Mistä johtuu ja tulee suomalaisten tapa suomentaa ihmisten nimet. Esim.Englannin kuningas John Lackland 1166-1216,suomeksi Juhana Maaton. Leijonamieli suomennettu väärin (Lionheart),Juhana(John)jne.
Nimien
suomennokset
12712
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Hallitsijoiden (ja eräiden muiden merkkihenkilöiden) nimien "kääntäminen" ei ole mikään suomalainen tapa. Sen on ollut hyvin kansainväinen (ainakin eurooppalainen) käytäntö vuosisatojen ajan. Esimerkiksi Englannin kuningas John Lackland (1166-1216) tunnetaan Ranskassa nimellä Jean Sans Terre, Saksassa Johann Ohneland jne.
Suomessa on melko äskettäin päätetty luopua "uusien" hallitsijanimien suomennoksista, mutta vanhat säilytettäneen.
Eikös silloin itsenäistymisen jälkeen aiottu hakea kuningas Saksasta Suomeen, jonka nimeksi olisi laitettu Väinö I.
Sivistyneistö on ilmeisesti ajatellut, etteivät suomalaisjuntit kykene omaksumaan ulkomaanihmeiden nimiä sellaisinaan. Niinpä ne on päätetty opettaa meille helposti sulavassa muodossa.
Nykyisistä monarkioista käytäntöä on sovellettu enää muutamiin – niihin, joiden kanssa Suomella on ollut eniten kanssakäymistä. Britannian Elisabeth II on saanut pudottaa täällä viimeisen h:n pois ja naapurimme Carl XVI Gustaf on meille Kaarle XVI Kustaa.
Espanjan Juan Carlos on saanut pysyä Juan Carloksena – joskus muinoin hänestä olisi arvatenkin tehty Juhana Kaarle.
Jos ja kun Ruotsin kruunu periytyy prinsessa Victorialle, pitäisi hänestä vanhan perinteen mukaisesti tulla meille Viktoria (näin kävi 1800-luvun brittimonarkillekin).
Jos kruunun perisikin prinssi Carl Philip, niin olisiko Ruotsin kuningas Kaarle Filip vai peräti Kaarle Vilppu?
Madeleine? Magdalena, Magdaleena, Mataleena vai Mateli?
Minun kansakouluaikoinani luettiin vielä Sakari Topeliusta. Nyttemmin hän lienee Zachris kuten kirkonkirjoissakin. Martti Lutherista ei ole osattu vieläkään tehdä Martin Lutheria (vai onko?).
Carl Gustaf (Emil) Mannerheim käytti lyhyen aikaa valtionhoitaja-aikoinaan, 1910- ja 1920-lukujen taitteessa) itsestään nimeä Kustaa Mannerheim arvellen kai kelpaavansa täten paremmin suomalaisille, mutta sittemmin hän muutti mielensä ja otti jälleen käyttöön alkuperäiset ristimänimensä (joista hän mielellään pudotti viimeisen pois).
Luulisin, että kuninkaallistenkin nimien ”suomentaminen” on jäämässä pois lähitulevaisuudessa. Kansainvälistyvässä maailmassa ei tuollaiselle historialliselle jäänteelle ole enää tilaa.
Pentuna ihmettelin historiankirjaa tavatessani, kuinka siirtomaakapinan sankarilla ja maan ensimmäisellä presidentillä oli suomalainen etunimi Yrjö. Kirjan valmistumisaikaan käytettiin vielä muotoa Yrjö Washington, taisi olla melkoisen vanha opus. Onneksi ei ollut Yrjö W. Pensasta.
Tudor-hallitsijasukuun kuulunut Jane Grey (valtaan 1553, syrjäytettiin, ei kruunattu ja mestattiin 1554) on saanut tulla toimeen suomalaisissa historiankirjoissa ihan omillaan.
Jaana Harmaja olisi sentään ollut nimenä ihan paikallaan!
Yksi kirjain on vaihdettu suomalaisemmaksi.
Pakko oli vaihtaa yksi kirjain, koska Elisapettia sapetti.
>Leijonamieli suomennettu väärin (Lionheart),Juhana(John)jne.
Miksi se on sinun mielestäsi suomennettu väärin? Miten sinä sitten sen olisit suomentanut?
Deep in my heart
I do believe:
he/she will understand
some day.
pro:
s/he
eivätkä nuo sinun käännöstulkintasi kestä lähempää tarkastelua koska; myös englannin kielessä sydän yhdistetään tunteisiin ja lionheart tarkoittaa mieleltään leijonamaista(suurta, lempeänvoimakasta), johon nimeksi sopii parhaiten tuo leijonanmieli. Suorat käännökset eivät juuri koskaan onnistu, kuten sananlaskuissa esim."every cloud has a silver lining" käännetään "joka pilvellä on hopeareunus" (ei sisäpinta)kaikkien käännösten tulee sointua myös käännettyyn kieleen. Juhana on luonnollisesti John, koska se luontuu vierasmaalaisen nimeksi paremmin kuin tosisuomalainen Juhani. Asioita pitää miettiä monelta kantilta, eikä rynnätä johtopäätöksiin liian nopeasti.
koskaan tajuta. Turha selittää, pitää vaan antaa joku ratkaisu ja sanoa joo se on ihan hyvä, mul on kiire.