Kuulin tässä luotettavalta taholta karmaisevan tarinan siitä, kuinka Vesihiiden lähellä asuva tummaihoinen henkilö, "kaappi" oli pieksänyt asunnossaan koiran mitä todennäköisemmin hengiltä. Tuttunikaan ei valitettavasti ollut ilmoittanut asiasta kenellekkään...
Tapahtuneesta on jo kohta viikko aikaa, joten minun yhteydenottoni eläintensuojeluun jäänee suuremmitta huomoitta viiveen ja myös sen vuoksi, etten ole itse ollut asiaa todistamassa, kuulin vain.
Ovatko ihmiset niin välinpitämättömiä, etteivät ilmoita tapahtumista poliisille tai muulle virkavallalle? Kello oli tapahtuma-aikaan jo kymmenen pintaan illalla ja koira oli vikissyt niin kovaa, että naapuritalon parvekkeeltakin oli sen kuullut. Miksi naapurit eivät tehneet mitään? Mikä ihmisiä vaivaa, eikö koiran kohtalolla ole mitään merkitystä?
Toivon, että edes joku asianomainen tai asian nähnyt on tehnyt asialla jotain ja, että myös karma toteutuu tässä tilanteessa ennen pitkää. Vaikka en voikkaan enää pelastaa loppiaisaattona hirvittävän loppunsa kohdannutta koiraa, toivon sydämeni pohjasta, ettei kyseinen henkilö enää ikinä saa vastuulleen toista elävää olentoa, oli sen sitten ihminen tai eläin. Oli kuulemani tarina sen verran järkyttävä.
Ei ihmisellä ole oikeutta tehdä pahaa eläimille tai toisille ihmisille. Kaikki me olemme tuntevia ja ajattelevia olentoja, se pitäisi kaikkien ymmärtää.
Tapahtuneesta on jo kohta viikko aikaa, joten minun yhteydenottoni eläintensuojeluun jäänee suuremmitta huomoitta viiveen ja myös sen vuoksi, etten ole itse ollut asiaa todistamassa, kuulin vain.
Ovatko ihmiset niin välinpitämättömiä, etteivät ilmoita tapahtumista poliisille tai muulle virkavallalle? Kello oli tapahtuma-aikaan jo kymmenen pintaan illalla ja koira oli vikissyt niin kovaa, että naapuritalon parvekkeeltakin oli sen kuullut. Miksi naapurit eivät tehneet mitään? Mikä ihmisiä vaivaa, eikö koiran kohtalolla ole mitään merkitystä?
Toivon, että edes joku asianomainen tai asian nähnyt on tehnyt asialla jotain ja, että myös karma toteutuu tässä tilanteessa ennen pitkää. Vaikka en voikkaan enää pelastaa loppiaisaattona hirvittävän loppunsa kohdannutta koiraa, toivon sydämeni pohjasta, ettei kyseinen henkilö enää ikinä saa vastuulleen toista elävää olentoa, oli sen sitten ihminen tai eläin. Oli kuulemani tarina sen verran järkyttävä.
Ei ihmisellä ole oikeutta tehdä pahaa eläimille tai toisille ihmisille. Kaikki me olemme tuntevia ja ajattelevia olentoja, se pitäisi kaikkien ymmärtää.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Aina raakalaisia riittää. Valitettavasti. Nyt kun koiran/lemmikin omistamisesta on tullut muoti-ilmiö, niin joka toopella pitää olla koira tai peräti kaksi. Ja se näkyy, kuuluu ja haisee. Väitän, että jopa puolet lemmikin omistajista ovat sellaisia, joiden ei iänkuuna päivänä kannattais mitään elävää olentoa hankkia rääkkiinsä. Eivät käsitä, että joka eläimellä on tarpeita ja niistä täytyy huolehtia AINA, joka päivä.
Ihmisen täytyy olla vakavasti sairas, jos hakkaa koiransa hengiltä. Millähän konstilla tuokin ihminen saataisiin eläinpitokiellon alaiseksi?
Kovasti olisi tiedotusvälineillä nyt töitä, että saisivat ihmiset valistuksella tosissaan miettimään, kannattaako juuri minun ottaa lemmikkiä lainkaan. Tuntuuhan se koira suloiselta ja mukavalta, mutta sehän vaatii sohvaperunalta ulkoilutusta, ruokaa juomaa ja huolenpitoa. Ja jätösten keräilyä, kouluttamista ja onhan siitä eläimestä kulujakin. Lemmikkiä ottaessa ei osata lainkaan ajatella sitä työmäärää, minkä lemmikki vaatii. Liian moni koira haukkuu asunnossa sisällä ja järsii pitkästyessään kamoja pilalle tai muuten häiriökäyttäytyy. Oliskohan tässäkin tapauksessa ollut kyse koiran käyttäytymisestä, joka vei omistajaltaan "hermot". Ei koiran syy - mutta koira sai maksaa omistajansa tolloudesta. Liian moni eläin kärsii ja just vain omistajansa välinpitämättömyyden vuoksi.
Totta joka sana.
Olen myös pohtinut mielessäni, mikä saa ihmisen tekemään tuommoista raakuuttaa puolustuskyvytöntä, tuntevaa olentoa kohtaan. Syyhän voi olla joku ihan pieni ja mitätön; lattialle lirahtanut pissa, haukahdus, väärässä paikassa olo väärään aikaan yms. Kyllä ymmärrän hetkellisen suuttumuksen ja sen, että pikkuisen saattaa kuonolle näpätä, mutta eikö omatunto ala missään vaiheessa kolkuttamaan kesken raivopäisen pieksennän, potkinnan ja lyömisen, että "hei, tämähän on väärin!"? Tässä tilanteessa, josta aiemmassa viestissä kerroin, oli hakkaaja jopa hakenut kesken kaiken jonkun rätin, jolla pyyhki lattiaa, ilmeisesti verestä ja sen jälkeen vielä jatkanut ensin potkulla ja sitten nyrkein. Eikö se tunnu missään, eikö sydäntä riivi nähdä toista makaamassa henkitoireissaan verisellä lattialla? Rätinhakureissun aikana varmasti ehti jo tajuta mitä oli tekemässä. Tätä en voi käsittää, en sitten millään.
Minua vain surettaa kovasti, että jos ja kun tätä herraa ei mitä todennäköisimmin saada tuomiolle teostaan, niin kuinka monta muuta koiraa tai muuta eläintä, tai jopa lasta hän tulee yhtä julmasti kohtelemaan.
Tavallaan toivon ja en toivo, että olisin itse ollut tapahtumaa todistamassa naapuritalon parvekkeelta. Olisin kyllä tehnyt kaikkeni, että mies olisi lopettanut, nakannut vaikka ikkunan rikki, ihan mitä vain, että olisin vain saanut homman keskeytettyä. Ja ennen kaikkea ilmoittanut poliisille! Mutta nyt tilanne on tämä mikä on ja poliisia tai vastaavaa ei ilmeisesti soitettu paikalle ja homma saa jatkua uusien hakattavien muodossa.
Luehan tuolla keskustelusta...koira ulvoo kaiket päivät..
< siellä kirjoitukseni ..asiaan puuttunut..
< näin e vaan menee,edes poliisilla ei ole oikeutta
< mennä asuntoon.
en ole lähinaapuri, joten en tiedä missä tämä koira asustaa. Ihmettelenkin näitä jotka asuvat ihan lähellä ja tietävät siis näkevät ja kuulevat mutta eivät puutu siihen mitenkään.
Koira selvästi itkee ja on ulkona kaiket päivät. Tätä on jatkunut jo kauan, hyvin kauan. Sulkemalla ikkunan voin sulkea korvani mutta näin autan vain itseäni.
että suomalaiset tavallaan karttavat toistensa asioihin puuttumista niissäkin tapauksissa, joissa niihin todellakin pitäisi puuttua.
Menoa katsellaan vain hieman sivusilmällä ja sitten kummastellaan kahvikupin ääressä, että no onpas niinpäsnäinpäs ja asia jää siihen. Sinänsä ihmeellistä, että jos näkee ja kuulee toisen hädän ja tuskan, eikö itsekkin haluaisi apua jos olisi vastaavassa tilanteessa? Jos sitä ei itse kykene hakemaan, jonkun muun, sen kammottavan ulkopuolisen, tulee se hakea.
Minä näen ja kuulen paljon, kun olen kotosalla ja ulkoilen ja pakostakin seuraan ympäristöäni, uskallan väittää: Vain 10% kaupunkikoirien omistajista on hyviä eläimilleen. Kaikki muut kaupunkikoirat ja osin kissatkin saavat liian vähän liikuntaa tai lajityypillisiä virikkeitä. Eläimen voi ottaa kuka vaan, sehän ei ole millään tavalla luvanvaraista. Viis siitä jos eläin kärsii ja naapuruston haitta.
Oli rikos mikä tahansa niin kanssaihmisten pitäisi puuttua siihen! Ei voi vaan sulkea silmiään ja korviaan ja olla kuin mitään ei olisi tapahtunut. Puuttumalla saadaan rikolliset vastuuseen teoistaan! Jokainen elämä on tärkeä ja sitä pitää kunnioittaa.
Tapahtui mulle muutama vuosi sitten:
Oltiin viettämässä jouluaattoa äitini luona (kerrostalo). Pelattiin sisarusten kanssa kun jostain naapurista alkoi kuulua kovaa koiran valitusta ja itkua. Valpastuttiin kaikki ja alettiin ottaa selvää että mistä ääni lähtee. Mitään raivoamista tai kiroilua ei kuulunut, vain koiran kivuliasta ulinaa. Lähdettiin porukalla rappukäytävään ottamaan selvää asunnosta josta ääni lähti. Valitettavasti mentiin väärään suuntaan ja sillä välin oli tämä koiran pieksijä kerennyt livistää koiransa kanssa. Oli ilmeisesti kuullut meidät ja aikeemme ku turhan kovaan ääneen kauhisteltiin ja uhkailtiin moista eläinrääkkääjää..
Turha siinä oli enää poliisia soittaa paikalle.
Jälkeenpäin kuulin että tällä kyseisellä tyypillä on tapana kurittaa koiriaan kovakouraisesti hakkaamalla, varsinkin vahvassa humalassa. En tiedä tyypin nimeä enkä mitään, jos tietäisin olisi tyyppi vaikeuksissa.
Asialle mitään,jos et pysty todistamaan koiran
hakkaamista.Eivät poliisit lähde paikalle,vaikka
ilmoittaisitkin asiasta.Jos koira ulvoo päivät yksin
kerrostalossa,ei kiinteistön hoitaja puutu asiaan.
Täytyy olla kirjallinen ilmoitus jätettynä
viikkoa aikaisemmin.Elikkä koira voi viikon ulvoa
kaiket päivät,siihen kenenkään puuttumatta.Näin
minulle kerrottiin,kun tein soittokierrosta koirasta
joka ulvoi kaiket päivät yksin asunnossa.Soitin
monet puhelut asiaa selvitellessä.
Linnaan joutas se tyyppi!