Moro! Brittiläinen matemaatikko ratkaisi pitkään matemaatikkoja vaivanneen fermat`n kuuluisan ongelman, joka itse väitti ratkaisseensa ongelman mutta ei itse viitsinyt sitä seikkaperäisesti todistaa.
Haluaisin uteliasuuttani tietää, mistä tämän todistuksen voisi saada. Se lienee yli 100 sivuinen todistus.
Olen vain yksinkertainen insinööri, mutta kiinnostaa vain nämä matemaattiset jutut.
Haluaisin uteliasuuttani tietää, mistä tämän todistuksen voisi saada. Se lienee yli 100 sivuinen todistus.
Olen vain yksinkertainen insinööri, mutta kiinnostaa vain nämä matemaattiset jutut.
Vastaukset 9
Vanhimmat
http://math.stanford.edu/~lekheng/flt/wiles.pdf
Muistelisin, että Wilesin todistukseen jäi alun perin joku virhe, joka korjattiin paperissa http://www.math.harvard.edu/~rtaylor/hecke.pdf . En ole varma, kun en ole lukenut tarpeeksi matematiikkaa ymmärtääkseni todistuksen yksityiskohtaisesti.
Mahtaakohan Suomessa olla vieläkään henkilöä, joka hallitsisi todistuksen yksityiskohtaisesti?
Eräältä matemaatikolta kuulin, että joku hänen kaverinsa aikoi väiteltyään perehtyä Wilesin todistukseen. Tiedä sitten rupesiko hommiin. Wilesin todistukseen kuuluu muun muassa paljon algebrallista geometriaa ja Suomessa on käsittääkseni vain muutama henkilö joka on sitä alaa lukenut.
http://math.stanford.edu/~lekheng/flt/wiles.pdf
Huomionarvoista tässä yhteydessä on edelleen, että Fermatin suuresta lauseesta on rakentunut useita merkittäviä lukuteoreettisia kulmakiviä. Fermatin suuren lauseen perusteella muun muassa yhtälö a^n b^n = c^n ei sisällä ratkaisua, jos n on suurempi kuin n. Toinen huomionarvoinen seikka on se, että muun muassa ydinfyysikko Stephen Hawking huomasi, ettei Fermatin suuri lause päde kovinkaan hyvin suurissa intuitiokuvioissa. Myös Albert Einstein oivalsi Fermatin suuren lauseen merkityksen, ja kiteytti sen omiksi Einsteinin Alkuluvuiksi. Joskin Einstein konstruktio ensin Einsteinin Liukuluvut, mutta ei ollut järinkään tyytyväinen lukuihinsa, jolloin hän jatkokehkä merkittävimpään ehitti visiotaan, ja päätyi ehkä lukuteorian merkittävämpään johtopäätökseen: alkukuluku n on aina pienempi kuin vähintään n plus n plus 2, jossa ja vain jossa lukuparit n ja n plus 2 ovat Einsteinin Alkulukuja.
Luepa Helsingin Sanomista 11.2.1998 artikkeli: Miten Fermatin ongelma ratkesi. Sen on kirjoittanut Tauno Metsänkylä. On myös kirja Amir D. Aczel: Fermat'n teoreema, suom. Risto Varteva, 166 s.
Mene esim. sivustolle Amazon / UK ja etsi kirjoista hakusanoilla "Fermat's Last Theorem".
Sieltä löytyy esim. Alf van der Poorten : Notes on Fermat's Last Theorem. Pääset lukemaan "Introduction" - lukua jossa jo vähän historiaa,
Löytyy myös Takeshi Sato: Fermat's Last Theorem Basic Tools ja Fermat's Last Theorem The proof joitka yhdessä käynevät kokonaan läpi tuon todistuksen.
Sato saattaisi olla parempi lukea kuin Wilesin alkuperäinen varsinkin kun se alkuperäinen ei vielä sisältänyt ihan sitovaa todistusta vaan sitä vähän lisäiltiin myöhemmin. van der Poorten saattaa olla kevyempää luettavaa mutta liekö sitten yhtä perusteellinen kuin Sato?
Ohman
https://github.com/ImperialCollegeLondon/FLT Fermat'n suurta lausetta on alettu formalisoimaan Leanilla.