Onko hirvi viksumpi kuin ihminen
Internetistä hakiessani en löytänyt juurikaan tietoa hirven sairauksista. Ainoa merkittävä tieto oli paikallisesti Kainuussa esiintynyt keuhkosairaus. Mitä? Onko hirvi todella näin terve eläin. Miten se on mahdollista, eihän se ole edes käynyt kouluja eikä sillä ole yliopistoja silottamassa tietä terveelliseen elämään.
Herää muutamia mielenkiintoisia ajatuksia.
Ensinnäkin se, että olemmeko me ihmiset - periaatteessa hirven kanssa samanlaisina biologisina olentoina - luoneet tieteen ja teknologian kokoisen etäisyyden luonnosta niin, että se haittaa terveyttämme.
Toiseksi jos hirvi on niin terve, niin sillähän täytyy olla jokin tieto siitä mitä syödä ja milloin ja mitä ei. Mistä se tuon tiedon saa ja miten se välittyy nuoremmille hirville.
Entä onko hirvellä jokin toisenlainen välittömän kokemuksen suhde luontoon niin että se tietää jo hajusta tai mausta tai ruumiin reaktioista että tämä ravinto on mulle hyväksi. Ja johdannaisena siitä, että onko ihminen siten menettänyt tuon kykynsä tietää kropan tasolla mikä on hyväksi ja mikä ei. Siis olemmeko me kadottaneet osan tietoisuudestamme, joka eläimillä on. Ja onko eläimillä sitten sittenkään niin vajavainen tietoisuus kuin me viksut verbaaliset ihmiset olemme käsitykseksemme luoneet. Muistuu vain mieleen muutama aika radio ylen ykkösessä ohjelma, jossa joku professorismies kertoi mm. kuinka muistaakseni Englannissa linnut oppivat avaamaan maitopullon ja kuinka se tieto levisi nopeasti manner-Eurooppaan, muiden mielenkiintoisten juttujen lomassa.
Niin että elääkö ihminen omahyväisen tieteellisteknisessä umpiossaan, joka tuottaa - anteeksi vain - käsityskykynsä rajoittuneisuuttaan liki saman määrän ongelmia kuin ratkaiseekin. Ja on vieläpä tuottanut ympäristöuhkissa vielä suuremman ongelman kuin osasi kuvitellakaan.
Niin että pitäisköhän tieteen perusteita näiltä osin jo ihan soveltavankin tieteen näkökulmasta ruveta rukkaamaan toiseen asentoon ja ruveta miettimään onkohan noiden eläinten suhteessa luontoonjotain viisasta - viisaampaa kuin meillä viksuilla ihmisillä. Mutta ei mystiikan ajatuksin eikä keinoin. Voisihan psykologialla olla tässä annettavaa luonnontieteiden rinnalla kun aletaan tutkia, miten ja miksi joku ruoka koetaan kuin koetaan. Jo se, että joku raskaana oleva nainen ahmii laastia kuin muurarin apulainen herättää kysymyksen, että onko siinä joku syvempi biologis-psykologinen tietoisuus lyönyt läpi tieteellisen maailmankatsomuksemme turruttaman tietoisuuden raskauden aikana.
Siis tutkittakoon ei mystiikan vaan tieteen keinoin.
Jussi Vaarala
Somerniemi
Internetistä hakiessani en löytänyt juurikaan tietoa hirven sairauksista. Ainoa merkittävä tieto oli paikallisesti Kainuussa esiintynyt keuhkosairaus. Mitä? Onko hirvi todella näin terve eläin. Miten se on mahdollista, eihän se ole edes käynyt kouluja eikä sillä ole yliopistoja silottamassa tietä terveelliseen elämään.
Herää muutamia mielenkiintoisia ajatuksia.
Ensinnäkin se, että olemmeko me ihmiset - periaatteessa hirven kanssa samanlaisina biologisina olentoina - luoneet tieteen ja teknologian kokoisen etäisyyden luonnosta niin, että se haittaa terveyttämme.
Toiseksi jos hirvi on niin terve, niin sillähän täytyy olla jokin tieto siitä mitä syödä ja milloin ja mitä ei. Mistä se tuon tiedon saa ja miten se välittyy nuoremmille hirville.
Entä onko hirvellä jokin toisenlainen välittömän kokemuksen suhde luontoon niin että se tietää jo hajusta tai mausta tai ruumiin reaktioista että tämä ravinto on mulle hyväksi. Ja johdannaisena siitä, että onko ihminen siten menettänyt tuon kykynsä tietää kropan tasolla mikä on hyväksi ja mikä ei. Siis olemmeko me kadottaneet osan tietoisuudestamme, joka eläimillä on. Ja onko eläimillä sitten sittenkään niin vajavainen tietoisuus kuin me viksut verbaaliset ihmiset olemme käsitykseksemme luoneet. Muistuu vain mieleen muutama aika radio ylen ykkösessä ohjelma, jossa joku professorismies kertoi mm. kuinka muistaakseni Englannissa linnut oppivat avaamaan maitopullon ja kuinka se tieto levisi nopeasti manner-Eurooppaan, muiden mielenkiintoisten juttujen lomassa.
Niin että elääkö ihminen omahyväisen tieteellisteknisessä umpiossaan, joka tuottaa - anteeksi vain - käsityskykynsä rajoittuneisuuttaan liki saman määrän ongelmia kuin ratkaiseekin. Ja on vieläpä tuottanut ympäristöuhkissa vielä suuremman ongelman kuin osasi kuvitellakaan.
Niin että pitäisköhän tieteen perusteita näiltä osin jo ihan soveltavankin tieteen näkökulmasta ruveta rukkaamaan toiseen asentoon ja ruveta miettimään onkohan noiden eläinten suhteessa luontoonjotain viisasta - viisaampaa kuin meillä viksuilla ihmisillä. Mutta ei mystiikan ajatuksin eikä keinoin. Voisihan psykologialla olla tässä annettavaa luonnontieteiden rinnalla kun aletaan tutkia, miten ja miksi joku ruoka koetaan kuin koetaan. Jo se, että joku raskaana oleva nainen ahmii laastia kuin muurarin apulainen herättää kysymyksen, että onko siinä joku syvempi biologis-psykologinen tietoisuus lyönyt läpi tieteellisen maailmankatsomuksemme turruttaman tietoisuuden raskauden aikana.
Siis tutkittakoon ei mystiikan vaan tieteen keinoin.
Jussi Vaarala
Somerniemi
Vastaukset 7
Vanhimmat
...semmoinen jokseenkin todennäköinen vaihtoehto, ettei hirvien sairauksien tutkimukseen käytetä edes promillen promillea siitä rahamäärästä, joka on pistetty ihmissairauksien tunnistamiseen ja selvittämiseen viimeisten satojen vuosien ajan? Saati että ne vähät tiedot, joita hirvien sairauksista yleensä on nähty tarpeelliseksi hankkia, eivät ole internetissä kaikkien saatavilla. Miksi ihmeessä olisivat?
No, onhan tietysti myös mahdollista, että hirvi on ylimaallinen supereläin, jolla ei ole ollenkaan mitään tauteja. Heh.
errä ihmiseltä on karannut kyky hoitaa itseään luonnollisella tavalla
HUOM: en ole mikään luontaishoitointoilija enkä mystikko vaan haluan tuon kysymysken esittää tieteenfilosofian ja ihmisen evoluution tasolla
eli kaikki luontaishoito- kuten myös lääketieteelliset kommentit pysykää etääällä - en halua tästä lokerosta mitään luontaishoidon ja lääketieteen temmellyskenttää vaan asia pysyköön evoluutio- ja tieteenfislosofiakysymyskenä - tai saatana suutun ja käyn päälle rimitiivisesti ku hirvi
mitä tauteja lapamadoista löytyy?
Niiden täytyy olla überalles, koska niitä on jopa hirvissä!!!
Ehkä ihmistenkin pitäisi mennä esim. sinivalaiden suolistoon asumaan, niin välttäisimme tauteja (kunhan ne perkeleen sinivalaat eivät sairastu)!?!
tämä kommenttisi kyllä tuli suolistosta
...sinäkin!
tuleepa vaan mieleen hirven nenäsaivartaja. On hirvellä mukavaa kun sormen kokoiset madot syö nenän limakalvoja etkä voi asialle mitään. Mahtaa olla kutina kova, huh.
Näkyy täällä pyörivän keskustelijoita joihin ei ole evoluutio oikein osunut kohdalle