En tiedä onko oikea palsta avautua, mutta avaudun nyt kuiteskin. Eli mulla on ihan sairaan huono itseluottamus. En oikeen luota mihinkään mitä teen enkä usko että voin mitään oppia. Töitä pitäs hakee, mutta pelkään että tyrin. Mulle on pienestä saakka sanottu et ei musta tuu mitään ja en oo sit ikinä luottanut et vois tullakkaan. Ikinä kannustettu mihinkään...miten tästä suosta voi enään noustakkaan. Oon yrittäny tehä sellasii juttui mitä osaan ja sen kautta saada itseluottamusta kohotettuu mutku ei tunnu auttavan...ei kellään olis mitään vinkkiä mitä tehdä...
itseluottamus
nollassa
6630
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Sun pitää ainakin välttää niit ihmisiä jotka vähättelee sua! Ja hakeutua paikkoihin missä voit tutustua uusiin ihmisiin. Itseluottamusta kohentaa kummasti vaikkapa uusi kampaus, ehkä hiusväri tai mikä tahansa uus juttu. Tiedän miltä tuntuu olla vailla itsetuntoa (itseluottamusta) mutta kun tulet vanhemmaksi, löydät paikkasi työyhteisössä yms niin asiat muuttuu helpommaksi. Älä anna kenenkään mollata sinua, vain rakentava ja kannustava puhuminen auttaa. Ja muista sanonta "kukas kissan hännän nostaa jollei kissa itse". Tsemppiä!
Taas kolmen pisteen tyyppi, aina ihan eri tarinoilla kertomassa mukamas itsestään.
Jollakulla toisella varmasti on tuolaisia ongelmia, joten vastaan, jostakin ihmeen syystä, jopa sinun kysymykseesi:
Itseluottamusta parannetaan aluksi kartoittamalla heikkoudet ja menestymisen esteet(katso lista):
Voimavarojen puute
Johdon tuen puute
Pelko
Ei selkeitä päämääriä
Huono itsetunto'Suunnittelun puute
Organisoimattomuus
Koulutuksen puute
itseluottamuksen puute
Resurssien puute(raha, aika)
Kun olet kartoittanut ongelmasi, mieti mitkä niistä ovat sisäistä laatua ja mitkä ulkoista.
Pyri positiivisella ajattelulla korjaamaan ongelmia ja näyttele sellaista ihmistä kuin luulet menestyjän olevan.
Itseluottamuksen perusongelma on siinä, että sen muodostukseen tarvitaan lähtökohtaisesti juuri muiden tunnustusta ja huomiota. Jos palaute on täysin päinvastaista, pyrkii myös omakuva vääntymään.
Eräs ongelma on myös se, että jos itseluottamus on jo pohjimmiltaan heikko, ei aiheellinenkaan hyvä palaute tunnu uppovoavan. Tuntuu siltä, että oma saavutus on kuitenkin samantekevä. Tällöin avuksi voi olla ehkä ihan se, jos voi olla sen kaltaisten toisten ihmisten läheisyydessä, jotka kuin epäsuorasti sietävät omaa olemassaoloa ja tunnustavat sen. Tämän kaltaista voi toisinaan tapahtua esimerkiksi terapeuttisessa hoitosuhteessa.
On sitten mahdollista rakentaa itseluottamusta omilla teoillaan. Parasta palautetta on, kun onnistuu itse jossain, jonka itsekin voi arvioida hyväksi. Mutta toisaalta, jos pohjataso on huono, käy helposti niin, että "negatiivisten itsehuomioiden kehä" estää jo yrittämästä.
Toisinaan voi olla, että jo jostain lääkityksestä, lähinnä kai masennuslääkityksestä, saattaa olla apua. Asiat, jotka ennen ovat tuntuneet vaikeilta, saattavat täten tuntua helpommilta. Vaikka lääkitystä ei ole tarkoitettu pitkäaikaiseksi tai ainakaan pysyväksi, voi toisalta jo hyvän startin saaminen auttaa liikkeelle pääsyssä.
Mikäli koet tarvitsevasi ammattiapua (tiedän, se kuulostaa typerältä) ota yhteyttä terveyskeskukseen omalääkärille, terveyskeskuspsykologille jne. Ihan perus terveyskeskuslääkäri on useasti se ensimmäinen hoitokontakti. Myös muutoin siellä terveyskeskuksen puhelimen ääressä istuva täti tai setä tietää, mihinkä suuntaan tulisi ottaa seuraavaksi yhteyttä.
Tämä on tuhansien suomalaistenkin osa. Olen näistä tapauksista yksi.
Synnyin fyysisesti ulkonäkövammaisena.
Sisaruksia oli paljon. Sain penestä alkaen
pataan isommilta veljiltäni, mutta kostin sen nuoremmille sisaruksille.
Siitä sukeutui onneton, heikolla itsetunnolla varustettu elämänkaari.
Kuitenkin opin taistelemaan paikkani työpaikoilla. Usein niissä pahnanpohjimmaiset
joutuu myös työpaikkakiusatuiksi.
Ikävät muistot jäi viimeisestäkin työpaikasta. Paskaduuni, mutta loppuihan sekin viimein.
Haluaisitko olla Suomen Presidentti, he voivat tehdä sellaisen, sinusta voi tulla mitä vaan. Aluksi he vain tärvelevät elämäsi, mutta sitten sinusta tulee jotakin.
Eli kokemani yliopisto-opiskelijoitten pila vielä ja jälleen kerran. Luvataan kaikki kiva, mutta sitten pilataan elämä ja siinä se olikin= pelkkä vaino. Nyt kun kaikki paska on todennäköisesti ohi, niin jäljelle jäi vain syvä viha Suomen kansaa kohtaan. Minkä helvetin takia te tähän suostuitte, vihaatteko te minua niin paljon?
Tämä ei ole vastaus Oikealle uhrille". En tunne hänen tarinaansa lainkaan.
Tässä viestissä kerron, miten miinusmerkkisen isetunnon omaava pääsee ankaralla työllä
sinuiksi itsensä ja menneisyytensä kanssa.
Se on liian pitkä tarina nyt kerrottavaksi, mutta pääpiirteissään näin:
Antamalla e n s i n itsestäsi saat tunnetasolla, emotionaalisella tasolla myös ystäviä.
"Oikealle uhrille" sanoisin: Meditaation päivittäiseksi harjoituksesi ottamalla - ajanoloon pystyy vähentämään psyykensä negatiivista sisältöä.
Tällä toiminnalla on ehdoton takuu: kukaan ihminen maailmassa ei ottaa sinulta mielenrauhaasi.