Tällainen uutinen:
"Biopolttoaineet tappavan saastepilven syy
Joka talvi valtava ruskea saastepilvi roikkuu Etelä-Aasian ja Intian valtameren yllä. Tutkijat ovat jo pitkään ihmetelleet, mistä tämä noki on peräisin -poltetusta biomassasta vai fossiilisista polttoaineista.
Nyt on tutkijoiden mukaan selvää, että orgaanisen aineksen, kuten puun ja lannan, polttaminen on pääsyy saastepilven syntyyn.
Alueen ilmanlaadun parantamiseksi olisi siis tärkeää hillitä erityisesti puun ja lannan pienpolttoa lämmityksessä ja ruoanvalmistuksessa eikä rajoittua vain autojen ja kivihiilivoimaloiden päästöjen vähentämiseen.
Tukholman yliopiston ympäristötutkija Örjan Gustafsson kollegoineen mittasi radiohiilimenetelmällä nokihiukkasia vuorenhuipulla läntisessä Intiassa sekä Malediiveilla. Kävi ilmi, että biomassan polttaminen aiheutti kaksi kolmasosaa ruskeasta pilvestä.
Ruskean pilven noki aiheuttaa syöpää ja lisää muun muassa Intiassa ja Kiinassa hengityselimien sairauksien ja sydän- ja verisuonitautien aiheuttamaa kuolleisuutta.
Ruskean pilven nokihiukkaset viipyvät ilmakehässä vain muutamia päiviä tai viikkoja. Siksi on toivoa ilmanlaadun nopeasta paranemisesta, jos biomassan polttamista rajoitetaan."
Eli uusiutuvan energian käyttö ei aina olekaan se paras vaihtoehto.
"Biopolttoaineet tappavan saastepilven syy
Joka talvi valtava ruskea saastepilvi roikkuu Etelä-Aasian ja Intian valtameren yllä. Tutkijat ovat jo pitkään ihmetelleet, mistä tämä noki on peräisin -poltetusta biomassasta vai fossiilisista polttoaineista.
Nyt on tutkijoiden mukaan selvää, että orgaanisen aineksen, kuten puun ja lannan, polttaminen on pääsyy saastepilven syntyyn.
Alueen ilmanlaadun parantamiseksi olisi siis tärkeää hillitä erityisesti puun ja lannan pienpolttoa lämmityksessä ja ruoanvalmistuksessa eikä rajoittua vain autojen ja kivihiilivoimaloiden päästöjen vähentämiseen.
Tukholman yliopiston ympäristötutkija Örjan Gustafsson kollegoineen mittasi radiohiilimenetelmällä nokihiukkasia vuorenhuipulla läntisessä Intiassa sekä Malediiveilla. Kävi ilmi, että biomassan polttaminen aiheutti kaksi kolmasosaa ruskeasta pilvestä.
Ruskean pilven noki aiheuttaa syöpää ja lisää muun muassa Intiassa ja Kiinassa hengityselimien sairauksien ja sydän- ja verisuonitautien aiheuttamaa kuolleisuutta.
Ruskean pilven nokihiukkaset viipyvät ilmakehässä vain muutamia päiviä tai viikkoja. Siksi on toivoa ilmanlaadun nopeasta paranemisesta, jos biomassan polttamista rajoitetaan."
Eli uusiutuvan energian käyttö ei aina olekaan se paras vaihtoehto.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kun yksityistalouksissa poltetaan valtavat määrät biomassaa, on se tietysti haitallisempaa kuin polttolaitoksissa, missä osa saasteista saadaan suodatettua pois. Jos suomessakin asuisi miljardi ihmistä, olisi taivaalla aikamoiset pilvet aina lauantaisaunan lämmittämisen jälkeen.
Pienhiukkasia on kuitenkin oikeastaan mahdotonta suodattaa pois, joten niistä johtuvat hengityselinten sairaudet ja sydän- ja verisuonitautien aiheuttama kuolleisuus jatkaa nousuaan Aasiassa niin kauan kuin käytetään bio- tai fossiilisia polttoaineita. Pienhiukkaista aiheutuvia kuolemia lasketaan Euroopassa olevan vuosittain n. 300 000, Aasian puolella luku on varmasti vielä suurempi.
Ilmastokeskustelu on jättänyt varjoonsa pinehiukkasista johtuvan ongelman, joka jo nyt aiheuttaa valtavan määrän kuolemia vuosittain ympäri maailmaa. Biopolttoaineet eivät tässä asiassa ole sen kummempia kuin fossiiliset polttoaineetkaan, samoin dieselin pienhiukkaspäästöt ovat bensiiniin verrattuna moninkertaiset.
Kaikesta energiankäytöstä aiheutuu vakavia ongelmia.
.. kehitysmaissa. Vaihtoehtoja ei ole ja piste.
Kyse on enimäkseen siitä, että millä hyötysuhteella näitä käytetään. Kun joku vitsisi katsoa doku-filmit sillä silmillä, huomaa nopeasti, että enimäksen kattilat ovat avotulella ja vain pieni osa biomassan nergiasta todella päätyy kuumentamaan aamuista maissipuroa.
Tämän vuoksi on eteenkin kehitysaputahojen puolesta suunniteltu erilaisa ratkaisuja, eli halppoja ja ketitysmaaolosuhteissa valmistettavissa olevia keittolaiteita, joilla korvataan sitä perinteistä kolmen kiven asetelma. Tulos on yllättävän hyvä ja pudottaa polttoainen tarve huimasti ja sitä myötä myös päästöjen määrän, kasvillisuuden kuorimituksen ja ihmistyövoimaa.
Eli näinpääin tulisi asia valjastaa. Tämä lisäksi on tietysti tehty kokeita aurinkoenergian hyötykäytöstä, nekin ovat hyvin lupaavia, mutta sijoitus laiteisiin on tietysti suurempi.
Tätä kaikki on nyt jo kymmensia vuosia "vanhaa juttua", mutta kun kehitysapu suunnataan mielummin oman teollisuuden tuoteiden vientiin kehitysmaihiin, on panostus tähän jäänyt vähiin.
ole vaihtoehtjoa kehitysmaissa. Vaihtoehtoja ei ole ja piste.
Kyse on enimäkseen siitä, että millä hyötysuhteella näitä käytetään. Kun joku vitsisi katsoa doku-filmit sillä silmillä, huomaa nopeasti, että enimäksen kattilat ovat avotulella ja vain pieni osa biomassan nergiasta todella päätyy kuumentamaan aamuista maissipuroa.
Tämän vuoksi on eteenkin kehitysaputahojen puolesta suunniteltu erilaisa ratkaisuja, eli halppoja ja ketitysmaaolosuhteissa valmistettavissa olevia keittolaiteita, joilla korvataan sitä perinteistä kolmen kiven asetelma. Tulos on yllättävän hyvä ja pudottaa polttoainen tarve huimasti ja sitä myötä myös päästöjen määrän, kasvillisuuden kuorimituksen ja ihmistyövoimaa.
Eli näinpääin tulisi asia valjastaa. Tämä lisäksi on tietysti tehty kokeita aurinkoenergian hyötykäytöstä, nekin ovat hyvin lupaavia, mutta sijoitus laiteisiin on tietysti suurempi.
Tätä kaikki on nyt jo kymmensia vuosia "vanhaa juttua", mutta kun kehitysapu suunnataan mielummin oman teollisuuden tuoteiden vientiin kehitysmaihiin, on panostus tähän biopolttoainekäyttöön jäänyt vähiin.
Sorry piti lisätä vielä vähän.
Suomalainen äijä kehitti jo 15 vuotta sitten auringossa itsestään lämpiävän ruoalaittoastian, mutta ei kelpaa taatelintallaajille ja kamelikauppiaille vaikka kypsentää ruoan ilmaiseksi.
Aurinkopaneeleita voisi käyttää suurimassa osassa kehitysmaita vaikka kuinka hemmetisti, mutta jostain syystä noiden maiden nerokkaat pomot ja asukkaat eivät halua ilmaista ja saasteetonta energiaa. Poltetaan mielummin viimeiset puut notskissa ja lopuks sitten lantaa kun viimeiset risutkin on käristetty.
Kyse on siitä ettei noissa maissa haluta tehdä mitään muuta. Jos vertaat miten Suomi kehitty itsenäistyttyään 1917 vuoteen 1967 mennessä, 50 vuodessa, ilman raaka-aineita ja mainiota ilmastoa, niin ihmetyttää miksei noissa maissa riitä 60 vuottakaan kehittymiseen.
kohta suolakeksi tulee selittämään, että auringon säteilypakote on vaan jotain wattia ja se kattila pitää ympäröidä hiilidioksiidilla, että se lämpenis.
... siten vaikkapa Ugandan takakylissä asuva perheenäiti otaa rahan edes sen "aurinkopannun" ostamiseen. Olen itse käynyt niissä maissa ja voin sinulle kertoa, että mm. sikäläisen maataloustutkimuslaitoksen johtaja näytii pihassa olevia malleja ja toteasi, ettei kenelläkään ole vara ostaa näitä.
Oli muuten omalaatuinen se sinun juttu. Eihän edes suomalaisilla ole vara ostaa kunnon helloja....