ikäänkuin unohtaen, että sellaiset paikat kuin Vasikkasaari, Tappokukkula ja Veturipuro Kiestingin suunnalla tai Valkeasaari ja Kuuterselkä taisteluineen olivat erottamaton osa viime sotiemme historiaa.- heitit...
Tutkihan joukkojen ryhmittely Viipurissa uudelleen.
- niin?
heitit... kirjoitti:
Tutkihan joukkojen ryhmittely Viipurissa uudelleen.
Etulinjan kulku oli määritelty karkeasti kulkemaan Ristimäeltä Patterinmäen kautta Havinrantaan ja sieltä edelleen Pappilanniemeen, kun katsotaan vihollisen odotettua päätulosuuntaa. Toki joukkoja oli mm. Papulassa, mutta kyllä nuo kantakaupungin alueelle sijoitetut joukot oli ihan kaupunkioloihin sijoitettu, kun asiaa tarkastellaan jalkaväkijoukkueiden näkökulmasta.
- asutuskeskus,
eikä keskustelijoilla näy olevan aavistustakaan asutuskeskustaistelusta tai sen kouluttamisesta.
- Bybi
Jos katsot avaustani, et löydä sieltä kertaakaan sanaa asutuskeskus. Juttu viittaa rakennuksessa käytyyn taisteluun, josta Bengtskär on esimerkki.
Keskustelussa on kyllä sivupolkuja. - juuri tarkoitin
Bybi kirjoitti:
Jos katsot avaustani, et löydä sieltä kertaakaan sanaa asutuskeskus. Juttu viittaa rakennuksessa käytyyn taisteluun, josta Bengtskär on esimerkki.
Keskustelussa on kyllä sivupolkuja.Taistelu majakasta ei ole sama asia kuin taistelu asutuskeskuksesta, kuten useimmat kommentoijat kuvittelevat.
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Israel aloitti 3. maailmansodan
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000011297979.html Israel se sitten aloitti näköjään kolmannen maailmansodan.4622848Kaksi vuotta
Sitten mä ihastuin suhun päätä pahkaa, kun meillä klikkasi heti ekasta päivästä lähtien. Et varmasti tunne samoin ja tek152675Nainen, meidän talossa on säännöt
1. Mies on aina oikeassa. 2. Ei vastaväitteitä. 3. Mäkättäminen kielletty. 4. Suhde on tärkein. 5. Ei salaisuuksia. 6. E2721618Miksi me ei mies voida edes viestitellä irl?
En odota enkä vaadi mitään, voitaisiin vain olla yhteyksissä jollain tapaa ihan oikeasti.841204Raamatun kiroukset ja uhkaukset osoittavat sen ihmisperäisyyden
"Se sanotaan galatalaiskirjeessä, että jos joku levittää väärää evankeliumia: "...jos joku julistaa teille evankeliumia4411145Oliko Farmi-finaalitehtävät mielestäsi tasaveroisia Lloydin ja Johannan välillä?
Onnea Farmi-voitosta, Lloyd. Et tainnut olla ihan kaikkien suosikki, mutta puskit voittoon! Oliko finaalitehtävät miel631098- 156980
Rakennetaanko yhdessä?
Haluaisin rakentaa sun kanssa yhteistä tulevaisuutta❤️ Onko meistä siihen? Huomaan että sulta puuttuu se joku tärkeä elä41938- 56909
- 79895