Onnistun aina iskemään silmäni sitoutumiskammoisiin kusipäihin.
Josku sen tajuaa luojan kiitos samantien mikä tyyppi on miehiään, joskus taas sydän ehtii särkyä ennen.
Mistä ihmeestä sen voisi jo kätellessä päätellä? Ehkäpä ei mistään, mutta jos jollain tulee jotain mieleen, niin ei pienet vinkit haittais olleskaa ;)
Itsestä tuntuu vaan, et kaikki nää tyypit on jo varattuja! aina kun joku kaveri löytää ihanan miehen, sitä vaan miettii miten toiset löytää ja toiset ei sitte millää... :s melkee tekee mieli luovuttaa,huh.
Josku sen tajuaa luojan kiitos samantien mikä tyyppi on miehiään, joskus taas sydän ehtii särkyä ennen.
Mistä ihmeestä sen voisi jo kätellessä päätellä? Ehkäpä ei mistään, mutta jos jollain tulee jotain mieleen, niin ei pienet vinkit haittais olleskaa ;)
Itsestä tuntuu vaan, et kaikki nää tyypit on jo varattuja! aina kun joku kaveri löytää ihanan miehen, sitä vaan miettii miten toiset löytää ja toiset ei sitte millää... :s melkee tekee mieli luovuttaa,huh.
Vastaukset 6
Vanhimmat
tehdä niin että omalla kohdalla vähän jarruttelee niitä tunteitaan ja antaa niiden leimahtaa vasta sitten kun tietää varmasti.
Jos vain liihottelee niin sitä on jo aika syvällä ennen kuin tajuaa mistä toisessa on kysymys.
Kun mies on oikeasti tosimielellä liikkeellä niin sen kyllä yleensä huomaa. Valitettavasti monet naiset välttelevät näitä miehiä ellei kyseessä ole joku tosi komistus kun nainen ei jostakin syystä pidä siitä että mies on sitoutumiskykyinen heti alussa.
Monet naiset tuntevat ahdistusta jos mies ei tunnu "vapaalta" ja ottaa jutun liian tosissaan heti alussa mutta sitten valittavat kun törmäävät aina niihin sitoutumiskammoisiin.
Vikaa ei siis ole kenessäkään muussa kuin itsessä ja omassa havainnoinnissa.
kuuntelemaan naisen vaistoa, sellasta kuudennetta aistia. Tällästa ns. "herkkyyttä" auttaa myös se että vetäydyt hetkeksi syrjään oravanpyörästä ja alat tutkimaan itseäsi eli sitä kautta syntyy parempi itsetuntemus ja maaima miehineen on hieman helpompi kohdata sen jälkeen. Monesti elämä on niin kiivasta ku opiskellaan, tehdään töitä, harrastetaan, matkustellaan, bailataan, hengaillaan kavereiden kans siis eletään ihanan täyttä elämää mutta itselleni tuo pysähtyminen on ainakin ollut hyväksi ja miesmakukin on muuttunut erilaiseksi pienen rauhoittumisen jälkeen, kokeile jos uskallat eipä sekään helppoa ole mutta ei elämässä loppuppeleissä mikään ole helppoa.
Suurin haaste taitaa olla itsensä löytäminen ja oman sisäisen viisauden kuunteleminen, sen jälkeen maailma näyttäytyy eri valossa.
Se, mistä puhut naisen vaistona, tunnetaan yleisesti intuitiona, ja kyky löytyy molemmilta puolilta. Intuitioon ei kuitenkaan ole aina luottamienn: monet ns. pelimiehistä ovat aitoja ja luotettavan oloisia ihmisiä, joten intuitio ei toimi kunnolla.
Tuo pysähtyminen ja pohtiminen onkin sitten paljon parempi vaihtoehto.
kannattaa luottaa, muutenhan tämä maa olisi täynnä perheväkivaltaa ja yh-äitejä.
..kannattaa sitten katellakin muitakin kuin niitä jotka ovat omasta omasta mielestään kaikkein suurimpia ja kauneimpia sekä koviten äänessä. Saattaa aluksi haksahtaa, mutta totuus paljastuu..
Pieni vaatimattomuus ei vakuuta alussa, mutta tekee kumppanin pitemmän päälle onnellisemmaksi ;)
..itse haluaisin nähdä tulevan puolison vanhemmat aika pikana.. ..omena ei kauas puuta putoa..
Minä kun luulin, että parisuhteessa on kyse puolisosta eikä puolison vanhemmista. Noh, ehkä tuunari_mikko haluaa olla ikuinen mammanpoika eikä mies.
Vanhempien ulkonäköä miettiessä voi mieheltä mennä rotunainen sivu suun. Erään tuttavani vanhemmilla on naamat kuin petolinnun perse mutta tytär on helvetin kaunis ja työskentelee mallina. Taisi omena pudota aika kauas puusta.