Onko suomen kielessä pitkään käytetty lukusanoja kuten kaksikymmentäkaksi, sen sijaan että sanottaisiin kaksikolmatta?
Lukusanat
blackmagicwoman
4415
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Keskusteluketjussa
http://sfnet.fi/group.php?id=6434&newsgroup=sfnet.keskustelu.kieli&sid=&bf=4 mainitaan 1900 ja 1902 syntyneet henkilöt, joiden arkipuheeseen tuo vanhempi muoto on vielä kuulunut.
Omien vanhempieni syntymävuodet ovat 1914 ja 1916. He käyttivät jo nykyistä muotoa.
1950-luvun sanakirjassa muodon kerrotaan olevan vanhuuttaan jo harvinaiseksi käynyt.
Yksi
Kaksi
.
.
Yhdeksän
Kymmenen
Kymmenenyksi
Kymmenenkaksi
Kymmenenkolme
Kymmenenneljä
Kymmenenviisi
Kymmenenkuusi
Kymmenenseitsemän
Kymmenenkahdeksan
Kymmenenyhdeksän
Kaksikymmentä
Kaksikymmentäyksi
Kaksikymmentäkaksi
Kaksikymmentäkolme
.
.
Jne
Kukahan suurhenkilö muuttaisi luvut 11-19 muiden mukaiseen sapluunaan?
Mitenkäs loogista olisi, jos esimerkiksi luku 90 pitäisi ilmaista suomeksi ranskalaisen sapluunan mukaisesti (ks. otsikko)? ’Quatre-vingt-dix’ ikään kuin 4 × 20 10.
Aika jännää, että tuollainen rakenne on ranskassa käytössä edelleen! Ranskaa puhuvat Belgian ja romaanisen Sveitsin asukkaat ovat sentään osanneet korvata sen meikävinkkelistä paljon yksinkertaisemmalla sanalla ’nonante’.
80 on ranskalaisittain edellinen miinus 10 eli ’quatre-vingts’ (= neljä-kaksikymmentä, 4 × 20), sveitsinranskaksi taas yksinkertaisemmin ’huitante’.
Tuokin on ollut minulle yksi syy olla opettelematta ranskaa!
... on vanhempi kuin kymmenlukujärjestelmä. Kantalukuna on on 20. Voisi kai puhua älyllisestä taantumasta, kun varpaat jätettiin liian monimutkaisina pois ;-).
Euroopan kielissä puhdasta vigesimialismia edustaa ainakin baski. Jäänteitä on mm. ranskassa, ja -yllätys, yllätys - tanskassakin.