Yrittäjä ja muutkin kuuntele tämä

Vuosi 1987
Pankinjohtaja soitti: Terve. Tuuppas käymään täälä.
On hyviä uutisia. Menin. Nyt kuule on niin, että, kun teidän firmalla menee hyvin niin pääkonttorista halutaan, että menee vieläkin paremmin.
Teillähän on yhteensä 1 miljoona mk lainaa, jossa kolmesta lainasta muodostuvassa summassa on korko 13.5 % Nyt tehdään niin, että kaikki lainat niputetaan yhdeksi valuuttaluotoksi ja korko on 7 %.
Mitäs sanot.
Mutta mitäs sitten, jos tuleekin devalvaatio ?
No sehän on maksimissaan 3 % ja se ei merkkaa mitään.
Jos nyt kuitenkin annettais olla.
Hmmm. Täs on nyt sellainen ohje, että, jos aiotte olla meidän pankin asiakas niin tehdään, kuten ohjeeni on.
Eli oli pikku pakko. Ja olihan vvm Viinanen vannonut, ettei devalvaatiota edes tule.
Devalvaatio tuli.
Mars pankkiin. Kuules ystäväni pankinjohtaja. Josko nyt muutettaisiin markkaluotoksi takaisin, kun eräs taloustuntija väitti, että tulee perään toinenkin devalvaatio.
No älä hullujas puhu. Viinanenkin on luvannut syödä hatullisen ja erota, jos vielä devalvoidaan.
Tuli seuraava devalvaatio.
Terveen yrityksen lainakanta oli noussut muutanmassa kuukaudessa näin 1 mmk = 1.3 mmk.
Viinanen ei eronnut.
Mars pankkiin. Kuule ystäväni pankinjohtaja. Meidän vanhan terveen yrityksemme toimitusjohtajana olen huolestunut ja kovasti.
Mitä, jos nyt vaihtaisimme vihdoin markkaluotoksi, kun mun järjen mukaan on maan suurteollisuus kahteen otteeseen käyttänyt kaikki miljardinsa Cayman-saarilla aina ennen devalvaatiota ja nyt, kun metsä ym. teollisuus on saanut yhteistyössä ylimmän valtiojohdon kanssa kikkailemalla ja operaatiosta (tässä Viinanen oli eräänlainen "isometsä") sopimalla saanut omaisuudelleen 30 % lisää substanssia eli riihikuivaa rahaa PK-yrittäjien ja koko kansankin kustannuksella, niin, joko nyt vaihdettais markkaluotoksi.
Olen huolissani työpaikoista saati perheeni tulevaisuudesta.
Kuules nyt hyvä ystäväni asiakas. En ymmärrä, mitä tarkoitat. Luuletko tulevan kolmannen devalvaation.
En luule, mutta, nyt, kun olemme palvelleet maan metsä ym teollisuuden niin uskon markan arvon ja metsäteollisuuden lähtevän vahvistumaan ja haluaisimme olla siinä ilossa mukana. Muutenhan asia jatkuu samanlaisena tilanteemme heikentymisenä, kuin mitä devalvaatiot saivat aikaan.
Ei kuule, nyt on tässä toisenlaista ensiksi.
Koska teiltä puuttuu 350.000 Mk edestä vakuutta,
niin hankihan lisää vakuuksia vaihtoehtona, että irtisanomme lainanne. Tämä on pääkonttorin ohje.
Emme saamamme yleisohjeen mukaan voi tehdä mitään muutoksia. Ensin on sopeuduttava nyt vallitsevaan tilanteeseen.
Mars pyytämään takauksia kaikilta, joita asia koskee. Myös ystäviltä kysytään, joita asia ei koske. Työntekijöiltä ei kysytä vaikka osa heistä oli myös ystäviä.
Vakuudet kuntoon.
Lyhyen rahan markkinakorko käy parhaimmillaan 22 %.
Sitäkin tarvitaan.
Pankinjohtaja "vapautettiin" tehtävästään, koska oli pääkonttorin mukaan hoitanut tehtäviään huonosti aiheuttaen paljon haittaa asiakkailleen ja huonontanut pankin mainetta noudattamalla saamiaan ohjeita.
Hänenkin annetaan maistaa elämää kovimman kautta,
olla työttömänä uudessa kodissaan.

Ihminen on sopeutuvainen eläin, mutta olemmeko oppineet mitään edellisestä lamasta.
Yrittäjät ovat oppineet, mutta valtiovalta ei.
Jorma Metsä-Ketelä radiohaastattelussa kertoi, että valtion antamien tietojen mukaan yksi syrjäytynyt maksaa kansantaloudelle 500.000 €.
Viime laman jäljiltä heitä jäi 100.000 henkeä.
Kertomalla saamme saman summan, kuin oli pankkikriisin kustannuskin.
Erona on se, että nyt puhutaan €uroista, eli luku on kuusinkertainen pankkikriisin laskuun nähden.
Politikot Vanhasen johdolla ovat täysin irti reaalimaailmasta. Kokoomuksen Kataisesta tuli 2008 Euroopan paras talousministeri. Suomen eläkeläiset, ehkä olivat valinnasta toista mieltä.
Hallituksessa istuvan RKP:n edustajan Astrid Thorsin ainut huoli on humanitäärisen maahanmuuton lisääminen (Vanhasen myötäilemänä) ja pakkoruotsin säilyminen. Mitä tehdään moisilla ministereillä. Molemmat maalle haitaksi Tai oikeammin sanoa kaikki edelliset, siis myös asiat.
Nyt ei poliitikoilla olekaan enää markkaa mitä devalvoida, eli, kun maamme teollisuusjohtajat tiesivät tulevan laman siirsivät tuotannon ulkomaille ajoissa. Paperiliitto antoi asialle vielä hyväksytty leiman ja vauhtia, joku vuosi sitten vaatimalla maan lyhimmällä vuotuisella työajalla tienattuun noin 50.000 € ansioonsa tuntuvia korotuksia lakkojen höystämänä.
Nyt ei ole korotuksia, eikä työpaikkaakaan.
Pääministeri Ahon aikana Suomi velkaantui kai eniten sotien jälkeen.
Nyt erinomaisessa kunnossa ollut talous on ajettu ja ajetaan alas.
Maamme ottaa taas ennätysmäisesti velkaa, jonka kohdentamisesta voidaan olla montaa mieltä.
Kehitysapu on lähes 1000.000.000 miljoonaa euroa
, mikä sinänsä on pieni luku kokonaisuudessa, mutta vastaa vaikkapa maan koko pelastustoimen kustannusta vuodessa. Vanhustenhoitoon ei ole rahaa ja palveluja karsitaan.
Joskusaikaan Virossa ihmeteltiin Suomen eduskunnan loputonta huolta koirien häntien typistyksestä suurempien huolten keskellä.
Eilen eräs Virolainen ystäväni soitti. (kansanedustaja) ja kysyi, että vieläkös teillä on tarve saada paljon lisää "rytmikävelijöitä" sinne emämahan.



Latojan huomautus. Tarinan yritys on edelleen olemassa.

Opittiinko mitään kirjoitti:

Vuosi 1987
Pankinjohtaja soitti: Terve. Tuuppas käymään täälä.
On hyviä uutisia. Menin. Nyt kuule on niin, että, kun teidän firmalla menee hyvin niin pääkonttorista halutaan, että menee vieläkin paremmin.
Teillähän on yhteensä 1 miljoona mk lainaa, jossa kolmesta lainasta muodostuvassa summassa on korko 13.5 % Nyt tehdään niin, että kaikki lainat niputetaan yhdeksi valuuttaluotoksi ja korko on 7 %.
Mitäs sanot.
Mutta mitäs sitten, jos tuleekin devalvaatio ?
No sehän on maksimissaan 3 % ja se ei merkkaa mitään.
Jos nyt kuitenkin annettais olla.
Hmmm. Täs on nyt sellainen ohje, että, jos aiotte olla meidän pankin asiakas niin tehdään, kuten ohjeeni on.
Eli oli pikku pakko. Ja olihan vvm Viinanen vannonut, ettei devalvaatiota edes tule.
Devalvaatio tuli.
Mars pankkiin. Kuules ystäväni pankinjohtaja. Josko nyt muutettaisiin markkaluotoksi takaisin, kun eräs taloustuntija väitti, että tulee perään toinenkin devalvaatio.
No älä hullujas puhu. Viinanenkin on luvannut syödä hatullisen ja erota, jos vielä devalvoidaan.
Tuli seuraava devalvaatio.
Terveen yrityksen lainakanta oli noussut muutanmassa kuukaudessa näin 1 mmk = 1.3 mmk.
Viinanen ei eronnut.
Mars pankkiin. Kuule ystäväni pankinjohtaja. Meidän vanhan terveen yrityksemme toimitusjohtajana olen huolestunut ja kovasti.
Mitä, jos nyt vaihtaisimme vihdoin markkaluotoksi, kun mun järjen mukaan on maan suurteollisuus kahteen otteeseen käyttänyt kaikki miljardinsa Cayman-saarilla aina ennen devalvaatiota ja nyt, kun metsä ym. teollisuus on saanut yhteistyössä ylimmän valtiojohdon kanssa kikkailemalla ja operaatiosta (tässä Viinanen oli eräänlainen "isometsä") sopimalla saanut omaisuudelleen 30 % lisää substanssia eli riihikuivaa rahaa PK-yrittäjien ja koko kansankin kustannuksella, niin, joko nyt vaihdettais markkaluotoksi.
Olen huolissani työpaikoista saati perheeni tulevaisuudesta.
Kuules nyt hyvä ystäväni asiakas. En ymmärrä, mitä tarkoitat. Luuletko tulevan kolmannen devalvaation.
En luule, mutta, nyt, kun olemme palvelleet maan metsä ym teollisuuden niin uskon markan arvon ja metsäteollisuuden lähtevän vahvistumaan ja haluaisimme olla siinä ilossa mukana. Muutenhan asia jatkuu samanlaisena tilanteemme heikentymisenä, kuin mitä devalvaatiot saivat aikaan.
Ei kuule, nyt on tässä toisenlaista ensiksi.
Koska teiltä puuttuu 350.000 Mk edestä vakuutta,
niin hankihan lisää vakuuksia vaihtoehtona, että irtisanomme lainanne. Tämä on pääkonttorin ohje.
Emme saamamme yleisohjeen mukaan voi tehdä mitään muutoksia. Ensin on sopeuduttava nyt vallitsevaan tilanteeseen.
Mars pyytämään takauksia kaikilta, joita asia koskee. Myös ystäviltä kysytään, joita asia ei koske. Työntekijöiltä ei kysytä vaikka osa heistä oli myös ystäviä.
Vakuudet kuntoon.
Lyhyen rahan markkinakorko käy parhaimmillaan 22 %.
Sitäkin tarvitaan.
Pankinjohtaja "vapautettiin" tehtävästään, koska oli pääkonttorin mukaan hoitanut tehtäviään huonosti aiheuttaen paljon haittaa asiakkailleen ja huonontanut pankin mainetta noudattamalla saamiaan ohjeita.
Hänenkin annetaan maistaa elämää kovimman kautta,
olla työttömänä uudessa kodissaan.

Ihminen on sopeutuvainen eläin, mutta olemmeko oppineet mitään edellisestä lamasta.
Yrittäjät ovat oppineet, mutta valtiovalta ei.
Jorma Metsä-Ketelä radiohaastattelussa kertoi, että valtion antamien tietojen mukaan yksi syrjäytynyt maksaa kansantaloudelle 500.000 €.
Viime laman jäljiltä heitä jäi 100.000 henkeä.
Kertomalla saamme saman summan, kuin oli pankkikriisin kustannuskin.
Erona on se, että nyt puhutaan €uroista, eli luku on kuusinkertainen pankkikriisin laskuun nähden.
Politikot Vanhasen johdolla ovat täysin irti reaalimaailmasta. Kokoomuksen Kataisesta tuli 2008 Euroopan paras talousministeri. Suomen eläkeläiset, ehkä olivat valinnasta toista mieltä.
Hallituksessa istuvan RKP:n edustajan Astrid Thorsin ainut huoli on humanitäärisen maahanmuuton lisääminen (Vanhasen myötäilemänä) ja pakkoruotsin säilyminen. Mitä tehdään moisilla ministereillä. Molemmat maalle haitaksi Tai oikeammin sanoa kaikki edelliset, siis myös asiat.
Nyt ei poliitikoilla olekaan enää markkaa mitä devalvoida, eli, kun maamme teollisuusjohtajat tiesivät tulevan laman siirsivät tuotannon ulkomaille ajoissa. Paperiliitto antoi asialle vielä hyväksytty leiman ja vauhtia, joku vuosi sitten vaatimalla maan lyhimmällä vuotuisella työajalla tienattuun noin 50.000 € ansioonsa tuntuvia korotuksia lakkojen höystämänä.
Nyt ei ole korotuksia, eikä työpaikkaakaan.
Pääministeri Ahon aikana Suomi velkaantui kai eniten sotien jälkeen.
Nyt erinomaisessa kunnossa ollut talous on ajettu ja ajetaan alas.
Maamme ottaa taas ennätysmäisesti velkaa, jonka kohdentamisesta voidaan olla montaa mieltä.
Kehitysapu on lähes 1000.000.000 miljoonaa euroa
, mikä sinänsä on pieni luku kokonaisuudessa, mutta vastaa vaikkapa maan koko pelastustoimen kustannusta vuodessa. Vanhustenhoitoon ei ole rahaa ja palveluja karsitaan.
Joskusaikaan Virossa ihmeteltiin Suomen eduskunnan loputonta huolta koirien häntien typistyksestä suurempien huolten keskellä.
Eilen eräs Virolainen ystäväni soitti. (kansanedustaja) ja kysyi, että vieläkös teillä on tarve saada paljon lisää "rytmikävelijöitä" sinne emämahan.



Latojan huomautus. Tarinan yritys on edelleen olemassa.

Lue lisää

Eli tarina pankista 1987

En vain huomannut kirjautua.
Haastattelussaan J Metsä-Ketelä kertoo yrityksensä
avustaneensa 2.500 kpl velkajärjestelyn aikaansaamisessa.
Olisi mielenkiintoista saada kommentteja mitä maakuntamme saneeraukseen päässeille yrityksille ja yrittäjille nyt kuuluu.
Moniko yritys-saneerauksen jälkeen jatkamaan ja on yritystoiminnassa vielä mukana.
Olisi mielenkiintoinen tieto siksi, että 2.500 on hurja luku ja vaikka jokainen sanerattu olisi itse työllinen tai työllistäisi edes yhdenkin ulkopuolisen tänään itsensä lisäksi puhutaan merkittävästä asiasta
maakuntaakin ajatellen. Saneerausten määrähän on hurjan suuri vaikkapa vain Seinäjoen asukaslukua ajatellen. J Metsä-Ketelän lisäksihän saneerauksia on tehty myös julkisen vallan edustajien eli viranhaltijoiden ja jopa seurakunnan avulla.
Jos saneerauksilla on saatu työpaikkoja säilymään toimettomuuden ja syrjäytymisen sijaan mielenterveyksistä yms asioista puhumattakaan, kannattaisi systeemiä edelleen kehittää ja tukea.
Toinen vaihtoehto on jo mainittu syrjäytyminen ja työttömyyden lisääntyminen entisestään.

SaippuakivikauppiaS kirjoitti:

Eli tarina pankista 1987

En vain huomannut kirjautua.
Haastattelussaan J Metsä-Ketelä kertoo yrityksensä
avustaneensa 2.500 kpl velkajärjestelyn aikaansaamisessa.
Olisi mielenkiintoista saada kommentteja mitä maakuntamme saneeraukseen päässeille yrityksille ja yrittäjille nyt kuuluu.
Moniko yritys-saneerauksen jälkeen jatkamaan ja on yritystoiminnassa vielä mukana.
Olisi mielenkiintoinen tieto siksi, että 2.500 on hurja luku ja vaikka jokainen sanerattu olisi itse työllinen tai työllistäisi edes yhdenkin ulkopuolisen tänään itsensä lisäksi puhutaan merkittävästä asiasta
maakuntaakin ajatellen. Saneerausten määrähän on hurjan suuri vaikkapa vain Seinäjoen asukaslukua ajatellen. J Metsä-Ketelän lisäksihän saneerauksia on tehty myös julkisen vallan edustajien eli viranhaltijoiden ja jopa seurakunnan avulla.
Jos saneerauksilla on saatu työpaikkoja säilymään toimettomuuden ja syrjäytymisen sijaan mielenterveyksistä yms asioista puhumattakaan, kannattaisi systeemiä edelleen kehittää ja tukea.
Toinen vaihtoehto on jo mainittu syrjäytyminen ja työttömyyden lisääntyminen entisestään.

Lue lisää

Tekstisi oli selkeä ja kuin pala omaa elämää.
Juuri samat neuvottelut ja korot ja kaikki.
Lisäksi pankin vaatima pakko.
Kaikki laskelmat meni härkäpyllyä.
En ollut itse koskaan miettinyt tuota kertomaasi
Cayman juttua.
Eli noin kai se sitten meni. Ei tullut mieleen siinä mylläkässä edes ajatella , että markan vahvistumisen myötä olisi markkaluotto ollut kertomallasi tavalla parempi.
Teimme alihankintaa ja päämiehemme pyörähti nurin.
Velka oli pankin toimesta noussut hoitamattomiin lukuihin ja tilausten loppuessa käyttöpääoma loppui, mikä johti konkurssiin.
En tehnyt mitään rikollista missään vaiheessa, mutta ympäristö alkoi minua pitää lähinnä epäonnistujana ja luuserina.
Oli kova paikka katsoa sivusta, kun elämäntyö, talot ja tavarat koputeltiin eniten tarjoavalle.
Pankinjohtajasta tuli vihollinen. Olinhan jättänyt velkani hoitamatta.
Sama juttu viattomien takaajien suhteen.
Joskus vain maailmakin voi vetää maton alta, mutta syyllinen on aina konkurssin tehnyt yrittäjä. Ei pankit, eikä niiden johtajat.
Yrityselämän lakeja säätelevistä poliitikoista puhumattakaan.
Että tässä nyt katkeran sairaseläkeläisen mietteitä, eli yhden edellisissä mainitun 500.000 € laskun yhteiskunnalle tuottava syrjäytynyt.
Hyvää lamaa 2009 tasapuolisesti kaikille vuorollaan.

Opittiinko mitään kirjoitti:

Vuosi 1987
Pankinjohtaja soitti: Terve. Tuuppas käymään täälä.
On hyviä uutisia. Menin. Nyt kuule on niin, että, kun teidän firmalla menee hyvin niin pääkonttorista halutaan, että menee vieläkin paremmin.
Teillähän on yhteensä 1 miljoona mk lainaa, jossa kolmesta lainasta muodostuvassa summassa on korko 13.5 % Nyt tehdään niin, että kaikki lainat niputetaan yhdeksi valuuttaluotoksi ja korko on 7 %.
Mitäs sanot.
Mutta mitäs sitten, jos tuleekin devalvaatio ?
No sehän on maksimissaan 3 % ja se ei merkkaa mitään.
Jos nyt kuitenkin annettais olla.
Hmmm. Täs on nyt sellainen ohje, että, jos aiotte olla meidän pankin asiakas niin tehdään, kuten ohjeeni on.
Eli oli pikku pakko. Ja olihan vvm Viinanen vannonut, ettei devalvaatiota edes tule.
Devalvaatio tuli.
Mars pankkiin. Kuules ystäväni pankinjohtaja. Josko nyt muutettaisiin markkaluotoksi takaisin, kun eräs taloustuntija väitti, että tulee perään toinenkin devalvaatio.
No älä hullujas puhu. Viinanenkin on luvannut syödä hatullisen ja erota, jos vielä devalvoidaan.
Tuli seuraava devalvaatio.
Terveen yrityksen lainakanta oli noussut muutanmassa kuukaudessa näin 1 mmk = 1.3 mmk.
Viinanen ei eronnut.
Mars pankkiin. Kuule ystäväni pankinjohtaja. Meidän vanhan terveen yrityksemme toimitusjohtajana olen huolestunut ja kovasti.
Mitä, jos nyt vaihtaisimme vihdoin markkaluotoksi, kun mun järjen mukaan on maan suurteollisuus kahteen otteeseen käyttänyt kaikki miljardinsa Cayman-saarilla aina ennen devalvaatiota ja nyt, kun metsä ym. teollisuus on saanut yhteistyössä ylimmän valtiojohdon kanssa kikkailemalla ja operaatiosta (tässä Viinanen oli eräänlainen "isometsä") sopimalla saanut omaisuudelleen 30 % lisää substanssia eli riihikuivaa rahaa PK-yrittäjien ja koko kansankin kustannuksella, niin, joko nyt vaihdettais markkaluotoksi.
Olen huolissani työpaikoista saati perheeni tulevaisuudesta.
Kuules nyt hyvä ystäväni asiakas. En ymmärrä, mitä tarkoitat. Luuletko tulevan kolmannen devalvaation.
En luule, mutta, nyt, kun olemme palvelleet maan metsä ym teollisuuden niin uskon markan arvon ja metsäteollisuuden lähtevän vahvistumaan ja haluaisimme olla siinä ilossa mukana. Muutenhan asia jatkuu samanlaisena tilanteemme heikentymisenä, kuin mitä devalvaatiot saivat aikaan.
Ei kuule, nyt on tässä toisenlaista ensiksi.
Koska teiltä puuttuu 350.000 Mk edestä vakuutta,
niin hankihan lisää vakuuksia vaihtoehtona, että irtisanomme lainanne. Tämä on pääkonttorin ohje.
Emme saamamme yleisohjeen mukaan voi tehdä mitään muutoksia. Ensin on sopeuduttava nyt vallitsevaan tilanteeseen.
Mars pyytämään takauksia kaikilta, joita asia koskee. Myös ystäviltä kysytään, joita asia ei koske. Työntekijöiltä ei kysytä vaikka osa heistä oli myös ystäviä.
Vakuudet kuntoon.
Lyhyen rahan markkinakorko käy parhaimmillaan 22 %.
Sitäkin tarvitaan.
Pankinjohtaja "vapautettiin" tehtävästään, koska oli pääkonttorin mukaan hoitanut tehtäviään huonosti aiheuttaen paljon haittaa asiakkailleen ja huonontanut pankin mainetta noudattamalla saamiaan ohjeita.
Hänenkin annetaan maistaa elämää kovimman kautta,
olla työttömänä uudessa kodissaan.

Ihminen on sopeutuvainen eläin, mutta olemmeko oppineet mitään edellisestä lamasta.
Yrittäjät ovat oppineet, mutta valtiovalta ei.
Jorma Metsä-Ketelä radiohaastattelussa kertoi, että valtion antamien tietojen mukaan yksi syrjäytynyt maksaa kansantaloudelle 500.000 €.
Viime laman jäljiltä heitä jäi 100.000 henkeä.
Kertomalla saamme saman summan, kuin oli pankkikriisin kustannuskin.
Erona on se, että nyt puhutaan €uroista, eli luku on kuusinkertainen pankkikriisin laskuun nähden.
Politikot Vanhasen johdolla ovat täysin irti reaalimaailmasta. Kokoomuksen Kataisesta tuli 2008 Euroopan paras talousministeri. Suomen eläkeläiset, ehkä olivat valinnasta toista mieltä.
Hallituksessa istuvan RKP:n edustajan Astrid Thorsin ainut huoli on humanitäärisen maahanmuuton lisääminen (Vanhasen myötäilemänä) ja pakkoruotsin säilyminen. Mitä tehdään moisilla ministereillä. Molemmat maalle haitaksi Tai oikeammin sanoa kaikki edelliset, siis myös asiat.
Nyt ei poliitikoilla olekaan enää markkaa mitä devalvoida, eli, kun maamme teollisuusjohtajat tiesivät tulevan laman siirsivät tuotannon ulkomaille ajoissa. Paperiliitto antoi asialle vielä hyväksytty leiman ja vauhtia, joku vuosi sitten vaatimalla maan lyhimmällä vuotuisella työajalla tienattuun noin 50.000 € ansioonsa tuntuvia korotuksia lakkojen höystämänä.
Nyt ei ole korotuksia, eikä työpaikkaakaan.
Pääministeri Ahon aikana Suomi velkaantui kai eniten sotien jälkeen.
Nyt erinomaisessa kunnossa ollut talous on ajettu ja ajetaan alas.
Maamme ottaa taas ennätysmäisesti velkaa, jonka kohdentamisesta voidaan olla montaa mieltä.
Kehitysapu on lähes 1000.000.000 miljoonaa euroa
, mikä sinänsä on pieni luku kokonaisuudessa, mutta vastaa vaikkapa maan koko pelastustoimen kustannusta vuodessa. Vanhustenhoitoon ei ole rahaa ja palveluja karsitaan.
Joskusaikaan Virossa ihmeteltiin Suomen eduskunnan loputonta huolta koirien häntien typistyksestä suurempien huolten keskellä.
Eilen eräs Virolainen ystäväni soitti. (kansanedustaja) ja kysyi, että vieläkös teillä on tarve saada paljon lisää "rytmikävelijöitä" sinne emämahan.



Latojan huomautus. Tarinan yritys on edelleen olemassa.

Lue lisää

Tuolla kerrotulla 22 % markkinakorolla.
Eli meikälaisten PK-yrittäjien kiinnittäessä viimeisenkin omaisuutensa pitääkseen firmat ja työpaikat pystyssä pankista sai lainaksi rahaa tuolla 17-22 % korolla. Missä oli valtion tuki yrityksille silloin.
Itse maksoin korkeimmillaan tuota 22% Seinäjoen Seudun Osuuspankkiin, kunnes pyörähdin.
Kaik mänt eikä piisantkaan...
Kadehtikaa kaikki. Työntekijät kassalle. Perheemme sossulle.