Kuinka pyörre muodostuu veteen? Eli, missä olosuhteissa veteen muodostuu kuoppaa muistuttava ilmiö (pyörre) ja mitkä ovat tuon ilmiön fysikaaliset tekiät, sekä voimat mitkä pyörteessä vaikuttavat?
Apina kiittää sitä joka antaa apinan maistaa palan tiedon hedelmää.
Apina kiittää sitä joka antaa apinan maistaa palan tiedon hedelmää.
Vastaukset 11
Vanhimmat
turbulenssi on yksi fysiikan suurista vielä selvittämättömistä asioista.
RANS (Reynolds Averaging Navier-Stokes Simulation), LES (Large-Eddy Simulation) och DNS {Direct Numerical Simulation).
Tuossa joitakin mallinnus metodeja
Kun säteilyn fotonienergia pistää neutronin spinhyrräämään, kykenee vaikka radonin neutronit näin varastoimaan saamaansa säteilyn energiaa Malenkan-kuorimallilla 21MeV verran.
Kun panet lasten hyrrän pyörimään pöydälle varastoituu kineettinen liike-energiapaine mekaaniseen liike-energiaansa massaan.
Kun panet vesimolekyylin pyörintäliikkeeseen aiheuttaa sama energian hyrrävarastoituminen linkoavan voiman pois pyörinnän akselistosta. Energian varastoituminen näkyy keskelle varastoituvana "veden gravitonipotenttiaalisena koskienergiana".
Energian kykenee mittaamaan mitä tarkimmin kuopan koosta kerrottuna veden painolla. Kun energia poistuu tasoittuu tuo kuoppaenergiavarastoituminen myös. Simppeliä, kun oivaltaa, ettei energia, edes säteilyn energia mihinkään katoa.
Mutta voisitko mitenkään yksinkertaisesti vaan puhua (kirjottaa) huomattavasti vähemmän?
Navier-Stokesin yhtälöt periaatteessa kuvaa virtausta myös pyörrettä ja turbulenssia. Mutta ne nyt ei kuitenkaan paljon anna ymmärrystä siitä miten pyörre syntyy tai mitkä voimat siinä vaikuttaa. Voidaan vaan antaa aloitusvirtauskenttä ja katsoa miten se kehittyy - varsinainen ymmärrys puuttuu. Edes sitä ei tiedetä pysyykö virtaus millään lailla kasassa. Clay instituutti antaa $1.000.000 shekin sille ken osoittaa, että kaikilla järkevillä aloitusvirtauskentillä homma pysyy kasassa tai sille joka löytää sellaisen kentän joka räjähtää äärellisen ajan päästä.
nyt sitten lähempänä kaaosteoriaa, kuin matematiikkaa.
Itse kuitenkin uskon että kaikki on laskettavissa.
Monimutkaisuudenvuoksi kuitenkin vielä mahdotonta.
Meinaatko että tuohon pyörteeseen olisi muodostunut oma gravitaatio kenttä, niin että se toimisi samallaa tavalla kuin linnunrata, mutta vaan pienemmässä mittakaavassa ja Maan gravitaatio kentän vaikutuksessa?
Kun lentokone kääntää jyrkästä nousukiidosta syöksypudotukseen sisällä olevista ihmisistä tuntuu siltä, että koneen sisällä gravitaatio on poistunut ja leijailevat hämmästyneenä kattoon.
Gravitaatiomielessä kyseinen vesipyörre on tosiaan lisäenergian rotaatiovoiman takia samalla tavoin"paikallismanipulaatiokentässään". Systeemi vaatii siis VARASTOITUA, tai kuluvaa lisäenergiaa.
Kuten viemäripyörteestä tiedämme, jos lavuaariin pannaan lisää vettä pyörre on stabiili vaikka kuinka kauan. Mutta jos suljet moottorin, eli viemärin pyörre alkaa energiavähenemästä hiipua.
Jos jankkaan, mutta en vielä osaa ymmärtää kuinka veteen voi sponttaanisti syntyö tuommoisia vesipyörteitä, ymmärrän kyllä sen lavuaari jutun, kun siinä Maan gravitaatiokenttä antaa siihen pyörteeseen energiaa, mutta sitä en ymmärrä kuinka jossain vaikka järvessä tuo voi toteutua.
Kun mielestäni jos siellä järvessä joku alkaisi pyöriä, niin lookisimmaltahan tuntuisi että ne muut vesimolekyylit, sitä mukaan kun ne tarttouisivat tuohan pyörimis liikkeeseen, niin ne sinkoutuisivat pois päin tuosta pyörteestä, eli juuri päin vastoin kuin mitä tapahtuu, eli sitä minä mietin että mikä niitä vesimolekyylejä sinne pyörteensilmään oikein vetää?
Näin keskustelemalla sydeemi toki selkeytyy.)
Niin eli kiinnostuit "näennäisesti sponttaaneista vesipyörteistä"?
Voin heti heittää pari keritettä aiheesta.
A/ JOS on pyörre siinä on AINA leluhyrrästä tuttu energiavarastoituma! IHAN AINA.
B/ Suunnittelin tuollaisilla sadasosa osakokoisilla pienoismallivesikokeilla omaa vesivoimalaturbiinisysteemejä ja virtauskanavaa. Taipuva veden pinta kertoo virtauksien alla olevasta "hotspotista". Jonkintyyppisestä ristiriidasta veden alla, joka estää energiaa poistumasta normaalisti.
Kun katsot vaikka puroa, niin jokaisen kiven eteen muodostuu ensin patoamiskohouma ja sen taakse monttu. Joka kertoo silmälle, että siinä on energiaa KULUTTAVA ja siis myös VARASTOIVA este! Kun poistat kiven, niin hopsaan, hotspotti katoaa! Niin vesi kun ilma on siitä kiva, että saatuasi pinnat stabiiliksi voit siirtää idean vaikka suoraan valtamerikokoon myös! Pienoismallikokeet virtaavissa vesissä on suorastaan yliopistokokemus oivaltajalle! Kannattaa lähestryä asiaa siis näin. Itse tinasin pieniä lamellipellipienoismalleja vesihanakokeisiini kymmenin hakiessani ratkaisumalleja enemmän kuin oppien.
Kerrataan nyt. Jos näet veden pinnassa pyörremontun on siihen sitoutunut energiaa. Jos pyörre katoaa oli energia paikalla vain hetken. Mutta jos pyörteily on pysyvää saa systeemi JATKUVASTI LISÄENERGIAA jossain muodossa! Tämä on de fakto!
Nyt voimme miettiä MISTÄ hämmästelemäsi energia tähän vesimassahyrrään sitten tulee? Todennäköisesti heittämällä lehden vesipintaan olisit huomannut pinnan liikkuvan ylhäältä alaspäin. Virtaus voi olla tosiaan aika olematon, mutta realisoitavissa. No jos oli esim. syvä vesi niin vaikka lämpökumpuamisen aiheuttamaa? Eläinliikettä? Tuuli? Ehkä jopa kuun vuorovesiaaltoa? Ilmanpaine muljaa muuttuessaan rantavesien korkeuksia erityisesti. Meressä jopa kilometrien päästä menneen laivan vanavesiliikkeet. Syitä voi olla lukuisia. Jopa joen/järven vesi voi mennä maan alleen suoraan vesisuoneen laskevaan maastoon.
Jos pinta ei liiku, heitä veteen vaikka uppoavia (kaura)hiutaleita ja KATSO miten vesi siellä syvempänä käyttäytyy? Luulisin ihan näppituntumalla, koska asia näin paljon hämmentää kyseessä on tuollanien vesisuonen pään mysteeri. Hiutaleitten katoaminen näyttää mistä on kyse. Vesi pyörii tosiaaan kuin lasten hyrrä paikassaan.
Niin joo vielä. Kuten viemärivertauksesta huomaamme vesi viipyy pyörteessä VAIN sen ajan kun sen molekyyleissä on tuota pudotusenergiaa tällaisessa poistumapyörteessä. Toisaalta jos pyörre on vaikka virtaavan joen penkalla vesi ei poistu niin helposti kuin imupyörteessä. Vaan vesi on kuin hammasratas, jonka sivustaa ohi virtaava vesi vaan kitkallaan paimentaa estäen veden poistumisen paine-eroin. Vesi ei siis virtaa sponttaanisti kuin alamäkeen.
Osmooottinen suolamvesi/lämmitysvesi on tästä poikkeus. Membraanikalvoa vasten kun suolaton jokivesi nousee uskomattomat 270m ylämäkeen puista tutulla mekanismilla. Veden lämpöpyörteily perustuu lämpöliikken KEVENTÄESSÄ vettä muuta vettä köykäisemmäksi.
Pyörteisyys. Yrityksen toimintaympäristöä ei voi ennustaa kehitystrendin avulla, vaan ympäristö on epäjatkuvuuksien, ns. turbulenssin, ilmentämä.