Arrowjauho ja

Kielitoimisto suosittelee yleensä vieraskielisten sanojen reilua suomentamista, joten monelle tuttu arrowjuuri on suomeksi nuolijuuri, englantilaisen nimityksen arrowroot suora käännös.

Meillä tämä vain jauhemaisena tärkkelyksenä myytävä aine on peräisin trooppisesta kasvista Maranta arundinacea ja sitä käytetään keittojen, kastikkeiden sekä muhennosten suurustamiseen, varsinkin Amerikassa, jossa ruoanlaittaja ei varmaan tulisi toimeen ilman tätä apuneuvoa.

Maranta-kasvisukuun kuuluu useita lajeja, joista eräs on suosittu ruukkukasvi nukkumatti eli Mooseksen lakitaulut.

Kastikkeiden suurustamiseen käytetään monia muitakin tärkkelyksiä, kuten meillä vehnä- ja perunajauhoja. Toinen yleinen suurusjauhe on Amerikasta kotoisin oleva tapioka eli brasilialainen nuolijuuri, josta myös käytetään nimityksiä kassava ja maniokki.

Eksoottisten ruokien keittokirjoissa mainitaan joskus taro tai taaro, joka on kosteiden trooppisten seutujen liljakasvin Colocasia antiquorum juurimukula.

Karibian saarilla se tunnetaan nimillä eddo ja dasheen, Länsi-Afrikassa nimellä old cocoyam. Kosteissa tropiikeissa kasvaa lisäksi useita muita, vain paikallisesti käytettyjä tärkkelyskasveja.

Nuolijuuren nimen alkuperästä on liikkeellä useita erilaisia tietoja. Dramatisointiin taipuvaiset yrttikirjat kertovat, että intiaanit valmistivat tästä kasvista nuolimyrkkynsä. Jauheesta olisi myrkky poistettu keittämällä juuria.

Asiallisemmin asioihin suhtautuvat lähteet taas kertovat, että nuolijuurta on käytetty nuolimyrkyn vastalääkkeenä. Maailmankuulu gastronomi ja The International Wine & Food Societyn perustaja André L. Simon sanoo sanakirjassaan, että nimi tulee Amerikan intiaanien kielen sanasta araruta, joka on suomeksi jauhojuuri. Tätä sinänsä hyvin uskottavaa selitystä ei kuitenkaan mainita yleensä varsin luotettavassa Random House Dictionaryssä, jonka selitys on, että nuolijuurta käytettiin myrkkynuolien aiheuttamien haavojen hoitoon. Sanaa "vastalääke" ei kirja mainitse.

Tärkkelysjauheet sekoitetaan ennen käyttöä kylmään vesitilkkaan ja kaadetaan hyvin vatkaten kuumaan ruokaan. Kylmässä veteen liukenematon tärkkelys hyytelöityy kuumassa ja saostaa kastikkeen. Jos kastiketta pidetään kauan tärkkelyksen hyytelöitymislämpötilaa kuumempana, keitetään tai vispataan rajusti, se hajoaa uudelleen ja kastike ohenee.

Eri jauheet kestävät keittämistä ja vispaamista eri lailla. Siementärkkelykset, kuten vehnä- ja maissijauhot eli "Maizena" sisältävät myös valkuaisaineita ja antavat ruoalle jauhomaisen maun, jota juuritärkkelyksistä ei tule. Puhdas tärkkelys tekee kastikkeesta läpikuultavan, joka joidenkin kokkien mielestä on haitta, joidenkin mielestä taas etu.

Mutta Heinon tukusta löytyy.

bugarestissä sain maailman parasta kirkastalimekastiketta grillatunbroileri fileen kera. Haen reseptiä mistä, tämän kastikkeen ohjeen löytäisi