PALSTAN UKK

Tähtitiedepalstan Usein Kysytyt Kysymykset ja vastaukset niihin:

-----------------------------

K: Mikä kirkas tähti loistaa alkuillasta etelässä/lounaassa?

V: Nibiru.

-----------------------------

K: Onko Nibiru totta?

V: Tottapa hyvinkin.

-----------------------------

K: Onko kuussa käyty?
V: Ei ole.

K: Miksi tällaista väitetään.
V: Kyseessä on amerikkalaisten huijaus, propagandaa.

K: Miksi niin monet antavat kuitenkin kiihkeitä kommentteja sen puolesta, että kuussa olisi käyty.
V: Heillä ei ole asiakommentteja, siitä kiihkeys. Keskusteluun asiasta ei kannata lähteä, koska kuukäyntiin uskovat niin vakaasti omaan näkemykseensä ettei faktapohjaisesta keskustelusta tule mitään.

K: Onko valtaosa Suomi24-tiedepalstalle kirjoittajista pelkästään tietämättömiä, sekopäisiä turvanrepijöitä?

V: Kyllä näin vain valitettavasti on.

-----------------------------------------------
K: Kannattaako heidän kirjoituksiaan lukea?

V: Ei. Takapuolen raapiminenkin tuottaa enemmän tietoa ja tyydytystä.

K: Mikä kaukoputki minun pitäisi hankkia kun olen aloitteleva tähtitieteen harrastaja?

V: Ei yhtään mitään kaukoputkea! Opettele ensin yleisiä asioita, katsele taivasta paljain silmin ja yleiskäyttöisillä kiikareilla.

---------

K: Missä on lähin MUSTA AUKKO?

V: Perseessäs sulla musta aukko on!

---------

K: Kun kaikki on sitä mieltä että avaruudessa täytyy olla elämää niin hei, miksei UFOja ja humanoideja oteta tosissaan?

V: Ei ole varmuudella havaittu muuta elämää kuin tämä joka on maapallolla. Käsitteellisesti UFO ei tarkoita avaruusalusta, vaan vain jotakin outoa havaintoa jolla ei välttämättä ole mitään tekemistä maan ulkopuolisen elämän kanssa.

--------

K: Kuinka iso on maailmankaikkeus?

V: Kukaan ei tiedä. Tiedämme että maailmankaikkeus oli vähintään niin iso kuin miltä etäisyydeltä näemme galakseja silloin kun kaukoputkilla meille näkyvä valo lähti niistä matkaan.

--------

K: Kun avaruus laajenee niin välimatkat kasvavat. Johtuuko autoni polttoaineen kulutuksen kasvu siitä että avaruus on laajentunut joten kodin ja työpaikan välinen etäisyys on kasvanut?

V: Ei.

---------

K: Missä alkuräjähdys tapahtui Big Bang -teorian mukaan?

V: Kaikkialla siinä avaruudessa jonka tunnemme ja luultavasti myös siinä avaruudessa jota emme koskaan tule tuntemaan.

---------

K: Missä on maailmankaikkeuden keskipiste?

V: Ei voi perustellusti osoittaa mitään yleispätevää maailmankaikkeuden keskipistettä.

-----------

K: Onko valon nopeus aina sama?

V: Ei, valon nopeus riippuu väliaineesta. Valon nopeus _tyhjiössä_ on vakio.

-----------

K: Jos pidän taskulamppua kädessä ja juoksen lampun osoittamaan suuntaan niin liikuvatko lampusta lähtevät fotonit suuremmalla nopeudella kuin valon nopeus?

V: Eivät.

K: Saturnuksen keskitiheys on pienempi kuin veden tiheys. Tarkoittaako tämä sitä että voisin kelluttaa Saturnusta kahvikupissani?

V: Ei. Jos sinulla olisi niin suuri kahvikuppi että planeetta Saturnus mahtuisi sen sisään niin kahvikupppi ja Saturnus sulautuisivat yhdeksi kappaleeksi.

----------

K: Ovatko planeettojen radat auringon ympäri ympyröitä vai ellipsejä?

V: Ei kumpiakaan. Yksittäisen planeetan rata olisi ellipsi, mutta monien planeettojen keskinäinen gravitaatio saa radan poikkeamaan ellipsimuodosta.

-----------

K: Milloin ihminen laskeutuu Jupiterin pinnalle?

V: Tuskin koskaan. Jupiterilla ei luultavasti edes ole kiinteää pintaa. Gravitaatio on Jupiterissa niin voimakas että nykyteknologialla rakettimoottori ei pystyisi nostamaan avaruusalusta sieltä pois.

K: Mistä saa hyvvää pornoa?

V: Naapureista.

--------------------------------

K: Mitä tähtiharrastajat tekevät kun taivas on pilvessä?

V: Kattovat sitä pornoa tietty.

--------------------------------

K: Olet juuri ostanut ensimmäisen/uuden kaukoputken, mutta taivas on pilvessä! Näkeekö sen läpi mitään?

V: Ei mittään.

---------------------------------

K: Miten kauan tämä pilvisyys kestää?

V: Pari kuukautta.

----------------------------------

K: Miten mää kestän niin kauan?

V: Pornot kehiin!!

----------------------------------

K: Miksi kuu ei pyöri? Miksi näemme kuusta aina saman puolen? Mitä on kuun pimeällä, meille näkymättömällä puolella?

V: Kuu pyörähtää itsensä ympäri kerran kuukaudessa. Tämän vuoksi näemme siitä aina suunnilleen saman puolen. Meille näkymätön puoli ei kuitenkaan ole pimeä yhtään sen enempää kuin meille näkyvä puoli.

------------

K: Uutisissa on ollut vähän väliä että muilta planeetoilta on löydetty vettä ja kaasuja jotka voivat johtua elämästä. Kuitenkaan tiedemiehet eivät avoimesti myönnä että myös elämää on todella löytynyt. Mikä maailmanlaajuinen salaliitto estää meitä saamasta totuutta tietoomme?

V: Kun elämää ei ole löytynyt muilta planeetoilta niin ei ole. Ei siinä mitään salaliittoja tarvita.

------------

K: Kukaan ei ole pystynyt maapallolta kuvaamaan Apollo-alusten kuuhun jättämiä jälkiä vaikka käytettävissä on valtavia kaukoputkia. Eikö tämä todista sitä että koko Apollo-ohjelma oli hämäystä?

V: Ei. Maanpäällisten kaukoputkien erotuskyky ei riitä likimainkaan kuvaamaan vain muutamien metrien kokoisia esineitä kuun etäisyydeltä.

---------

K: Väitetään että kuusta pystyisi näkemään Kiinan muurin paljain silmin. Pystyisikö oikeasti?

V: Ei. Mitään ihmisen tekemää rakennelmaa ei pysty näkemään kuusta. Matka om liian pitkä.

-----------

K: Asteroideja ja komeettoja seurataan nykyisin varsin tarkasti. Myös törmäyksen mahdollisuuteen kiinnitetään paljon huomiota. Onko siis 100% varmaa että jos jokin minulle ja perheelleni vaarallinen törmäys olisi tulossa niin saisin siitä tiedon esim. edellisenä päivänä niin että voisimme pelastautua lastaamalla itsemme kartanovolvoomme ja ajamalla Kainuussa sijaitsevalle piilopirttillemme jossa meillä on liha- ja kalasäilykkeitä kolmeksi kuukaudeksi? Nesteytys varmistettaisiin ostamalla menomatkan varrella kartanovolvon takaosa täyteen sikspäkkejä.

V: Mikään ei ole 100% varmaa, mutta vaarallisen törmäyksen todennäköisyys on hyvin pieni. Likikään kaikkia maapalloa lähelle tulevia asteroideja ei edelleenkään tunneta. Jos kohde sattuu tulemaan auringon suunnalta niin varoitusaika voi jäädä kovin lyhyeksi. Pienehköjä, kymmenien tai satojen metrien kokoisia, mutta lokaalisti vaarallisia murikoita ei myöskään yleensä hyvissäkään oloissa havaita niin ajoissa että evakuointi olisi mahdollista. Isompien, kilometrien kokoisten, törmäyksen vaikutukset olisivat globaaleja, koko maapallon laajuisia, joten evakuoinnin järkevyys olisi kyseenalaista.

K: Mitäpä jos aurinko sammuisi yhtäkkiä kun olen ajamassa uudella työsuhdemersullani Espoossa sijaitsevaan ökyomakotitalooni jossa pirtsakka pikku emäntä minua odottelee pelkissä vaaleanpunaisissa verkkosukissa ja sukkanauhaliiveissä kuumaa kaalikeittoa hämmennellen, kynttilöitä sytytellen ja shampanjapullon lämpötilaa tarkkaillen. Polttoaineenkulutuksen vähentämiseksi en päivällä käytä ajovaloja. Jos yhtäkkiä tulisi pimeää auringon sammuessa ja joutuisin yllättäen ajamaan pimeässä ilman valoja niin uuden työsuhdemersuni maalipintaan voisi tulla naarmuja kun se esim. raapiutuu kaidetta vasten!

V: Auringossa on paljon hehkuvan kuumaa ainetta. Se ei voi sammua niin nopeasti vaikka ydinreaktiot auringon ytimessä loppuisivatkin.

-------------

K: Muistan hyvin lukeneeni nuoruudessani tietokirjoista miten kauan kuluisi ajaa autolla kuuhun ja muille planeetoille. Miksi sinne ei ole jo lähdetty ajamaan autoilla, joka olisi paljon halvempaa kuin rakettien ammuskelu?

V: Autolla ei pysty ajamaan planeettojenvälisessä avaruudessa. Avaruusmatkailuun tarvitaan rakettimoottori.

-------------

K: Olen asfalttiviidakon intiaani ja erittäin huolestunut kasvihuoneilmiöstä. Monenko läskinaamaisen pissa-aivon bulevardin varrelle rehvakkaasti pysäköidyn katumaasturibemarin renkaat minun pitäisi viillellä tuhannen pimperon säleiksi että maapallo pelastuisi?

V: Vahingon tekeminen tuskin pelastaa maapalloa. Ne pissa-aivot sitten vaan hankkivat uudet renkaat joiden hankkiminen ja valmistaminen osaltaan edelleen lisää kasvihuonepäästöjä. Pysäköidyt autot eivät ole maapallolle uhka. Kasvihuoneilmiö ei myöskään sinänsä ole vaaraksi, se on paremminkin meidän elämämme edellytys maapallolla. Kasvihuoneilmiön _voimistuminen_ sensijaan saattaa olla haitallista.

----------

K: Pitteekö se paekkansa jotta nuo revontulet on jossain satan kilomeeterin korkeuvessa? Minä sitä ihimettelin kun olin poron kans tuolla tunturissa silleen ja siinä pienessä sievässä lykkiessäni ja ähistessäni satuin kattomaan taevaalle. Oli niin mahtavat revontulet jotta porolle piti pistää aurinkolasit päähän. Näkkäläjärven Jouni ei uso asiaa.

V. Pittee.

K: Ihminen on 70% vettä. Eikö tämä muka todista että horoskoopit ovat totta, sillä kuun aiheuttama vuorovesi-ilmiöhän vaikuttaa nimenomaan veteen, kuten valtameren rannassa jokainen tietää!

V: Vuorovesi tulee näkyviin valtamerissä koska vesi on joustavampaa ainetta kuin maa. Myös maanpinnassa ja ilmakehässä esiintyy kuitenkin vuorovesi-ilmiö. Vuorovedellä ei tuntuisi olevan selvää yhteyttä horoskooppeihin.

-----------

K: Kaikkihan tietävät että avaruus on hyytävän kylmä. Miten kylmä tarkalleen on avaruus?

V: Avaruudessa periaatteessa valitsee tyhjiö ja tyhjiöllä ei ole lämpötilaa. Puhe avaruuden kylmyydestä on siis potaskaa. Avaruudessa olevalla kappaleella sensijaan on lämpötila, jonka määrää säteilytasapaino. Kappaleen lämpötila määräytyy kappaleeseen tulevan säteilyn ja siitä lähtevän säteilyn perusteella. Auringonpaisteessa oleva pinta kuumenee ja varjossa oleva jäähtyy.

----------

K: Tiedehän keksi planeetta maan pallomaisen muodon vasta Columbuksen aikoihin, silloin kun Amerikka löydettiin, vai kuinka?

V: Ei, maanpinnan kaarevuus on vanha keksintö. Ainakin antiikin Kreikassa oppineet pitivät maata pallon muotoisena.

-----------

K: Onhan ollut jo antiikin ajoista yleisesti hyväksyttyä että aurinko on aurinkokunnan keskuksessa?

V: Vain jotkut harvat filosofit olivat antiikin aikaan sitä mieltä että maa kiertää aurinkoa. Aurinkokeskinen maailmankuva vakiintui vasta uudella ajalla mm. Keplerin työn ansiosta.

---------

K: Onko aina oltu sitä mieltä että aurinko on tähti?

V: Ei varmaankaan ole. Asia vamistui vasta 1800-luvun lopulla spektroskopian ansiosta. Toki sitä on tätä ennen pidetty todennäköisenä, mutta antiikin aikoihin käsitykset lienevät olleet erilaisia.

--------

K: Nykyisin on tähtitiede sitä mieltä että aurinko loistelee tähtenä kaikkiaan noin 10000 miljoonaa vuotta. Milloin tämä käsitys on syntynyt ja mitä mieltä oltiin ennen sitä?

V: Nykyinen käsitys perustuu ydinfysiikalle ja se on kehittynyt alle 100 vuotta sitten. Tätä ennen käsitykset auringon toiminta-ajasta tähtenä olivat paljon lyhyempiä, esim. muutamia kymmeniä miljoonia vuosi. Ennen auringon ydinreaktioiden keksimistä auringon energiantuotantoa täytyi yrittää selittää mekanismeilla joista - auringon massa tuntien - ei riitä energiaa kovin pitkäksi ajaksi.

K: Miksi avaruuden tutkimiseen ja elämän etsintään törsätään niin käsittämättömän suuria summia? Eikö olisi parempi antaa ne rahat Afrikan nälkäänäkeville niin että nämä voisivat kipaista lähimmälle Mäkkärille nauttimaan ravitsevia pikaruoka-aterioita ja saisivat näin hiukan lihaa luittensa ympärille?

V: Varsinaiseen avaruuden tutkimiseen käytetään suhteellisen vähän rahaa verrattuna esim. roskaruokaan tai sotateollisuuteen. Elämän etsimiseen käytetään rahaa vielä vähemmän. Vain pientä osaa avaruustoiminnasta voi pitää avaruuden tutkimisena. Avaruustoiminta on lähinnä kaupallista toimintaa, bisnestä tai sotilaallista toimintaa ja sen valmistelua. Raha pyörittää maailman ja ihmisten taloutta. Ihmisiä ne avaruuden tutkijatkin ovat. Raha täytyy palauttaa talouselämän kiertoon, you know.

----------

K: Miksi kukaan ei ole julkaissut galaksistamme Linnunradasta ulkopuolelta otettua valokuvaa, vaikka avaruusluotaimia on lähetetty suunnattomia määriä jo 50 vuoden ajan?

V: Ainoakaan luotain ei ole poistunut Linnunradan ulkopuolelle, joten ulkopuolelta otettua kuvaa ei ole edes otettu, saati toimitettu meille. Mikään luotain ei ole edes vielä lentänyt selvästi aurinkokunnan ulkopuolelle. Kauimpana olevat luotaimet ovat vain muutamien valotuntien päässä aurigosta. Linnunradan reunalle on matkaa tuhansia valovuosia.

----------

K: Onko aina oltu sitä mieltä että Linnunrata on vain yksi galaksi muiden joukossa?

V: Ei. Nykyinen käsitys on alle 100 vuotta vanha. Tosin jo satoja vuosia sitten on esitetty samansuuntaisia ajatuksia, mutta niiden vaikutus yleiseen mielipiteeseen lienee ollut vähäinen.

----------

K: Onko mustaan aukkoon putoaminen vaarallisempaa kuin aurinkoon putoaminen?

V: Vaikea sanoa, kumpikin on vaarallista.

----------

K: Jos aurinko on kaasupallo niin miksi siinä näkyy terävä reuna? Eikö avaruudessa olevan kaasupallon reunan pitäisi näkyä sumumaisena koska kaasun tiheys vähenee vähitellen kohti nollaa?

V: Auringon näkyvällä reunalla sen aineen tila muuttuu niin että reuna näkyy melko teräväpiirteisenä. Auringon aine on oikeastaan osittain plasmaa, jota voisi pitää aineen neljäntenä olomuotona.

-----------

K: Miten voimme nähdä tähdet jos ne ovat niin kaukana? Miten silmällä voi nähdä äärettömän pienenä näkyvän tähden?

V: Silmän näkösolu voi havaita valolähteestä tulevan valon, jos se on riittävän kirkas, vaikka tuo valolähde on näennäisesti paljon näkösolua pienempi. Kunhan fotoneja tulee tarpeeksi niin näkösolu reagoi niihin. Eihän se tähti tietenkään näytä äärettömän pieneltä koska näkosolun koko määrää pienimmän näköarsykkeen jonka voimme saada, mutta tämä ei tarkoita että tähti olisi näkymätön, vaan sitä että näemme tähden kohtuuttoman suurena.

K: Miksi komeetan pyrstö osoittaa poispäin auringosta, eikö auringon vetovoima vedä sitä puoleensa?

V: Auringosta virtaa hiukkasia jotka vaikuttavat komeetasta irtautuvaan hienojakoiseen aineeseen enemmän kuin auringon vetovoima. Tästä komeetan aineesta syntyy pyrstö.

--------------

K: Olen lukenut että tapahtuu katastrofi vuonna 2012 koska aurinko ja planeetat ovat Linnunradan keskustan suunnalla. Onko näin?

V: Esimerkiksi auringon deklinaatio on pienimmillään -23,44 astetta ja Linnunradan keskuksen deklinaatio on noin -29 astetta. Tästäkin jo näkee ettei suunta voi olla sama.

--------------

K: Miksi Mars-planeetalle ei ole jo tehty miehitettyä lentoa vaikka kuuhun lennettiin monta kertaa 1960-luvun tekniikalla?

V: Matka Marsiin on pitkä. Polttoaineen käytön kannalta taloudellisin lento kestäisi 9 kuukautta kumpaankin suuntaan. Kaikki matkan aikana tarvittava täytyisi ehkä olla jo lähdössä mukana. Lentäjien suojaus auringon purkauksilta on vielä ratkaisematon ongelma. Lennosta tulisi hyvin kallis ja kansakunnat näköjään edelleen osoittavat varoja mieluummin sotimiseen kuin Mars-lentoon.