Syön ruokaa vaikka viikon jos sitä kattilasta riittää. Ihan sama mitä syö, koska ei ole vaihtoehtoja. Juutalaiset ei saanu keskitysleirillä kuin vesivelliä...
SYÖN SAMAA KEITTOA
vaikka viikon
4509
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
niin kauan kuin riittää. Esim. "papusoppa" tulee vaan paremmaksi päivä päivältä. En ymmärrä sitä tuhlausta kuin ruokaloissa nykyään harrastetaan, että kaikki ylijäävä heitetään roskiin eikä anneta edes sioille.
ettei enää saa antaa tähteitä sioille. Onko dioksiinisilakkarehut sitten parempi vaihtoehto?
Tämä sianjätekeskustelu tulee aina silloin tällöin esiin.
Haluaisinkin kysyä, missä on lähin sika ja sikala, joka kävisi hakemassa esimerkiksi minun ruoanjätteeni? Ja kuka haluaisi kustantaa ruoanjätteiden keräilyn, kuljetuksen ja hygieniatarkastuksen - kunta, siankasvattaja, valtio, veronmaksaja....?
Kyllä teoria ja hurskaat toiveet ovat aina kaksi eri asiaa. Ei nykypäivän maatalousihminen tee mitään ilman tukiaisia.
Jäteruoka lakkasi kiinnostamasta kun tuli määräykset sen säilyttämisestä. Monet ravintolat keräsivät jäteruokaa astioihin, jotka sikalan omistajat kävivät noutamassa tietyin välein.
Sitten tuli terveysviranomaisten, mielestäni osittain asiallinenkin kielto tuolle keräykselle, eli sianruoka-astoille tuli rakentaa omat jäähdytetyt tlat ja tilojen hygieniasta tuli huolehtia ettei pilaantunutta jätettä pääsisi sikaloihin. En tiedä miten varuskunnissa, kouluissa tai sairaaloissa menetellään nykyisin, mutta niistä haettiin myös aikoinaan sianruokaa.
Samaan aikaan sikoja jalostettiin urheilijimaisen
rasvattoman kropan omaaviksi, mauttomiksi lihapötköiksi, syöttämällä niille vain teollista vitaminioitua rehua.
Harva ravintola viitsi uhrata varojaan rakentaakseen asialliset tilat laskille ja siitä saakka on suomalainen sika kärsinyt kaikinpuolisen inflaation, sillä ei teollinen ruoka, vaikka siinä sivussa annettaisiin lisäksi viljaa, riitä tuottamaan sellaista lihaa joka maistuukin jollekin. Eron huomaa selvästi, jos pääsee maistamaan pihapiirissä kasvatettua possua, joka on syönyt samoja ruokia kuin isäntäperhekin.
Sillä sialla on kunnon läskikerros lihansa pinnassa ja loistavan makuinen liha.