Haluaisin miesten mielipiteitä nettipornon suhteen. Onko teistä vähemmän väärin kirjoitella tuhmia netissä maililla ja chatissa kuin oikeassa elämässä pettää? Jos sellaista tekee toisen selän takana, niin voiko enää luottaa, vaikka toinen vakuuttaisi itkien, että ei ole "oikeasti" pettänyt eli siis käynyt paneskelemassa muita.
Kuinka yleistä on se, että homma ei pysy hanskassa miehillä tuon netin mahdollisuuksien kanssa?
Harkitsen vakavasti eroa. Mies jäi kiinni seksijuttujen kirjoittelemisesta netissä. En ole mielestäni täysi tiukkis, sillä lupa on ollut pornon katseluun, mutta mun rajan on tiennyt, että ei vuorovaikutteista juttua, koska se on täyttä pettämistä vaikka olisikin "kuvitteellista" ja ei oikeassa elämässä tapahtuvaa. Siitä on lyhyt matka itse asiaan.
Neuvoja otetaan vastaan ja mielellään muitakin kuin jätä se sika. Voiko kyseessä olla muuten kunnollinen mies, mutta hairahtunut? Silloin voisin antaa vielä mahdollisuuden. Vakuuttaa kovasti ettei muuta ollut ja on kovin häpeissään tapahtuneesta. Aika idiootti, kun ei ole edes tajunnut sivuhistoriaa poistaa...vilkaisin kun ihmettelin tietsikan salailua.
Luotto meni ja ikävintä on se, että jos jatkan en voi kun luottaa vakuutteluihinsa, muutenhan en voi jatkaa. Yksi ero takana ja kyseessä avoliitto-uusperhe. Surettaa, sillä ollaan yritetty yhteistä vaavia tähän muuten niin onnelliseen suhteeseen.
Voi itku teitä miehiä :(. Tiedän et ette oo samanlaisia, mut miksi tälläiset jutut on niin yleisiä?
Kuinka yleistä on se, että homma ei pysy hanskassa miehillä tuon netin mahdollisuuksien kanssa?
Harkitsen vakavasti eroa. Mies jäi kiinni seksijuttujen kirjoittelemisesta netissä. En ole mielestäni täysi tiukkis, sillä lupa on ollut pornon katseluun, mutta mun rajan on tiennyt, että ei vuorovaikutteista juttua, koska se on täyttä pettämistä vaikka olisikin "kuvitteellista" ja ei oikeassa elämässä tapahtuvaa. Siitä on lyhyt matka itse asiaan.
Neuvoja otetaan vastaan ja mielellään muitakin kuin jätä se sika. Voiko kyseessä olla muuten kunnollinen mies, mutta hairahtunut? Silloin voisin antaa vielä mahdollisuuden. Vakuuttaa kovasti ettei muuta ollut ja on kovin häpeissään tapahtuneesta. Aika idiootti, kun ei ole edes tajunnut sivuhistoriaa poistaa...vilkaisin kun ihmettelin tietsikan salailua.
Luotto meni ja ikävintä on se, että jos jatkan en voi kun luottaa vakuutteluihinsa, muutenhan en voi jatkaa. Yksi ero takana ja kyseessä avoliitto-uusperhe. Surettaa, sillä ollaan yritetty yhteistä vaavia tähän muuten niin onnelliseen suhteeseen.
Voi itku teitä miehiä :(. Tiedän et ette oo samanlaisia, mut miksi tälläiset jutut on niin yleisiä?
Vastaukset 18
Vanhimmat
Jos mies jää kii nettiseksistä jne,niin kyllähän se kertoo sen halusta, että elämässä olis jotain sutinaa. Valitettavasti. Mulle tuli semmonen tunne että minä en riitä, ja lähdin. Kaikkea ei tarvitse sietää.
varatut miehet flirttaa naisten kanssa... ei siinä ajatella sitä omaa muijaa ollenkaan.
Minusta pariskunnan on yhdessä sovittava pelisäännöt ja se, mikä on pettämistä ja mikä ei.
Yksi nyrkkisääntö liittyy salailuun: terveessä suhteessa ei tarvitse salailla asioita. Salailu kertoo että toinen rikkoo sääntöjä tai että toinen on sairaalloisen kontrolloimishaluinen (jolloin toisen on salattava esimerkiksi että jutteli työkaverin kanssa vartin töiden jälkeen).
Eli kun mies salaili konettaan, hän tiesi rikkovansa teidän sääntöjänne.
Mutta sitten yksi asia. Sanot: "Siitä on lyhyt matka itse asiaan." Tästä olen eri mieltä. Tehty on tehty, tekemättä jätettyä ei ole tehty.
Mutta koska oletat että mies olisi pettänyt vääjäämättä niin eikö se kerro ettet luota?
Onko pohjaa suhteelle?
että itse varmaan hankkiutuisin keskustelemaan miehen kanssa. En keittiönpöydän ääreen vaan heh-heh, toiselle tietokoneelle. Siinä voisi vähän kysellä että miksi sä teet tätä ja muuta.
Seuraavana aamuna keskustelu olisi tulostettuna keittiönpöydällä, ja sitten voitaisiin keskustella.
Hyvä että palautetta tulee. Toivottavasti tulee paljon pohdinnan pohjaksi.
Ollaan juteltu paljon ja käsitin että mies ymmärsi kuinka pahalta näyttää ja tuntuu moinen törttöily. Oli tosi pahoillaan ja häpesi. On tietänyt että en hyväksy, niin jyrkkä on mun suhtautuminen petosjuttuihin kun kavereiden törttöilyjä olen sivusta joutunut seuraamaan sekä petetyn että pettäjän näkökulmasta.
Niin, onneksi ei ole "oikeasti" pettänyt. Tai et olisi joku salasuhde. Mutta eikö sekin ole pettämistä että salailee ja tekee jotain jonka tietää loukkaavan minua syvästi? Eihän tuota voi kuitata vaan sillä että ei se mitään, kun ei sentään elävässä elämässä käynyt vieraissa!
Tiedän et miehet ajattelee monesta asiasta erilailla kuin naiset. Teille visuaalinen puoli on erilailla tärkeämpää, naisille taas tunteet. Siksi se netti onkin varmaan niin petollinen, kun siellä voi kaikenlaista tehdä.
Sukupuolten erilaisuuden takia en ole pornon katselusta loukkaantunut ja musta se on ok. Meidän suhteessa molemmat on saaneet mennä omissa menoissaan ja harrastaa vapaasti, vaikka hyvin on mies kotonakin viihtynyt. Missään kettingissä en ole sitä pitänyt, kun on ollut niin kunnollisen oloinen perusäijä. Luottamukseenhan suhteen on perustuttava.
Onhan tässä keskusteltava, mutta en lähde mitään koneella käräyttelemään, en alennu moiseen. Riitti kun näin et mitä on tehnyt ja voi tehdä noin. Naisena en osaa kuitenkaan ymmärtää, itsellä kun on niissäkin asioissa aina tunteet mukana.
Olisko jotain muita näkökulmia?
mun on vaikea sanoa yhtään mitään enää tohon, koska nyt puhutaan ennemmin vaikutelmista kuin "selkeistä tosiasioista". Sanoit että vaikutti olevan pahoillaan ja on kunnollisenoloinen peruseläjä; siihen minä en osaa sanoa mitään.
Itse taidan vaan olla vittumaisempi tai pessimistisempi tai molempia (kuin sinä). Okei, luulin ettette ole vielä puhuneet mutta saattaisin silti harkita syöttiä. En osaa sanoa. Ehkä tekisin syötin vain oman kostoni vuoksi.
Oliko se pahoillaan siksi että ymmärsi miltä sinusta tuntuu vai siksi että jäi kiinni?
Ukko kirjoitti netin hämärtävistä rajoista, no se. Ja siitä miten uusi koko ilmiö on. Mutta toisaalta... harrastaa seksiä teidän olohuoneen nurkassa jonkun muun kanssa?
Jos nyt sanoisin että osanottoni, niin kuulostaisi siltä kuin joku olisi kuollut. No ei onneksi sentään. Tsemmpiä silti.
olen muuten nainen.
aika yleistä. Netti on yhtä aikaa hyvä ja paha.
Itselläni ei ole tuota ongelmaa. Pystyn oikein hyvin pitämään näppikseni kurissa. Mutta paljonhan noita juttuja saa lukea palstoiltakin.
Itse kokisin pettäväni, jos alkaisin lirkutella muiden naisten kanssa netissä. Mutta ehkä se raja joiltakin hämärtyy: se ei tunnu vakavalta, kun se homma tapahtuu siististi kotoa, olohuoneen tai työhuoneen nurkasta.
En rupea antamaan varsinaisia neuvoja. Tahdon olla sen verran armollinen, että ehdotan mahdollisuuden antamista äijälle. Netin kanssa raja ei aina ole itsestään selvä - ei varsinkaan sen kumppanin raja. Nettiflirttailu on sen verran uusikin ilmiö, että siitä ei ole tainnut muodostua yleistä, itsestään selvää säännöstöä, joka olisi yhteinen kaikille.
Jos tuo on pysynyt virtuaalitasolla, niin rinnastaisin sen esim. baariflirttailuun. Naisethan usein harrastavat sitä tanssilattialla: hieroutuvat vieraiden miesten kanssa tanssin tekosyyllä, oman äijän katsellessa pöydästä. Siinäkin on kyse "viattomasta" flirttailusta, jota ainakin itselleni on perusteltu "kun sä et kerran tanssi" ja "se on vaan semmosta viatonta itsetunnon nostatusta" perusteilla.
Siinäkin hommassa on joku raja. Johonkin asti sen hyväksyy - ja rajan jälkeen sitten ei. Mutta siinä on myös sellainen epäselvä alue, josta voi olla eri käsitys, mikä on viatonta, mikä ei.
Molemmissa tapauksissa aukeaa suhteeseen loistava paikka parisuhdekeskustelulle.
niiden pillereiden aloittamista taas, tai muuta vastaavaa.
Erolapsia meillä on riittävästi.
mutta lisäksi nyt on maanantai.
No niin, te ootte erilaisia. Se on tässäkin tullut ihan selväksi.
En minäkään tahtoisi tähän hyvää suhdetta lopettaa. Perheen perustaminen kyllä meni holdiin.
Olisko siinä ideaa, että tekisin samat sen koneella ja jättäisin löydettäväksi ja katsoisin tuntuuko kovinkaan mukavalta?
Niin gek-ko sehän se juuri paskalta tuntuu, kun siitä olohuoneen sohvannurkasta niitä juttuja on kirjoiteltu.
Kirjoittelis mulle, ties kuinka tuhmia saisi takaisin ; ).
kertaa ylityöllistetty, olen pahoillani. Piti kerätä lisää käpyjä kaminaan. On pakkaskelit.
Mistä arvasit?
"Voi itku teitä miehiä :(. Tiedän et ette oo samanlaisia, mut miksi tälläiset jutut on niin yleisiä?"
Kenen kanssa ne miehet siellä pettää? Toistenksako?
ei ne nettimiehet välttämättä kerro lirkuttelunaiselleen olevansa varattuja.
Kenen kanssa ne miehet siellä pettää? Toistenksako?
--------
Tarkoitin että miksi tämä on niin yleistä. Siis avioerot, pettämiset ym. Se surettaa.
Eihän se niiden naisten vika ole et mies tekee tyhmiä. Vastuu sillä on kuule ihan itsellään. Usein se vaan on mies, joka pettää. Tai sit naiset on vaan kierompia eikä jää kiinni.
aina kertoo, jos ovat varattuja?
muuhun kuin tähän:
>Aika idiootti, kun ei ole edes tajunnut sivuhistoriaa poistaa...vilkaisin kun ihmettelin tietsikan salailua.
Mä luulen, että se haluskin 'jäädä kiinni'. Tai se halus, että asia nousee tavalla tai toisella pöydälle.
Ja niin, tuhmien kirjoittelusta sen verran, että yksittäiset meilit tai viestit nyt on ihan sama, mut jos jatkuvasti saman ihmisen kanssa tuhmailee, ni ohan siin sillo jo jotain takana.
Kun sättäilin mesessä yhden tyypin kanssa, en ollut tottunut moiseen ja minusta se on halpamaista tai ainakin itse tunnen niin.
Yleensäkin mulle uusio sinkulle oli outoa et seksiä on niin paljon tarjolla vaikka ei edes tunneta joku kerta meilattu tai muuta viestittelyä, niin sänkyyn pitäis päästä jo eka tapaamisella. Itse en halua niin. Enkä halua huonoa seksiä. No olen kai vanhanaikainen mutta mitä siitä. Kaipaan parisuhdetta en mitään yhden illan juttuja.
Mutta yksin taidan jäädä...sen verran surkea on tarjonta ollut.
Pettäminen kuin pettäminen, virtuaali tai reaalinen. Sun käsissä on joko antaa anteeksi, tai olla antamatta.
Pettäminen on yleensäkkin sellainen homma, että pettäjän on paljon helpompi unohtaa ja alkaa puhtaalta päydältä, kuin sen petetyn. Anteeksi voi antaa, mutta ei unohtaa.
Luottamus on sellainen, että se on helppo menettää, mutta jumalattoman vaikea voittaa takaisin.