ovat koppavia meitä duunareita kohtan? Emmekö ole tasaarvoisia?
Niin?
Niin?
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
käsitä..
niih..
Isä on duunari, äiti akateeminen. Ihan tasa-arvoisilta he ovat aina näyttäneet. En tiedä, millaisessa porukassa te muut olette eläneet.
amis ja akateemisesti sivistynyt eroavat toisistaan kuin yö ja päivä.
Niin?
Eroavat ehkä tossa parikyppisinä. Ja silloin sen eron huomaa selkeästi. Sen jälkeen erot pikku hiljaa hälvenee, kun monesta paikasta tulvii tietoa kaikille, jos vaan haluaa ottaa sitä vastaan. Erot eivät enää keski-ikäisenä ole selviä sillä amiksilla voi olla tosia rautainen asiantuntemus, jolla kompensoi paljon, mutta jossain kysymyksissä voi kouluakäymättömyys paistaa läpi sivistymättömyytenä, tyhmyytenä, ennakkoluuloina ja sinä että tyhjät kattilat suorastaa kolisevat eniten ja siinä että voi tulla manipuloiduksia ja uskoo herkemmin ja kritiikittömämmin sen kaiken mitä tarjotaan uskottavaksi. Mutta kyllä amiksia on fiksujakin siinä missä akateemisia idioottejakin. Voi olla, että akateemiseltä puuttuu esim. sosiaalisia taitoja tai sydämen sivistystä, vaikka kaikki muu oliskin ihan kohdallaan.
Vanhempani olivat tutustuessaan nuoria, isä 19 ja äiti 20. Isä on aina ollut älykäs. Hänen valintansa oli kuitenkin mennä 16-vuotiaana oppisopimuksella töihin. Äidillä oli ensin keskiasteen koulutus, hän meni yliopistoon vasta kun lapset olivat vähän kasvaneet. Hän aikoo vielä tehdä väitöskirjan ulkomailla, jos apurahoja liikenee.
Nyt joulun aikaan tuli tavattua isovanhempia, jotka ovat olleet lähinnä elämänkoulussa. Ainakin heidän kohdallaan ikä ja kokemus on tuonut viisautta.
ylpeilee ainoastaan kakskyt vuotta jossain yliopistossa kirjoilla olleet, jotka eivät ole koskaan valmistuneet. Mikä sinänsä on hyvin ymmärrettävää, koska meillä kaikilla pitää joku ylpeilemisen aihe olla.
mieltä olen. Joku ylpeilyn aihe tulisi olla meillä kaikilla. Jo ei ole mitään, se vaikka keksitään. Sehän on nähty: vaikka ihonväristä, kansalaisuudesta.., jos ei muuta löyty.
Akateemisuudella ei pitäisi kenenään ylpeillä. Eikä sillä kauan enää voikaan ylpeillä, sillä tulevaisuudessa taitaa olla niin, että amis vaan tienaa enemmän kuin monet akateemiset, jos nyt tienaamisella mitään voi mitata. Tulotasoa ainakin.
Millaisissa tilanteissa tuota ilmenee?
Minun "piireissäni" ihmisten koulutustausta ei yleensä erityisemmin käy ilmi. Siis esmes harrastuksissa on pilvin pimein aika tuttujakin ihmisiä joista en tiedä koulutustasoaan.
Ihan hyvin voidaan jutustella yli rajojen.
saaneet voivat keskustella kanssasi.
Niin?
Ei minulla ole mitään hakumenettelyä kun jutustelu alkaa.
Yhteinen kieli on tietysti näppärä, muttei ihan pakollinen sekään, jos on tilanne muuten otollinen.
kai voidaan jutustella yli "rajojen". Mulle se on ainakin erityisen helppoa esim. töissä, kun en edes tiedä ihmisten koulutuksia.
Toiset meistä ovat johtajia ja työnantajia. Toiset ovat työntekijöitä.
käy niin kuin duunari-isälleni, joka siirtyi iän myötä työntekijästä esimieheksi.
Menehän takaisin sinne kiven alle opettelemaan provoamista, hus hus!
Siksi että eivät ihmisenä ole kauhean fiksuja. Mikään koulutus tai muu ei oikeuta koppavuuteen. Periaatteessa kaikki olemme tasa-arvoisia - joo-o.
Tätä asiaa on pohdittu aika ajoin ainakin kaksikymmentä vuotta.
Monet "paremmin koulutetut" kuvittelevat olevansa jotenkin tärkeämpiä henkilöitä kuin "huonommin koulutetut". Eivät toki kaikki, mutta monet.
Monet heistä toki ovat tietyllä tavalla fiksumpia, esimerkiksi tekemään liiketoiminta suunnitelmia sun muita laskemia ja parempia orgasinoimaan asioita. Onhan heillä "parempi koulutus".
Mutta ei siitä kannata masentua
Jos nimittäin ne "huonosti koulutetut" jäteauton kuljettajat lopettaisivat hommansa, niin nämä "paremmin koulutetut" hukkuisivat pian omaan saastaansa. Ja nälkään he kuolisivat mikäli marketin kassat päättäisivät ryhtyä opiskelemaan tohtoreiksi.
Ette en tiedä kannattaako meidän olla koppavia toisiamme kohtaan. Kumminkaan päin.
että duunarimiehet (ja -naiset) on tyhmiä, rumia, sivistymättömiä, kunnianhimottomia. Laiskoja ts. odottavat, että joku maksaa palkan eli ei lainkaan yrittäjähenkisyyttä. Lisäksi duunarit potevat alemmuutta sellaisessa seurassa jossa on akateemisen koulutuksen saaneita ihmisiä ja se näyttäytyy vetäytymisenä, paitsi kun ovat kännissä, tyhmänä vittuiluna ("sä et tiedä mitä todellinen elämä on") Joo, eihän meistä kukaan, mä vaan maksan sun palkan, pelle... Se näyttäytyy koulutuksen aliarviointina, passiivisuutena, näköalattomuutena jne. Listaa voisi jatkaa loputtomiin.