Tiedeihmiset,ei uskovaiset: negatiivisesti ajattelevia ihmisiä, jotka ajattelevat negatiiviisesti myös kuoleman jälkeisestä elämästä. Näitä ihmisiä on yleensä elämä kaltoin kohdellut, joten he lopettavat uskomasta.
Heidän itsetunto on yleensä huono ja he hakevat esikuvia ja samaistuvat heidän oppeihinsa. Näin heidän itsetuntonsa kasvavat ja olo paranee, vaikka he tietävät olevansa väärässä.
Heidän itsetunto on yleensä huono ja he hakevat esikuvia ja samaistuvat heidän oppeihinsa. Näin heidän itsetuntonsa kasvavat ja olo paranee, vaikka he tietävät olevansa väärässä.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Käsittämätöntä soopaa.
Miten kuoleman jälkeiseen elämään voisi suhtautua negatiivisesti kun sitä ei ole? Miksihän tämä elämä ei riitä uskovaisille.
Päin vastoin, ei-uskovaiset ymmärtävät elämänsä olevan ainutlaatuinen ja ainoa, joten he elävät sitä täysipainoisesti keskittyen siihen eikä tähdäten turhaan kuoleman jälkeiseen elämään kuten valtaosa uskovaisista.
Kovia kokeneet ne uskontoon hurahtavat eikä pois uskonnon piiristä. Tasapainoisilla henkilöillä ei ole mitään tarvetta hakea elämäänsä tukea mistään mielikuvitushahmoista, opeista tai esikuvista.
"Heidän itsetunto on yleensä huono..."
Ironista kyllä tämä viesti itsessään kuulostaa kyllä pelkältä huonon itsetunnon pönkitykseltä.
Oletko siis selittämässä, että fundamentalismin ehdottomat, yksiarvoiset totuudet vetoavat tasapainoisiin ja hyvän itsetunnon omaaviin ihmisiin?
Tai sitten asia on tasan päinvastoin.
Ja näinkö ei ole uskovien laita?
"Heidän itsetunto on yleensä huono ja he hakevat esikuvia ja samaistuvat heidän oppeihinsa. Näin heidän itsetuntonsa kasvavat ja olo paranee, vaikka he tietävät olevansa väärässä. "
tunnistan tästä kyllä päinvastoin uskovaiset. Elämä riepoo että on pakko kääntyä uskoon, kun ei osata ottaa vastuuta omasta elämästä, vaan heitetään pallo joihinkin 2000 vuotta vanhoihin oppeihin. That's sick!