Näinkö?

Se esittää että totuus on nimenomaan "uskomus". Koettaa ravistaa totuudesta sen 'paikkansapitävyyden' lisämerkityksen.

Ohoh. Viikonlopun aikaan on ilmaantunut paljonkin vastauksia... kappas! Koetanpa selvennellä ajatusta siis. Pohjana on nyt kuitenkin huomattava että: En todellakaan ole mikään määritelmien virtuoosi, saatikka tutustunut filosofiaan tarpeeksi osatakseni nyt tyhjentävästi ja tarkasti ilmaista yhdessä vastauksessa sitä mitä ajattelen. Ajatukseni itsessäänkin on enemmänkin 'sinne päin' kuin tarkka analyysi, joskin sen pohjana on mielestäni tällä hetkellä ihan järkeviä aatelmia...

"Jos totuus on uskomuksen alalaji (?) niin millä perustella uskomus määrittyy uskomukseksi?"

Ajatukseeni sisältyi (ei ilmaistuna tosin..)oletus, että kaikki 'tietomme' on parhaimmillaankin uskomusta siitä mikä on asioiden todellinen laita. (Varmaankin myös jonkun 'koulukunnan' ratifioima ajatus..?)

"Vai onko kaikki ensin uskomusta? Silloin uskomuksen ainoaksi poikkeukseksi tulee totuus?"

Koetan selventää ajatustani: Voisi varmaankin yksinkertaistuksen takia ajatella uskomuksen ja totuuden käsitteitä (siten kuin minä niitä lauseessani käytin) informaation 'luotettavuuden' janalla. Janan yläotsikoksi kirjoitetaan 'Uskomus'. Janan ääripäihin asetetaan 'totuus' ja 'virheellinen informaatio'. Mitä vähemmän yksilö tai ryhmä kyseenalaistaa informaatiota, sitä enemmän se on 'totuus', ja päinvastoin.

"Entä mikä ja kuka määrittelee tavoitteellisen toiminnan? Tavoitteen olemassaolo? Todellinen (totuudellinen) olemassaolo vai toiminnan suunnasta päätelty olemassaolo? Kysytäänkö toimijoilta tai tarvitaanko ulkopuolinen taho määrittelemään?"

...huh huh... olet SELVÄSTIKIN ajatellut (tätä asiaa?) huomattavasti enemmän kuin minä. Filosofian 'kapulakieli' ei oikein pyöri näissä vasta-alkajan rattaissa, mutta koten nyt jotain sossia tähän. :)

Koetin hahmotella jonkinlaista yhteismallia sekä yksilön että ryhmän maailmankuvalle. Tämä mietintä sai alkunsa tuolta uskonto-palstalta sekä lukemastani Wittgensteinin pokkarista. Minua kävi rassaamaan se, että vaikka 'tiedän' useiden tieteen väittämien pitävän paikkansa, minulla ei ole keinoja todentaa useita niistä henkilökohtaisesti. Tämän kautta siis joudun luottamaan 'uskomuksiin', ja perustelemaan uskomukseni muiden väitteillä (jotka taas vuorostaan voivat perustua muihin uskomuksiin jne... mihin se päättyy?).

Toivottavasti sait ajatuksen päästä kiinni, ja osaat tähän mietintään jotain uutta heittää..?! Mielestäni onnistuin tuolla ensimmäisellä lauseella tiivistämään johtopäätökseni ihan pirun hyvin. Tosin se näyttäisi aukeavan pelkästään minulle, joten jotain on selvästi pjelessä...

"Eikös tämä nyt ole sellaista filosofointia, jossa yleiskäsitteet noituvat ymmärryksen?"

Luultavasti... Mutta tavoitteena _oli_ siis nimenomaan mahdollisimman yleinen huomautus. (Josta kenties voi päätyä pohtimaan sen paikkansapitävyyttä yksityiskohtaisemmin.) Kuten sanottu, en ole varsinaisesti asiaa harrastanut. En tunne asiaa koskevaa keskustelua juurikaan, siksi käsitteiden ja määritelmien teko on kovin hankalaa. Toivottavasti tämä nyt ei aja teittiä poies keskustelusta... Vaikutit 'alan mieheltä'. (/'alan naiselta') ('alan henkilöltä').

Gnimmel kirjoitti:

Ohoh. Viikonlopun aikaan on ilmaantunut paljonkin vastauksia... kappas! Koetanpa selvennellä ajatusta siis. Pohjana on nyt kuitenkin huomattava että: En todellakaan ole mikään määritelmien virtuoosi, saatikka tutustunut filosofiaan tarpeeksi osatakseni nyt tyhjentävästi ja tarkasti ilmaista yhdessä vastauksessa sitä mitä ajattelen. Ajatukseni itsessäänkin on enemmänkin 'sinne päin' kuin tarkka analyysi, joskin sen pohjana on mielestäni tällä hetkellä ihan järkeviä aatelmia...

"Jos totuus on uskomuksen alalaji (?) niin millä perustella uskomus määrittyy uskomukseksi?"

Ajatukseeni sisältyi (ei ilmaistuna tosin..)oletus, että kaikki 'tietomme' on parhaimmillaankin uskomusta siitä mikä on asioiden todellinen laita. (Varmaankin myös jonkun 'koulukunnan' ratifioima ajatus..?)

"Vai onko kaikki ensin uskomusta? Silloin uskomuksen ainoaksi poikkeukseksi tulee totuus?"

Koetan selventää ajatustani: Voisi varmaankin yksinkertaistuksen takia ajatella uskomuksen ja totuuden käsitteitä (siten kuin minä niitä lauseessani käytin) informaation 'luotettavuuden' janalla. Janan yläotsikoksi kirjoitetaan 'Uskomus'. Janan ääripäihin asetetaan 'totuus' ja 'virheellinen informaatio'. Mitä vähemmän yksilö tai ryhmä kyseenalaistaa informaatiota, sitä enemmän se on 'totuus', ja päinvastoin.

"Entä mikä ja kuka määrittelee tavoitteellisen toiminnan? Tavoitteen olemassaolo? Todellinen (totuudellinen) olemassaolo vai toiminnan suunnasta päätelty olemassaolo? Kysytäänkö toimijoilta tai tarvitaanko ulkopuolinen taho määrittelemään?"

...huh huh... olet SELVÄSTIKIN ajatellut (tätä asiaa?) huomattavasti enemmän kuin minä. Filosofian 'kapulakieli' ei oikein pyöri näissä vasta-alkajan rattaissa, mutta koten nyt jotain sossia tähän. :)

Koetin hahmotella jonkinlaista yhteismallia sekä yksilön että ryhmän maailmankuvalle. Tämä mietintä sai alkunsa tuolta uskonto-palstalta sekä lukemastani Wittgensteinin pokkarista. Minua kävi rassaamaan se, että vaikka 'tiedän' useiden tieteen väittämien pitävän paikkansa, minulla ei ole keinoja todentaa useita niistä henkilökohtaisesti. Tämän kautta siis joudun luottamaan 'uskomuksiin', ja perustelemaan uskomukseni muiden väitteillä (jotka taas vuorostaan voivat perustua muihin uskomuksiin jne... mihin se päättyy?).

Toivottavasti sait ajatuksen päästä kiinni, ja osaat tähän mietintään jotain uutta heittää..?! Mielestäni onnistuin tuolla ensimmäisellä lauseella tiivistämään johtopäätökseni ihan pirun hyvin. Tosin se näyttäisi aukeavan pelkästään minulle, joten jotain on selvästi pjelessä...

"Eikös tämä nyt ole sellaista filosofointia, jossa yleiskäsitteet noituvat ymmärryksen?"

Luultavasti... Mutta tavoitteena _oli_ siis nimenomaan mahdollisimman yleinen huomautus. (Josta kenties voi päätyä pohtimaan sen paikkansapitävyyttä yksityiskohtaisemmin.) Kuten sanottu, en ole varsinaisesti asiaa harrastanut. En tunne asiaa koskevaa keskustelua juurikaan, siksi käsitteiden ja määritelmien teko on kovin hankalaa. Toivottavasti tämä nyt ei aja teittiä poies keskustelusta... Vaikutit 'alan mieheltä'. (/'alan naiselta') ('alan henkilöltä').

...luettuani viestini huomasin että pistin asioita sekaisin miten ehdin... Selvästikin tämä aihe kiinnostaa minua, mutten osaa ilmaista ajatuksiani riittävästi.. Puuh. Koetan kerätä palaset ja jatkaa.

(kuten jo muista viesteistä kenties huomasit, en osaa käyttää oikein tämän alueen keskusteluissa käytettyjä termejä, joten on tietenkin syytä nyt määritellä ne ainakin jollain tapaa...)

Totuus tarkoittaa tässä yhteydessä sitä informaatiota jota yksilön tai ryhmän ei kannata kyseenalaistaa päästäkseen tavoitteeseensa. (..mahdollisimman helposti???)

Olen todellakin pahoillani siitä, että käytän sanoja miten sattuu. Se johtuu pelkästään omasta laiskuudestani lukea alaa käsittelevää kirjallisuutta. Toivottavasti tällä palstalla nämä puoli-ilmaisut kuitenkin joko suvaitaan tai jopa korjataan oikeiksi! :)

Gnimmel kirjoitti:

(kuten jo muista viesteistä kenties huomasit, en osaa käyttää oikein tämän alueen keskusteluissa käytettyjä termejä, joten on tietenkin syytä nyt määritellä ne ainakin jollain tapaa...)

Totuus tarkoittaa tässä yhteydessä sitä informaatiota jota yksilön tai ryhmän ei kannata kyseenalaistaa päästäkseen tavoitteeseensa. (..mahdollisimman helposti???)

Olen todellakin pahoillani siitä, että käytän sanoja miten sattuu. Se johtuu pelkästään omasta laiskuudestani lukea alaa käsittelevää kirjallisuutta. Toivottavasti tällä palstalla nämä puoli-ilmaisut kuitenkin joko suvaitaan tai jopa korjataan oikeiksi! :)

ei ollut tarkoitus siis olla mitenkään korjata käsitteitäsi, sillä eihän alan ihmiset välttämättä itsekään voi olla varmoja käsitteidensä järkevyydestä. Siis jos et ole lukenut alan kirjallisuutta, niin ei se haittaa, koska silloin olet puhdas niistä ajatuksista ainakin osittain, joten voit keksiä, jotain mille nämä oppien kehittelijät taas ovat sokeita.