Subarun neliveto

vaikuttaa. Tarkoitin jarrutusta lähinnä liukkaalla niin ettei abs ala toimia. Renkaat alla etuvetoisessa 195/60 ja subbessa 215/45 aivan uudet hakka nastar:t molemmissa. Eikö keskitasauspyörästö jaa voimaa akseleiden välillä kuin vain kiihdytettäessä? Luulin että jos etupyörät meinaavat lukkiutua ja takapyörät eivät niin viscolukko jakaisi "voimaa" tällöin eteen?

50/50/50 kirjoitti:

vaikuttaa. Tarkoitin jarrutusta lähinnä liukkaalla niin ettei abs ala toimia. Renkaat alla etuvetoisessa 195/60 ja subbessa 215/45 aivan uudet hakka nastar:t molemmissa. Eikö keskitasauspyörästö jaa voimaa akseleiden välillä kuin vain kiihdytettäessä? Luulin että jos etupyörät meinaavat lukkiutua ja takapyörät eivät niin viscolukko jakaisi "voimaa" tällöin eteen?

Lue lisää

Koita nyt vaan uskoa mitä täällä kirjoitetaan, kaikki täällä useammin kirjoittavat tietävät aika paljon näistä autoista, siis nelivetoisuus ei vaikuta mitään jarrutusmatkaan liukkaalla, paitsi että vauhti on monesti väkän kovempi kun etuvetoisella kärryllä, ja siten myös jarrutusmatka on pitempi, pidä mielessä!

forre kirjoitti:

Koita nyt vaan uskoa mitä täällä kirjoitetaan, kaikki täällä useammin kirjoittavat tietävät aika paljon näistä autoista, siis nelivetoisuus ei vaikuta mitään jarrutusmatkaan liukkaalla, paitsi että vauhti on monesti väkän kovempi kun etuvetoisella kärryllä, ja siten myös jarrutusmatka on pitempi, pidä mielessä!

Lue lisää

Joskus 80-luvulla muistan että Subben esitteissä luki että hidastavuus paranee nelivedon myötä. Jos etupyörät olivat lukkiintumassa niin kardaanin avulla taakse välitty enemmän jarruttavaa voimaa. Tällöin neliveto avusti siirtämään jarrutusvoimaa niille pyörille joissa oli enemmän pitoa. Mutta silloin kyseessä oli perinteiset kytkettävät nelivedot. Nykyään käytetään jatkuvia nelivetoja joten tätä etua ei ehkä enään saada.

cbh kirjoitti:

Joskus 80-luvulla muistan että Subben esitteissä luki että hidastavuus paranee nelivedon myötä. Jos etupyörät olivat lukkiintumassa niin kardaanin avulla taakse välitty enemmän jarruttavaa voimaa. Tällöin neliveto avusti siirtämään jarrutusvoimaa niille pyörille joissa oli enemmän pitoa. Mutta silloin kyseessä oli perinteiset kytkettävät nelivedot. Nykyään käytetään jatkuvia nelivetoja joten tätä etua ei ehkä enään saada.

Lue lisää

Tuskin voimansiirtojärjestelmä vaikuttaa mitään jarruihin.
Sillä voi korkeintaan olla hiukan vaikutusta moottorijarrutuksessa.

cbh kirjoitti:

Joskus 80-luvulla muistan että Subben esitteissä luki että hidastavuus paranee nelivedon myötä. Jos etupyörät olivat lukkiintumassa niin kardaanin avulla taakse välitty enemmän jarruttavaa voimaa. Tällöin neliveto avusti siirtämään jarrutusvoimaa niille pyörille joissa oli enemmän pitoa. Mutta silloin kyseessä oli perinteiset kytkettävät nelivedot. Nykyään käytetään jatkuvia nelivetoja joten tätä etua ei ehkä enään saada.

Lue lisää

silloin 80-luvulla ei ainakaan subaruissa ollut ABS jarruja, ja tietysti kardaani välitti myös jarrutusvoimaa, toisin on nyt.

forre kirjoitti:

Koita nyt vaan uskoa mitä täällä kirjoitetaan, kaikki täällä useammin kirjoittavat tietävät aika paljon näistä autoista, siis nelivetoisuus ei vaikuta mitään jarrutusmatkaan liukkaalla, paitsi että vauhti on monesti väkän kovempi kun etuvetoisella kärryllä, ja siten myös jarrutusmatka on pitempi, pidä mielessä!

Lue lisää

näistä vetosuhteista lisää?? Onko haettu vain kustannustehokkuutta vain jotain muuta jos ajatellaan normaaliliikkumista. Ja jarruista vielä en intä vaikka sanonkin että oma kokemukseni on että subbeni hidastuvuus liukkaalla on parempi, mikä on pääasia? ei siihen mitään uskon asioita tarvita, oma kokemus on parempi.

useammin kirjoittavat kirjoitti:

näistä vetosuhteista lisää?? Onko haettu vain kustannustehokkuutta vain jotain muuta jos ajatellaan normaaliliikkumista. Ja jarruista vielä en intä vaikka sanonkin että oma kokemukseni on että subbeni hidastuvuus liukkaalla on parempi, mikä on pääasia? ei siihen mitään uskon asioita tarvita, oma kokemus on parempi.

Lue lisää

Käsittääkseni oli kyse uudesta autosta. Sinulla on siinä uudet renkaat ja varmaan auton jarrut ovat myös hyvät. Nelivetoisuudesta ei kuitenkaan ole auton hidastuvuudessa hyötyä. Tämä on fakta, josta ei liene syytä keskustella enempää.

Siinä syy kirjoitti:

Käsittääkseni oli kyse uudesta autosta. Sinulla on siinä uudet renkaat ja varmaan auton jarrut ovat myös hyvät. Nelivetoisuudesta ei kuitenkaan ole auton hidastuvuudessa hyötyä. Tämä on fakta, josta ei liene syytä keskustella enempää.

Lue lisää

toimii vain pätkittäin?

"Jatkuva suhteessa 50/50 on halvin valmistaa"...

HALDEX ON HALVIN VALMISTAA.

kytkeytyvä visko kirjoitti:

"Jatkuva suhteessa 50/50 on halvin valmistaa"...

HALDEX ON HALVIN VALMISTAA.

Ei tulisi mieleenkään puhua haltexista Subarujen
yhteydessä. Joten Subaruista halvin valmistaa on
50/50 vetotapa.

Täpinä kirjoitti:

Ei tulisi mieleenkään puhua haltexista Subarujen
yhteydessä. Joten Subaruista halvin valmistaa on
50/50 vetotapa.

subarun 50/50 on niin yksinkertainen, ilman mitään elektroniikkaa (ja sen mukanaan tuomia vikoja), että taitaa olla kuitenkin edullisin.

forre kirjoitti:

subarun 50/50 on niin yksinkertainen, ilman mitään elektroniikkaa (ja sen mukanaan tuomia vikoja), että taitaa olla kuitenkin edullisin.

viscolukko?

tekee kirjoitti:

viscolukko?

viskolukko toimii luiston rajoittimena, ei ole varsinainen "lukko", keskustasauspyörästössä oleva visko alkaa ottaa kiinni kun vaikka takapää luistaa jonkin aikka, siis sekuntteja, ja siirtää enemmän vetoa etupyörille, ja tasauspyörästö tarvitaan tietenkin sen takia että auto kääntyisi kadunkulmissa yms. paikoissa.

forre kirjoitti:

viskolukko toimii luiston rajoittimena, ei ole varsinainen "lukko", keskustasauspyörästössä oleva visko alkaa ottaa kiinni kun vaikka takapää luistaa jonkin aikka, siis sekuntteja, ja siirtää enemmän vetoa etupyörille, ja tasauspyörästö tarvitaan tietenkin sen takia että auto kääntyisi kadunkulmissa yms. paikoissa.

Lue lisää

Maahantuojan sivuilla kerrotaan teknisillä tiedot sivuilla näin: keskitasauspyörästö LSD lukko ja omistajan käsikirjassa että LSD jakaa voimaa takapyörien välillä.Kumpi oikein? Jälkimmäinen vaihtoehto selittäisi takavetomaisen käytöksen ja eka parantuneen jarrutustehon? Eikö LSD toimikaan heti. Pito on sitten tänä talvena yllätävän hyvä kun lähtee niin floskalla tai jäisellä asfaltilla kuin "jänis makuulta".

se nyt oikein on? kirjoitti:

Maahantuojan sivuilla kerrotaan teknisillä tiedot sivuilla näin: keskitasauspyörästö LSD lukko ja omistajan käsikirjassa että LSD jakaa voimaa takapyörien välillä.Kumpi oikein? Jälkimmäinen vaihtoehto selittäisi takavetomaisen käytöksen ja eka parantuneen jarrutustehon? Eikö LSD toimikaan heti. Pito on sitten tänä talvena yllätävän hyvä kun lähtee niin floskalla tai jäisellä asfaltilla kuin "jänis makuulta".

Lue lisää

neliveto ei vikuta nykyautoissa jarrutusmatkaan, ainakaan positiivisesti, piste. Keskustasauspyörästön LSD eli visko vaikuttaa kuten kerroin etu ja takapyörien välisen kitkaeron tasaamiseen. Mutta joissakin malleissa, kuten vanhempi forester ja nyky outback, on lisäksi takaakselin tasauspyörästössä aivan vastaava visko, mikä taas vaikuttaa oikea/vasen takapyörän välisen kitkaeron tasaamiseen, esim jos oikea sutii, siirretään voimaa enemmän vasemmalle. LSD:n toiminta perustuu öljyn viskositeetin muutokseen, siitä nimi visko.

forre kirjoitti:

neliveto ei vikuta nykyautoissa jarrutusmatkaan, ainakaan positiivisesti, piste. Keskustasauspyörästön LSD eli visko vaikuttaa kuten kerroin etu ja takapyörien välisen kitkaeron tasaamiseen. Mutta joissakin malleissa, kuten vanhempi forester ja nyky outback, on lisäksi takaakselin tasauspyörästössä aivan vastaava visko, mikä taas vaikuttaa oikea/vasen takapyörän välisen kitkaeron tasaamiseen, esim jos oikea sutii, siirretään voimaa enemmän vasemmalle. LSD:n toiminta perustuu öljyn viskositeetin muutokseen, siitä nimi visko.

Lue lisää

Vielä selvennystä. Viskolukolla varustetut subarut ovat keskitasauspyörästöllä toteutettuja nelivetoja eli joka pyörä raapii samalla momentilla aina kun vain pitoa riittää. Mutta, kun etu/takapää alkaa luistamaan lämpenee ja jäykistyy viskolukon öljy, jolloin keskitasauspyörästö menee lopulta jäykäksi eli keskitasauspyörästö ei enään toimi vaan etu- ja takaakselit pyörivät samalla nopeudella. Viskolukko tasaa etu/taakapyörien pyrimisnopeuksien eroja.
Viskolukon öljy lämpenee todella nopeasti riippuen tietenkin etu- ja taka-akselien pyörintänopeuksien erosta. Joissain subaruissa on myös sama lukko taka-akselilla estäen ns. ristiriipunnan eli vähintäin kolme vetävää pyörää löytyy joka tilanteessa.

sube kirjoitti:

Vielä selvennystä. Viskolukolla varustetut subarut ovat keskitasauspyörästöllä toteutettuja nelivetoja eli joka pyörä raapii samalla momentilla aina kun vain pitoa riittää. Mutta, kun etu/takapää alkaa luistamaan lämpenee ja jäykistyy viskolukon öljy, jolloin keskitasauspyörästö menee lopulta jäykäksi eli keskitasauspyörästö ei enään toimi vaan etu- ja takaakselit pyörivät samalla nopeudella. Viskolukko tasaa etu/taakapyörien pyrimisnopeuksien eroja.
Viskolukon öljy lämpenee todella nopeasti riippuen tietenkin etu- ja taka-akselien pyörintänopeuksien erosta. Joissain subaruissa on myös sama lukko taka-akselilla estäen ns. ristiriipunnan eli vähintäin kolme vetävää pyörää löytyy joka tilanteessa.

Lue lisää

....ja jotta vaihtoehtoja olis vielä enemmän, niin 3.0 Outbackissä
on sähköisesti monilevykytkimellä ohjattu planeettapyörästö
keskitasauspyörästönä, jolloin voiman jako voi vaihdella 0-100%
etu- ja taka-akselien välillä (eli 0-100% eteen ja 0-100% taakse).
Oletus on 45% eteen, 55% taakse.

tuo diesel Outbackin nelivetoratkaisu.
Ajelin taas viikonloppuna mökille ja siellä oli auraamatonta tietä. Lunta on 20-50 cm - oikeesti, kun oli tuiskuttanut pellon kohdalla reunoja myöten. Lisäksi viimeiset 150 metriä ei ole aurattu kertaakaan tänä talvena eli polannettakin löytyy.
Luistonesto tms. pois päältä ja menoksi. Rauhallista vauhtia 1. vaihteella ja eikun etenee. No sitten panin peräkoukkuun liimahirren pätkän, n. 220 cm eli molemmilta reunoilta yli, niin ruoja tarttui lopulta kiinni, kun tultiin kohtaan jossa oli 50 cm lunta. Parru otti reunoista niin kovasti kiinni, että Subarukin pysähtyi siihen. Ei muuta kuin parru irti ja kävin kääntämässä pirssin ja otin hirren taas vetoon takaisin päin.
Minulla ei ole kokemusta muista nelikoista, mutta luulisin osan jo tarttuvan ennen tuota Outbackia. Ainut ongelma on, kun avaa oven niin tulee lunta sisään...

vaihteistovälityksen takia 3:n ja 2:n välillä on melkoinen moottorijarrutusero. 3:lla liukuu melkoisesti, mutta 2:lla alkaa jarruttaa niin kovasti, että ei voi kerralla nostaa kytkintä ylös vielä 50 km/h:ssa.
4. ja 5. vaihteella tuntuu vain karkaavan lisävauhtiin. Ilmeisesti vääntö on riittävä.

eipä voi sanoa että eroa olisi, tietysti takavetoinen voi tarjota pyllyä rinnalle mitä neliveto ei taas tee. Tulikin miellen yksi vitsin tapainen: ketä varten jarrut on? tietysti pelkureita varten... no, järjen käyttö on sallittua, ja toivottua myös subarun ratin takana.

forre kirjoitti:

eipä voi sanoa että eroa olisi, tietysti takavetoinen voi tarjota pyllyä rinnalle mitä neliveto ei taas tee. Tulikin miellen yksi vitsin tapainen: ketä varten jarrut on? tietysti pelkureita varten... no, järjen käyttö on sallittua, ja toivottua myös subarun ratin takana.

Lue lisää

niin ovat tehneet jarruista muuten hyvät , kuten TM dieselien vertailussa kehuivat (kuten kaikki varmaan ovat lukeneet). No tyhmemmälle riittää että hidastuvuus on hyvä kun tarvii.

tullaan g-piteelle, eli pahimmassa tapauksessa käy näin; pienellä vaiheella moottori -jarrutuksella saadaan auton koko massa TYÖNTÄMÄÄN autoa jolloin ABS-tehot menetetään ja auto käyttäytyy kuin ilman ABS-jarruja eli menee kelkkana ilman ohjattavuutta, suoralla-vaihteella ja yhtä alemmalla pykälällä tehty m-jarrutus ei ehkä aiheuta ko. ilmiötä, mutta riippuu tienpinnan liukkaudesta ja kuskista; äkkiä-kytkimen nostosta ja auton kuormasta, siis viscolukko ja sen öljyn wiscositeetin kytentä-ominaisuus säilyy myös "toisinpäin" sen pienen sekuntin jolloin renkaat saattaa irrota tiestä ja muuttua jalakseksi PISTE!