Mietin tässä kun suhteemme on jo pitkä ja olemme toisistamme aika varmoja. Kumpikaan ei pettäisi helpolla tai jättäisi, niin olemmeko astuneet vaara vyöhykkeelle?
Arki on töiden ja lasten hoitoa ym askareiden pyörittelyä. Minulla on paljon iltatöitä ja miehellä päivätyö. Lapsista nuorempi on niin pieni ettemme jätä häntä minnekään hoitoon. Kaksinkeskistä aikaa on vain harvoin kun olemme molemmat kotona ja vauva nukkuu.
Rakastamme toisiamme mutta voiko tässä käydä huonosti. Huomaan itse kohtelevani miestä usein hyvin kaverillisesti. En häpeä kainalokarvojen ajelua saunassa ym. Pitäisikö?
Varsinkin jos täältä löytyy pitkään naimisissa oleita niin neuvoja kiitos. Onko arkisuus ja syvä ystävyys tarpeeksi luja perusta vai täytyisikö alkaa panostamaan jälleen myös romantiikkaan? Vai onko mies tyytyväinen kunhan seksiä on tarpeeksi?
Arki on töiden ja lasten hoitoa ym askareiden pyörittelyä. Minulla on paljon iltatöitä ja miehellä päivätyö. Lapsista nuorempi on niin pieni ettemme jätä häntä minnekään hoitoon. Kaksinkeskistä aikaa on vain harvoin kun olemme molemmat kotona ja vauva nukkuu.
Rakastamme toisiamme mutta voiko tässä käydä huonosti. Huomaan itse kohtelevani miestä usein hyvin kaverillisesti. En häpeä kainalokarvojen ajelua saunassa ym. Pitäisikö?
Varsinkin jos täältä löytyy pitkään naimisissa oleita niin neuvoja kiitos. Onko arkisuus ja syvä ystävyys tarpeeksi luja perusta vai täytyisikö alkaa panostamaan jälleen myös romantiikkaan? Vai onko mies tyytyväinen kunhan seksiä on tarpeeksi?
Vastaukset 12
Vanhimmat
Minä olen kertaalleen eronnut kaveriliitosta. Jos ei ole romantiikkaa, niin kohta ollaan kuin sisko ja veli. Sitten ei ole kohta seksiäkään ja hetken päästä ei ole enää koko suhdetta.
Mutta taitaa olla aika yksilöllistä, millaista romantiikkaa tai muuta yhteistä suhteenhoitoa ketkäkin tarvitsevat.
Minulla on kuitenkin kova usko sanontaan, ettei rakkaus ja romantiikka koskaan lakkaa olemasta. Kohde vain saattaa vaihtua, ellei tee asialle mitään.
tuntuu niin pahalta jättää pienintä vielä hoitoon. Tietysti romantiikkaa voi keksiä kotonakin mutta se tapahtuu vaipanvaihdon yhteydessä.
Oisko ehdotuksia romantiikan lisäämiseen lapsiperheessä jossa on kiirettä ja arkisia touhuja paljon. Halailua ja pusuttelua kyllä on siivoamisen ym välissä ja ulkomailla käytiin juuri perheenä, mutta pitäiskö yrittää jotain lisää?
Sitä sinun täytyy kysyä mieheltäsi. Onko hän tyytyväinen nykytilanteeseen? Ja vaikka olisittekin tyytyväisiä, niin tilanne saattaa pitkittyessään muuttua.
Olen katsellut kaveripiirini lastenhoitotouhuja. Toiset ovat antaneet lapsensa melko pieninä hoitoon ja toiset eivät ikinä luota, että joku muu osaisi heidän paaperolleen vaipat vaihtaa ja tuttipullon lämmittää.
Jokaisen pariskunnan pitäisi itse löytää juuri heille sopiva kompromissi parisuhteen ja lastenhoidon välillä. Kas kun se yksinhuoltajankaan elämä ei välttämättä herkkua ole.
Minusta asiat ovat kuitenkin hyvällä tolalla, jos olet jo tiedostanut riskit ja vielä jos pystyt keskustelmaan ajatuksistasi miehesi kanssa, niin varmaan ratkaisette tilanteen parhain päin.
että parisuhteen huolto vaatii kuukaudesta 2 päivää aikaa kahdenkesken, ettei se mene rikki. Ja mitä mul on kokemuksia hoitamattomasta, liikaa hoidetusta ja sopivasti hoidetusta parisuhteesta, ni voin tuon sanonnan allekirjoittaa. Menkää johonkin kahdestaan ilman kersoja tai olkaa kotona, mut laittakaa tenavat mummulaan. Sen verran voi tehdä lisää.
vauva on todella kiinni mussa ja miehestäkin on vaikeaa jättää vauvaa hoitoon. Taitaa olla aika feminiininen mies. Siksi just tykkäänkin hänestä.
nyt romantiikkaa sinällään tapa, mutta jos se alkaa vielä siltä aikaa, niin sitten on huonompi homma.
Se, että mä voin käydä pissillä, kun poikaystäväni harjaa hampaita siinä vieressä tai että oleillaan kotona verkkareissa ja tohveleissa tukka pystyssä ei tarkoita sitä, etteikö meillä olisi romantiikkaakin. Poikaystäväni on kyllä ahkerampi siinä suhteessa, pakko myöntää. Näkee enemmän vaivaa.
että romantiikka on siinä mielessä kinkkinen juttu, että se saattaa merkitä eri asioita.
Sanoin äsken, että minä en näe yhtä paljon vaivaa kuin poikaystäväni, mutta ei se ehkä niinkään ole. Mä näen vain romantiikan eri lailla. Musta arki ja sen sujuminen ON romantiikkaa parhaimmillaan, ei niinkään ruusun terälehdet ja kynttilänvalo.
kiva että muillakin on sitä arkea. Ettei sellaista tarvitse pelätä kuitenkaan.
keimailuun, viettelyyn ja seksikkäisiin alusasuihin, eli erotiikkaan. Tietty mieheskin pitää johonkin panostaa ja sitä taidetaan sit kutsua romantiikaksi. Mun käsityksen mukaan miehet tykkää erotiikasta ja naiset romantiikasta.
pitää muistaa, kun parisuhteessa eletään vauvan kanssa, niin vauva ei saa viedä naisen kaikkea huomiota osakseen, vaan pitää muistaa, että se mieskin on olemassa.
mut mun mies esim polttaa kynttilöitä yksinkin kotona jne. On kai keskiverto miestä feminiinmpi jollain tapaa vaikka onkin toisaalta tosi miehekäskin. Siks onkin niin ihana.
Ja yks ex mies syytti mua pornoilusta kun ostin seksikkäät alusvaatteet ym. En mitään kovin erikoista mut se olikin muutenkin vähän vinksahtanut tapaus. Nykyinen kyllä tykkää sellaiseta mut haluan ehkä jo vähän muutakin kun suhde on ollut jo niin pitkä.
kiinni vauvassa ja antaa sille paljon huomiota.