metallinkeräys

Olen kerännyt tunnollisesti kaikki kotitalouteni metallit ja vienyt ne keräyspisteeseen.

Enin osa on terästä tai rautaa. rakennusjätteen ja kuormalavojen polttamisesta tulee aikalailla nauloja. Seassa on muitaakin metalleja. Esim. elintarvikepakkauksissa on alumiinia. Vähän kuparia ja lyijyäkin yms.

Kaikki metallit menevät samaan laatikkoon. Voisi kuvitella, että vastaanottopaikalla erotellaan metalleja ainakin magneetilla, mutta väkistenkin niitä menee sekaisin.

Onko mitään keinoa erottaa metallisulasta eri alkuaineita, vai onko nämä yhteen sulatetut tuomittu yhteiseloon mailman tappiin tai mailmankaikkeuden tappiin asti?

Einesastioihin jää uurteeseen ruokaa. Joskus olen heittänyt sellaisen uuniin ja nostanut sitten kymenneen metalliraadon metallikeräysastiaan. Joskus olen tehnyt saman pahvipurkeille,missä on ohut Al-kalvo. Joskus heitän sellaisenaan keräysastiaan ajatellen, että pahvi palaa kuitenkin siitä sulatettaessa. Teinkö oikein?

Puhutaanpa vähän näistä kierrätysasioista.
10592
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 10

Vanhimmat

Jos joku TVO/Posiva kertakäyttöpilaa säteilysaastoillaan kenenkään puuttumatta 6000kpl kuparipulloissaan maapallomme muuten 33 333 kertaa kiertävän 44 400 000kg kuparierän.

Joka vastaa reippaasti maailman kuparikaivosvolyymin 100v tuotantoa.

Ja kukaan ei uskalla edes kyseenalaistaa tällaista maailmantaloutemme megaromuttamista, niin polta kule kevein sydämmin metalleja vailla huolenhiventä!
___________________________________

Äänestä
  • Fett1 mm:"Joka vastaa reippaasti maailman kuparikaivosvolyymin 100v tuotantoa."
    Mistä lähteestä moinen arvio???
    ? Maailman kuparituotanto on > 10 miljoonaa tonnia vuodessa.

    Äänestä

  • bergsman kirjoitti:

    Fett1 mm:"Joka vastaa reippaasti maailman kuparikaivosvolyymin 100v tuotantoa."
    Mistä lähteestä moinen arvio???
    ? Maailman kuparituotanto on > 10 miljoonaa tonnia vuodessa.

    Tieto suoraan tosiaan lehdestä ja TV:stä kasatusta reaalista.

    Niin on siinä tosiaan eroja jos käyttää miljoonat kilot kuparia kertakäyttöisesti ydinsikastyleen. Tai kierrättää kuten maailmmme talouden perusta on kymmenet tuhannet kerrat aina vaan uudestaan, ja uuudestaan ja uudestaan. . !

    Voi vaan hämmästellä miten ihmeessä maailmantaloudet ydinalan megakuppauksista selviää? Nykyisestä ydinlamasta voimme oppia, ettei LAINKAAN!! Siksi Kauppalehdessä tällaisen reaalin esittely on alati myrkkyä.
    _______________________________________

    Äänestä

  • bergsman kirjoitti:

    Fett1 mm:"Joka vastaa reippaasti maailman kuparikaivosvolyymin 100v tuotantoa."
    Mistä lähteestä moinen arvio???
    ? Maailman kuparituotanto on > 10 miljoonaa tonnia vuodessa.

    fet1:n ongelma on juuri tuo, että hän kyllä tekee oikeita havaintoja (esim. lehdistä), mutta niistä hän vetää täysin väärän johtopäätöksen. Hän kokoaa asioita ihan kummalliseen solmuun ja saa mitä eriskummallisimpia "faktoja" niistä sinänsä ihan oikeista lähtöarvoista. Ne vaan vääntyy hänen mielessään joksikin, joka ei ole enää reaalimaailman kanssa tekemisissä. Ehkäpä Sinun, fet1-raukka, pitäisi tarkistaa asioita aina esim. Wikipediasta - ja jos olet Wikin kanssa eri mieltä, asiat pitäisi tarkistaa jostain muusta lähteestä. Sinulla kun tuntuu tuo reaalimaailma aina välillä hämärtyvän pahemman kerran.

    "Oikea havainto, väärä päätelmä" kuvaa muuten sairautta nimeltä skitsofrenia. Suomessakin noita skitsofreenikoita on vaikka kuinka paljon, joten olisi suorastaan ihme, jos tällä palstalla ei heitä kirjoittelisi, eikö vaan.

    Äänestä

Tuli tuohon alotukseeni kolme vastaustakin. En tajunnut niistä mitään. Sen tajusin, että puhumme eri asiasta. Esitän kysymyksen uudestaan.

Jos metalleja on sulatettu yhteen. Voiko niitä enää erottaa normaalikonstein?

Äänestä
  • Romumetallit jauhetaan pienemmiksi palasiksi, jonka jäkeen nämä palaset erotellaan erilaisilla menetelmillä kuten magneeteilla, pyörövirta-erottimilla (eddycurrent separator), seulomalla, puhaltamalla / imemällä (tuuliseula), kelluttamalla (painovoima-erotus), optisella erottelulla sekä manuaalisella käsipoiminnalla. Lajitteluun kannattaa panostaa, koska yhteen sulatettuja metalleja on paljon vaikeampi ja kalliimpi puhdistaa, mutta kyllä ne pystytään erottamaan vielä sulatuksen jälkeenkin. Yleensä tällaisia kierrätysmetalleja ei kuitenkaan puhdisteta kovin pitkälle, vaan ne käytetään sellaisissa kohteissa, joissa ei vaadita niin puhtaita metalleja. Tietenkin vielä metallien väliltäkin löytyy eroja siten, että toisia on helpompi puhdistaa kuin toisia.

    Äänestä

  • Nimimerkki "Hemmo" antoikin jo asiallisen vastauksen.
    Lisäänpä; rautaa on kaikista eniten kierrätysmetalleista ja sitä käytetään (tietysti) eniten.
    Esimerkiksi n 40% maailman terästuotannosta tuotetaan romurauta raakaaineena.

    Äänestä

  • Hemmo kirjoitti:

    Romumetallit jauhetaan pienemmiksi palasiksi, jonka jäkeen nämä palaset erotellaan erilaisilla menetelmillä kuten magneeteilla, pyörövirta-erottimilla (eddycurrent separator), seulomalla, puhaltamalla / imemällä (tuuliseula), kelluttamalla (painovoima-erotus), optisella erottelulla sekä manuaalisella käsipoiminnalla. Lajitteluun kannattaa panostaa, koska yhteen sulatettuja metalleja on paljon vaikeampi ja kalliimpi puhdistaa, mutta kyllä ne pystytään erottamaan vielä sulatuksen jälkeenkin. Yleensä tällaisia kierrätysmetalleja ei kuitenkaan puhdisteta kovin pitkälle, vaan ne käytetään sellaisissa kohteissa, joissa ei vaadita niin puhtaita metalleja. Tietenkin vielä metallien väliltäkin löytyy eroja siten, että toisia on helpompi puhdistaa kuin toisia.

    Kiitos vaan

    Minä siis uskallan laittaa kaikkea metallia keräykseen siinä uskossa, että ainakin teräs erotetaan magneetilla ja ehkä alumeeti puhaltimella.

    Kyselin aikaisemmin että saako esim alumiinissa olla ruoantähteitä tai kartonkia liimattuna? Luulisin, että jos poltan mehupurkin uunissa ja sen alumiiniraadon heitän keräyksen, niin se todennäköisemmin päätyy puhtaan alumiinin joukkoon.

    Äänestä

  • ranstaaka kirjoitti:

    Kiitos vaan

    Minä siis uskallan laittaa kaikkea metallia keräykseen siinä uskossa, että ainakin teräs erotetaan magneetilla ja ehkä alumeeti puhaltimella.

    Kyselin aikaisemmin että saako esim alumiinissa olla ruoantähteitä tai kartonkia liimattuna? Luulisin, että jos poltan mehupurkin uunissa ja sen alumiiniraadon heitän keräyksen, niin se todennäköisemmin päätyy puhtaan alumiinin joukkoon.

    Mehupurkeissa oleva alumiini saa olla siellä purkissa ja se otetaan talteen purkkien kierrätyksessä. Purkin voi yleensä myös polttaa ja se jäljelle jäävä alumiini kuuluu pistää metallinkeräykseen. Veikkaisin, että kierrätyksen kannalta olisi parempi palauttaa purkki sellaisenaan, eikä polttaa ensin, mutta purkin saa tietenkin polttaa esimerkiksi lämmityskäytössä, jolloin siitä saa tietenkin enemmän hyötyä itselle.

    Muovia sisältävää kartonkia/paperia poltettaessa olisi hyvä lisätä kartonki vasta kun pesä palaa jo hyvin, koska muovi ei pala hyvin/puhtaasti sytykkeenä. Lisäksi pesässä olevat metallit, kuten purkista jäävä alumiini tai puussa mahdollisesti olevat naulat yms. kuluttavat pesän pohjalla olevaa rautaista arinaa. Tosin arinat eivät yleensä ole kovin kalliita, mutta ainakin itse poltan metallia sisältäviä aineita vain yhdessä pesässä, kiukaassa, ja puhtaampia poltettavia sitten hellassa ja takassa.

    Monesti elintarvikkeissa olevat muovikääreetkin voi polttaa, mutta kannattaa aina varmistua siitä, että ko. pakkauksen saa varmasti polttaa. Esimerkiksi PVC-muoveja ei saa polttaa muodostuvien myrkyllisten kaasujen vuoksi ja lisäksi ne kuluttavat myös hormia. PVC:tä ei kuitenkaan yleensä käytetä elintarvikepakkauksissa.

    Äänestä

  • Hemmo kirjoitti:

    Mehupurkeissa oleva alumiini saa olla siellä purkissa ja se otetaan talteen purkkien kierrätyksessä. Purkin voi yleensä myös polttaa ja se jäljelle jäävä alumiini kuuluu pistää metallinkeräykseen. Veikkaisin, että kierrätyksen kannalta olisi parempi palauttaa purkki sellaisenaan, eikä polttaa ensin, mutta purkin saa tietenkin polttaa esimerkiksi lämmityskäytössä, jolloin siitä saa tietenkin enemmän hyötyä itselle.

    Muovia sisältävää kartonkia/paperia poltettaessa olisi hyvä lisätä kartonki vasta kun pesä palaa jo hyvin, koska muovi ei pala hyvin/puhtaasti sytykkeenä. Lisäksi pesässä olevat metallit, kuten purkista jäävä alumiini tai puussa mahdollisesti olevat naulat yms. kuluttavat pesän pohjalla olevaa rautaista arinaa. Tosin arinat eivät yleensä ole kovin kalliita, mutta ainakin itse poltan metallia sisältäviä aineita vain yhdessä pesässä, kiukaassa, ja puhtaampia poltettavia sitten hellassa ja takassa.

    Monesti elintarvikkeissa olevat muovikääreetkin voi polttaa, mutta kannattaa aina varmistua siitä, että ko. pakkauksen saa varmasti polttaa. Esimerkiksi PVC-muoveja ei saa polttaa muodostuvien myrkyllisten kaasujen vuoksi ja lisäksi ne kuluttavat myös hormia. PVC:tä ei kuitenkaan yleensä käytetä elintarvikepakkauksissa.

    Vielä se, että niitä voi polttaa vain hiilloksen päällä. Alumiini on niin ohkanen, että jos päällä on mitä tahansa palavaa, niin alumiini leviää tuhkan joukkoon, eikä sitä sieltä enää voi erottaa.

    Pahvipurkin kartongin paino on niin pieni, ettei sen lämpömäärällä ole merkitystä.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


ranstaaka kirjoitti:

Olen kerännyt tunnollisesti kaikki kotitalouteni metallit ja vienyt ne keräyspisteeseen.

Enin osa on terästä tai rautaa. rakennusjätteen ja kuormalavojen polttamisesta tulee aikalailla nauloja. Seassa on muitaakin metalleja. Esim. elintarvikepakkauksissa on alumiinia. Vähän kuparia ja lyijyäkin yms.

Kaikki metallit menevät samaan laatikkoon. Voisi kuvitella, että vastaanottopaikalla erotellaan metalleja ainakin magneetilla, mutta väkistenkin niitä menee sekaisin.

Onko mitään keinoa erottaa metallisulasta eri alkuaineita, vai onko nämä yhteen sulatetut tuomittu yhteiseloon mailman tappiin tai mailmankaikkeuden tappiin asti?

Einesastioihin jää uurteeseen ruokaa. Joskus olen heittänyt sellaisen uuniin ja nostanut sitten kymenneen metalliraadon metallikeräysastiaan. Joskus olen tehnyt saman pahvipurkeille,missä on ohut Al-kalvo. Joskus heitän sellaisenaan keräysastiaan ajatellen, että pahvi palaa kuitenkin siitä sulatettaessa. Teinkö oikein?

Puhutaanpa vähän näistä kierrätysasioista.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu