mensa = rahastusta

Kuulemma läpäisyosuus olisi jopa puolet. Tämä on jo varsin epäilyttävää 2% rajan kannalta. Todennäköisesti ÄO on mielekäs mitta korkeintaan keskimääräisesti, eikä toimi monillakaan yksittäisillä Mensaan pyrkivillä henkilöillä, jotka ovat poikkeuksellisen motivoituneita testiin, jota enin osa ihmisistä pitää tylsänä, ja lisäksi etukäteen treenanneet erityyppisiä älytestejä yms.

epäilyttää kirjoitti:

Kuulemma läpäisyosuus olisi jopa puolet. Tämä on jo varsin epäilyttävää 2% rajan kannalta. Todennäköisesti ÄO on mielekäs mitta korkeintaan keskimääräisesti, eikä toimi monillakaan yksittäisillä Mensaan pyrkivillä henkilöillä, jotka ovat poikkeuksellisen motivoituneita testiin, jota enin osa ihmisistä pitää tylsänä, ja lisäksi etukäteen treenanneet erityyppisiä älytestejä yms.

Lue lisää

Niin eikös mensan testi sitten mittaa motivaatiota ja keskittymiskykyä..

luuhamara kirjoitti:

Niin eikös mensan testi sitten mittaa motivaatiota ja keskittymiskykyä..

Ei se mittaa motivotumista eikä keskittymiskykyä. Jos menee testiin, eikä kirjoita mitään, ei varmasti saa hyvää tulosta.

Tietääkseni.

Ossi kirjoitti:

Ei se mittaa motivotumista eikä keskittymiskykyä. Jos menee testiin, eikä kirjoita mitään, ei varmasti saa hyvää tulosta.

Tietääkseni.

jos ei kirjoita mitään, sehän tarkoittaa että puuttuu motivaatioita =)

luuhamara kirjoitti:

jos ei kirjoita mitään, sehän tarkoittaa että puuttuu motivaatioita =)

...oikein päätelty. Mutta ei se silti mittaa motivaatiota, huono tulos voi johtua muustakin.

epäilyttää kirjoitti:

Kuulemma läpäisyosuus olisi jopa puolet. Tämä on jo varsin epäilyttävää 2% rajan kannalta. Todennäköisesti ÄO on mielekäs mitta korkeintaan keskimääräisesti, eikä toimi monillakaan yksittäisillä Mensaan pyrkivillä henkilöillä, jotka ovat poikkeuksellisen motivoituneita testiin, jota enin osa ihmisistä pitää tylsänä, ja lisäksi etukäteen treenanneet erityyppisiä älytestejä yms.

Lue lisää

Suomen Mensan testiin tulee asiasta kiinnostuneita, ei keskimääräisiä suomalaisia. Ei siis ollenkaan epäilyttävää.

Ossi kirjoitti:

...oikein päätelty. Mutta ei se silti mittaa motivaatiota, huono tulos voi johtua muustakin.

Kuten "tyhmyydestä".
Älykkyyteen liitetään myös keskittymiskyky, organisointikyky ja nimenomaan se, miten suoriutuu hankalissa tilanteissa.

Mensan testin kysymykset ja vastaukset. https://www.reddit.com/r/puzzles/comments/ewxc4r/figure_reasoning_test_questions_29_42_and_45_out/

Testdummy2 kirjoitti:

Suomen Mensan testiin tulee asiasta kiinnostuneita, ei keskimääräisiä suomalaisia. Ei siis ollenkaan epäilyttävää.

Aivan. Älykäs yleensä tietää olevansa älykäs. Nekin testin tehneet, jotka eivät päässeet Mensan rajan yli, luultavasti saavuttivat reilusti yli 100:n ÄO:n. Itsensä tavikseksi tietävät taas vähättelevät Mensaa eivätkä mene testiin; sen verran älykkäitä ovat;)

Testdummy2 kirjoitti:

Suomen Mensan testiin tulee asiasta kiinnostuneita, ei keskimääräisiä suomalaisia. Ei siis ollenkaan epäilyttävää.

Voiko olla älykäs ilman Mensan jäsenyyttä?

Vai täytyykö olla jäsen!

minäkin.Olisikohan kyseessä ollut joku puolen tunnin äo-testi,verrattavissa nettitesteihin .Epäilen vain vahvasti sitä,että koko luokka olisi ylittänyt mensan äo-rajan.( tämä lienee mahdotonta, ainakin aikarajan puitteissa)

Itse en ole virallisesti mittauttanut älykkyysosamäärääni,mutta käsittääkseni mensan virallinen äo-testi mittaa nopeaa loogista päättelykykyä,eli tehtävät on kyettävä ratkaisemaan todella nopeasti.

Virallinen testi se oli. Tulos lähetettiin kirjeellä kotiin ja mensan leimat ja kaikki. Aikaa siit on varmaan jo nelisen vuotta..Ei muuten ollut tarkoitus dissata mensalaisia mut ei taida kuitenkaan olla mun juttu =)

luuhamara kirjoitti:

Virallinen testi se oli. Tulos lähetettiin kirjeellä kotiin ja mensan leimat ja kaikki. Aikaa siit on varmaan jo nelisen vuotta..Ei muuten ollut tarkoitus dissata mensalaisia mut ei taida kuitenkaan olla mun juttu =)

Lue lisää

Käy katsomassa porukkaa. Ei ole ihan tyhmää. Siis kaikki.

luuhamara kirjoitti:

Virallinen testi se oli. Tulos lähetettiin kirjeellä kotiin ja mensan leimat ja kaikki. Aikaa siit on varmaan jo nelisen vuotta..Ei muuten ollut tarkoitus dissata mensalaisia mut ei taida kuitenkaan olla mun juttu =)

Lue lisää

tai ei ,mutta en usko,että koko luokka läpäisi mensan rajan. Todennäköisesti luokkakaverisi huijasivat sinua. Jokainenhan haluaa olla testatusti älykäs ja ainahan voi kehua retostella olevansa äo:ltaan mensan tasoa, mutta puheet ovat puheita.
En kyseenalaista äo-tulostasi, mutta epäilen kyllä sitä, että koko luokka olisi ollut niin valopäistä porukkaa, että olisi saavuttanut huipputuloksen.

luuhamara kirjoitti:

Virallinen testi se oli. Tulos lähetettiin kirjeellä kotiin ja mensan leimat ja kaikki. Aikaa siit on varmaan jo nelisen vuotta..Ei muuten ollut tarkoitus dissata mensalaisia mut ei taida kuitenkaan olla mun juttu =)

Lue lisää

Tiesitkö, että älykkyysosamääräsi (170) esiintyy vain noin yhdellä ihmisellä tuhannesta? Tiesitkö, että todennäköisyys siihen, että koko luokkasi (oletetaan tässä, että luokallasi on n. 20 oppilasta) ylitti Mensan rajan on niinkin muikea, kuin 1,04^-32?

Sivustakatsoja kirjoitti:

Tiesitkö, että älykkyysosamääräsi (170) esiintyy vain noin yhdellä ihmisellä tuhannesta? Tiesitkö, että todennäköisyys siihen, että koko luokkasi (oletetaan tässä, että luokallasi on n. 20 oppilasta) ylitti Mensan rajan on niinkin muikea, kuin 1,04^-32?

Lue lisää

24 on erittäin hyvä tulos, mutta tarkoitatko lukua 170 keskihajonnalla 24 vai 16? keskihajonnalla 24 saavutettu 170 pisteen äo-tulos vastaa suurinpiirtein tulosta 150 kh:lla 16 ( jossa mensan raja on 132)

keskihajonnat kirjoitti:

24 on erittäin hyvä tulos, mutta tarkoitatko lukua 170 keskihajonnalla 24 vai 16? keskihajonnalla 24 saavutettu 170 pisteen äo-tulos vastaa suurinpiirtein tulosta 150 kh:lla 16 ( jossa mensan raja on 132)

Lue lisää

Onko tämä kysymys minulle? Jos on, niin "yksi tuhannesta" on nimenomaan keskihajonnalla 24. Suomen Mensa käyttää - ainakin nykyisin - testiä, jonka keskihajonta on 24 (Cattell & Cattell).

Sivustakatsoja kirjoitti:

Tiesitkö, että älykkyysosamääräsi (170) esiintyy vain noin yhdellä ihmisellä tuhannesta? Tiesitkö, että todennäköisyys siihen, että koko luokkasi (oletetaan tässä, että luokallasi on n. 20 oppilasta) ylitti Mensan rajan on niinkin muikea, kuin 1,04^-32?

Lue lisää

Pitäisi olla 1,04 x 10^-32 tietysti.

Onko olemassa tyhmyysseuraa, haluaisin olla senkin jäsen.

Lehti tulee kuusi kertaa vuodessa. Jos haluaa vain sen, ei kyllä oikein pääse hyödyntämään porukkaa. Kannattaa mennä tilaisuuksiin.

Niissä ei kehuta omaa älykkyyttä, eikä suunnitella vallankumousta.

Mensan keskustelusivut ovat auenneet jäsenille osoitteessa

Ainaisjäsenyys antaa paremman tuoton sijoitelulle pääomalle kuin pankkitalletus. Sitä ei kyllä voi saada takaisin.

Ossi kirjoitti:

Lehti tulee kuusi kertaa vuodessa. Jos haluaa vain sen, ei kyllä oikein pääse hyödyntämään porukkaa. Kannattaa mennä tilaisuuksiin.

Niissä ei kehuta omaa älykkyyttä, eikä suunnitella vallankumousta.

Mensan keskustelusivut ovat auenneet jäsenille osoitteessa

Ainaisjäsenyys antaa paremman tuoton sijoitelulle pääomalle kuin pankkitalletus. Sitä ei kyllä voi saada takaisin.

Lue lisää

Toivottavasti Mensan lehtien taso on noussut. 90-luvulla joitakin selasin, eikä niistä ainakaan älykkyys huokunut

lueskelija- kirjoitti:

Toivottavasti Mensan lehtien taso on noussut. 90-luvulla joitakin selasin, eikä niistä ainakaan älykkyys huokunut

Ei kai kukaan Mensalaista sen tasokkaan sisällön vuoksi tilaa, vaan sen kannen, joka kertoo vastaanottajastaan olennaisen niin postinkantajalle kuin sitten kirjahyllyssäkin, tai sohvapöydällä. Suomalaisissa on se outo nöyristelevyys, että ei kehdata kertoa olevansa mensalainen, tai edes että puoliso on. Lehti kertoo sen sanoitta.

Kiva asia mensalaisuudessa on se, että pääsee Mensan nettisivuille lukemaan jäsenlistan nimet. Joskus löytyy tuttuja, tai yleisesti tunnettuja ihmisiä. Keskustelufoorumikin voisi periaatteessa olla hyvä juttu, mutta käytännössä en ole sieltä löytänyt juuri mitään aidosti älykästä kiinnostavaa, vaikka selannut olen muutaman kerran.

Anonyymi kirjoitti:

Ei kai kukaan Mensalaista sen tasokkaan sisällön vuoksi tilaa, vaan sen kannen, joka kertoo vastaanottajastaan olennaisen niin postinkantajalle kuin sitten kirjahyllyssäkin, tai sohvapöydällä. Suomalaisissa on se outo nöyristelevyys, että ei kehdata kertoa olevansa mensalainen, tai edes että puoliso on. Lehti kertoo sen sanoitta.

Kiva asia mensalaisuudessa on se, että pääsee Mensan nettisivuille lukemaan jäsenlistan nimet. Joskus löytyy tuttuja, tai yleisesti tunnettuja ihmisiä. Keskustelufoorumikin voisi periaatteessa olla hyvä juttu, mutta käytännössä en ole sieltä löytänyt juuri mitään aidosti älykästä kiinnostavaa, vaikka selannut olen muutaman kerran.

Lue lisää

Mutta entä kun sitä lehdykäistä ei edes saa? Joka toinen numnero 'hukkuu postissa', tai sitten on säästelty painatuskuluissa, eikä ihan jokaiselle edes tehdä lehteä. Pitäisi kai heidän mielestään tyytyä digiversioon? Ei ole Suomen Posti eikä Mensa niin kuin ennen.

nimenomaan.
jos joku Kongon umpiviidakosta laitetaan kylmiltään testiin, niin ei varmasti saa tehtyä ensimmäistäkään tehtävää. pyörittelee vaan ihmeissään suuria silmiään.

arvaaja- kirjoitti:

nimenomaan.
jos joku Kongon umpiviidakosta laitetaan kylmiltään testiin, niin ei varmasti saa tehtyä ensimmäistäkään tehtävää. pyörittelee vaan ihmeissään suuria silmiään.

Lue lisää

Vaan panepa persu testiin...

Eri maissa käytetään erilaisia testejä. Jos esimerkiksi kirjoitussuunta on oikealta vasemmalle, ei käytetä samalaista testiä kuin Euroopassa.

Psykologian professori Markus Jokela Tiede-lehdessä:

”Ensin ihmiset sanovat, ettei älykkyystestien abstrakti kuviopäättely voi ennustaa ihmisten kykyä pärjätä tosielämän tilanteissa. No, kyllä se ennustaa. Kaikista testien osa-alueista juuri abstrakti kuviopäättely mittaa luotettavimmin yleisälykkyyttä.”

”Testeillä mitattava yleisälykkyys on psykologian selkeästi vakain mittari, ja siitä tiedetään paljon. Persoonallisuus tulee kakkosena, mutta vaikkapa sosiaaliset asenteet ovat älyyn verrattuna jo täysi mysteeri.”

Anonyymi kirjoitti:

Psykologian professori Markus Jokela Tiede-lehdessä:

”Ensin ihmiset sanovat, ettei älykkyystestien abstrakti kuviopäättely voi ennustaa ihmisten kykyä pärjätä tosielämän tilanteissa. No, kyllä se ennustaa. Kaikista testien osa-alueista juuri abstrakti kuviopäättely mittaa luotettavimmin yleisälykkyyttä.”

”Testeillä mitattava yleisälykkyys on psykologian selkeästi vakain mittari, ja siitä tiedetään paljon. Persoonallisuus tulee kakkosena, mutta vaikkapa sosiaaliset asenteet ovat älyyn verrattuna jo täysi mysteeri.”

Lue lisää

Jostain kumman syystä kuitenkaan ammattipsykologit eivät käytä kuviopäättelytestejä, vaan monipuolisesti erilaisia lahjakkuuksia mittaavaa WAIS-testiä. Miksiköhän, jos kerran kuviopäättelyt ovat kuningas?

Anonyymi kirjoitti:

Jostain kumman syystä kuitenkaan ammattipsykologit eivät käytä kuviopäättelytestejä, vaan monipuolisesti erilaisia lahjakkuuksia mittaavaa WAIS-testiä. Miksiköhän, jos kerran kuviopäättelyt ovat kuningas?

Lue lisää

Rey osterrieth testi on kuvio testi.

jyväjemmarit perkele

Vaan mitä se on se ns. älykkyys. Onko se samaa kuin juutalaisuus, kristillisyys, muhamettilaisuus, vasemmistolaisuus, oikeistolaisuus, vennamolaisuus, aatellisuus vai työväellisyys jne. Henkistä vai aineellista. Siis jotain synnynnäistä vai hankittua, kulttuurista. Kuten ihonväri ja sukupuoli tai , vai ei sitäkään. Siis jotain mitattavaa. Vaan kuka päättää miten mitata.

Onneksi se ei ole jotain, mistä tiede olisi lainkaan yksimielinen. Tässäpä meidän ei-älykkäiden toivomme.

Anonyymi kirjoitti:

Vaan mitä se on se ns. älykkyys. Onko se samaa kuin juutalaisuus, kristillisyys, muhamettilaisuus, vasemmistolaisuus, oikeistolaisuus, vennamolaisuus, aatellisuus vai työväellisyys jne. Henkistä vai aineellista. Siis jotain synnynnäistä vai hankittua, kulttuurista. Kuten ihonväri ja sukupuoli tai , vai ei sitäkään. Siis jotain mitattavaa. Vaan kuka päättää miten mitata.

Onneksi se ei ole jotain, mistä tiede olisi lainkaan yksimielinen. Tässäpä meidän ei-älykkäiden toivomme.

Lue lisää

Älykkyys tarkoittaa kognitiivisia kykyjä. Se on yksi lahjakkuuslaji siinä missä vaikkapa liikunnallinen, musiikillinen, sosiaalinen tai luovuuteen liittyvä lahjakkuus. Älykkyys, tai oikeastaan sen rajat on suuressa määrin perinnöllistä, tyypillisesti 60-70 %sti. Kognitiivisten kykyjen kehittyminen täyteen mittaansa kuitenkin edellyttää niiden harjoittamista, samoin kuin muiden lahjakkuuksien.
Juutalaista syntyperää olevat henkilöt ovat saaneet noin puolet kaikista luonnontieteiden nobelpalkinnoista. Esimerkki älykkyyden periytyvyydestä yhteisössä, jossa oppineisuutta on arvostettu tuhansia vuosia.

80 on rautaa ja tili täynnä rahaa.