Välillä tulee miettineeksi sitäkin, että millä perusteilla toiset ihmiset arvioivat osaamista ja osaamattomuutta, eli tekeekö hyvä koulutus kaikki tietävän mestarin ja syrjäytetäänkö käytännön kokemuksella hankittu tieto/näkymätön ja taito esimerkiksi työpaikoilla sen takia, koska toisella on parempi koulutus?
Mielestäni nykyisin tuijotetaan liikaa työpaikoilla koulutukseen ja ei huomioida soveltuúko ihminen sosiaalisilta taidoiltaan ko. olevaan työhön. Monella alalla joudutaan olemaan muitten ihmisten kanssa tekemisissä ja tekemään yhteistyötä, mutta hyvä koulutus ja sosiaalisien taitojen puute ei mielestäni tee ihmisestä ammattilaista verraten käytännön kokemusta omaavaan ja osaavaan sosiaalisesti toimeen tulevaan ihmiseen.
Onko kellään muilla vastaavia kokemuksia tai joutunut elämän tilanteissa aliarvostetuksi tai vähättelyn kohteeksi, vaikka osaisi työn tai askareen suorittaa paremmin kuin kouluja käynyt?
Mielestäni nykyisin tuijotetaan liikaa työpaikoilla koulutukseen ja ei huomioida soveltuúko ihminen sosiaalisilta taidoiltaan ko. olevaan työhön. Monella alalla joudutaan olemaan muitten ihmisten kanssa tekemisissä ja tekemään yhteistyötä, mutta hyvä koulutus ja sosiaalisien taitojen puute ei mielestäni tee ihmisestä ammattilaista verraten käytännön kokemusta omaavaan ja osaavaan sosiaalisesti toimeen tulevaan ihmiseen.
Onko kellään muilla vastaavia kokemuksia tai joutunut elämän tilanteissa aliarvostetuksi tai vähättelyn kohteeksi, vaikka osaisi työn tai askareen suorittaa paremmin kuin kouluja käynyt?
Vastaukset 13
Vanhimmat
Minä uskon vahvasti koulutukseen ja siihen, että sen kautta saa paremmat välineet ymmärtää omaa alaansa laajasti ja pystyy kasvamaan kehittyväksi ja kehittäväksi jäseneksi työyhteisöön.
Aina on myös ihmisiä, joilla on luontaisesti taipumusta jollekin alalle ja toisaalta niitä, joille ala ei koulutuksesta huolimatta oikein sovi.
Esimerkiksi opettaja, jolla ei ole koulutusta alalle, on paljon taipuvaisempi kopioimaan malleja omasta kouluajastaan tai välttelemään "virheitä" sillä perusteella mistä ei ole oppilaana aikanaan tykännyt. Eli siis hän helposti tavallaan palvelee itseään opettajana, on sellainen ope josta olisi itse tykännyt ja jollaisia näki. Se ei takaa opetuksen laatua eikä lainmukaisuutta.
Mutta sitten on ammatteja, joissa ei tieto ole niin suuressa osassa, vaan joissa juuri käytännön kautta tuleva taito on olennainen. Silloinkin oppisopimus tai kurssit osoittavat että on kiinnostunut alasta vakavasti.
Esimerkiksi eläintenhoitajana ei varmaan kummemmin kehity vain lueskelemassa. Siinäkin hommassa on silti paljon opiskeltavaa, esimerkiksi ravinnontarve.
Siistijän duunissa on oman terveyden takia hyvä tietää mitä milläkin myrkyllä tehdään ja miksi. Jne.
Millaisia ammatteja avaaja tarkoitti?
olen elämässäni tavannut 2-3 hyvää opettajaa. He olivat sisäisesti innostuneita.
Kauhein on sellainen, joka pyrkii saamaan glooria oppilaidensa välityksellä.
tuolla glooria-hakuisuudellaan yhden halun kirjoittaa ikipäivänä yhtään mitään. Tämä 'kunnon vanhan ajan ope' yritti ruoskia oppilaasta jotain maailmankuulua, koska tämän sukulainen oli sellainen.
Minulle on sattunut paljon loistavia opettajia, semmoisia joilla on juuri se sisäinen palo ja samalla kyky saada se tarttumaan.
ihmisläheisiä ammatteja, kuten hoitajia ja muita palvelualalla toimivia ihmisiä tai missä yleensä tarvitaan pelisilmää tai kokemuksen tuomaa tietoa, taitoa ja laajaa näkemystä .
En suinkaan vastusta koulutusta, mutta se on vain perusta mistä aletaan rakentamaan ammattilaista, eikä niin kuten moni nuori luulee valmistuttuaan, että olen kaikki tietävä ammattilainen.
Tekstiilimyyjän työssä kokemus on loistava apu: on oppinut "mittaamaan" ihmisvartaloita ja mallistoja ja löytää sopivia, osaa lukea ihmistä paremmin palvelutilanteessa. Siinäkin kyllä auttaa materiaalitietous yms, osalla se on tekstiilialan opinnoista ammattillisesta oppilaitoksesta, osa on opiskellut työn ohessa tarpeellista.
Hoitoalalla en haluaisi koskaan saada palvelua kouluttamattomalta.
Tarjoilijat ja muu hotelli- ja ravintola-alan väki tarvitsee hygieniapassit ja anniskelupassit yms mutta siellä kyllä sopiva luonne auttaa tosi pitkälle, jollakin on luonnostaan semmoinen hyvä empaattinen ja rivakka ote, joka on miellyttävää asiakkaalle ja tehokasta työpaikan näkökulmasta.
Muu kauppa vaatepuoli sitten.. siellä on niin monenlaisia tehtäviä. Isossa marketissa kassan ei tarvitse osata kuin palvelukielen alkeet pääkielillä ja puhelinnumerot sen kassankäytön ja rahanlaskun lisäksi. Mutta esim. teolliset elintarvikkeet... siellä pitää hanskata paljon asiaa ja siinä auttaa elämänkokemuskin minusta. Siis perheenemäntä tietää paljon jo elämänsä kautta.
oli juuri tuollainen. Hän luennoi Odysseiasta, eikä kukaan oppilaista sanonut mitään, vaikka kului puoli tuntia yliaikaa: kaikki halusivat kuulla tarinan loppuun. Antiikin aikaan arvostettiin retoriikkaa ;-)
alalla kuin alalla, että on koulutettu ko. tehtävään joitakin poikkeuksia lukuunottamatta. Työpaikatkin järjestävät oppisopimus koulutuksia ym kursseja, testejä ja ammattitaitoa pidetään näin yllä, eli vähemmän koulutettukin voi olla vaativissakin tehtävissä tutkinnon suorittaneen kanssa tai mitkä vaatimukset on asetettu ko. olevaan ammattiin.
Ei tosin kuuluisuudesta, vaan vertailusta vanhempiin sisaruksiin. "Isosiskosi saivat tästä aineesta kymppejä, mikset sinä ole yhtä hyvä?" Kyse oli siis nuoremmasta sisaruksesta, joka oli kasin (Iik!) oppilas. Vanhemmat joutuivat puuttumaan asiaan, kun opettaja kävi niin ilkeäksi.
En minä osaa tehdä kaikkia alaisteni töitä käytännössä eikä minun tarvitsekaan. Minun täytyy tietää, mitä täytyy tehdä ja että kuka osaa tehdä.
Työntekijät ovat hyviä omissa töissään, mutta ei heitä voi minun töitäni pistää tekemään. Heidän koulupohjansa ei vain kertakaikkiaan riitä taloushallinnon, kielitaidon, organisoinnin eikä monen muunkaan asian suhteen. Ja siinä ei hyvät sosiaaliset taidot paljoa auta.
joita ei kouluttaututumaton pysty tekemään, mutta sivusin enempi sosiaalisia ihmisläheisiä amattiryhmiä tai palvelualoja kirjoituksessani ja sosiaalisten taitojen ja käytännön kokemuksen merkitystä niitä tehdessä.
vaikka olis minkälainen taloushallinto- tai kielinero, mut jos ei omaa pätkääkään sosiaalisia taitoja, ni se ei ole sillo ammattilainen.
Ammattitaito koostuu pätevyydestä, sosiaalisista taidoista ja yhteisötietoisuudesta. Jos yks noista puuttuu, ni henkilö ei ole ammattilainen.
Eli siis. Voi työntekijöissä olla ammattitaitoisempia johtajia kuin johtajissa, vaikka ei koulutusta olisikaan, mut sitä ei koskaa välttämättä päästä näkemään, koska todistukset puuttuu.
IT-alalla on paljon tyyppejä, joilla ei ole korkeakoulututkintoa. Heille kävi siten, että revittiin koulun penkiltä työelämään 2000-luvun alussa. Heidän alallaan ns. muodollisella pätevyydellä on vähemmän merkitystä kuin työkokemuksella. Duunari-isän työpaikalla kävi siten, että keski-ikäistyviä työntekijöitä, joilla oli vuosikymmenien työkokemus alalta, laitettiin esimieskoulutuksiin.