Neuvoja..

on määritelty, niin eikös työn ohjaajalla pitäis olla jotain käsitystä siitä, millä ohjelmilla (eli mitä menetelmiä) aineistoa voisi pyöritellä.
Riippuu tietenkin kovasti, millä mitta-asteikolla vastauksia lomakkeista saa.

Spss:ään liittyy kaiketi hyvät dokumentit, ja kun vastauslomakkeet on saanut koodatuksi tiedostoon, niin yleensä tilasto-ohjelmissa sama tiedosto käy syötöksi useaankin analyysiin (teknisesti), joten tuon ei etukäteen pitäisi olla kummoinen ongelma.

Aihe viittaisi siihen, että kyselyt ja vastaukset olisivat laadullista (kvalitatiivi) tasoa.

Tuossa ei taida suurin ongelma suinkaan olla tilastollisissa analyysissa, vaan luotettavien mittareiden laadinnassa minäkäsitykselle ja depressiolle. Uskon, että sopivia mittaristoja löytyy sopivilla hakusanoilla googlettamalla. En itse kyllä opintojen tuossa vaiheessa uskaltaisi alkaa säveltämään omia mittareita.

Tämäntyyppisiä mittareiden yhtydessä usein käytetään faktorianalyysia ja reliabilitettitarkastelua (löytyvät SPSS:stä). Varsinainen riippuvuus voidaan todeta esim. korrelaatiokertoimella.

>>>tottakai otan itsekin asiasta selvää, mutta ajattelin "varmistaa" täältä asiaa. tilastot eivät tällaiselle humanistille oikein ole tuttuja.>>>


Kannattaisikos nyt kuitenkin opiskella sitä tilastotiedettä ihan oikeasti, edes sen peruskurssin verran? Ethän sinä nyt hyvä lapsi voi nettipalstalta saada tarvittavaa koulutusta, vaikka joku vaivautuisi sinua neuvomaankin.

Ei ihme että tutkimustulokset ovat mitä sattuu, jos tutkija ei itsekään ymmärrä mitä on analysoimassa.

korrelaatiokertoimilla.

Asiasta on laajalti materiaalia tilastotieteessä. Mm. seyraavassa:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Korrelaatio

ihmettelyä aiheesta minäkäsitys, mutta netin selailu osoitti, että ns. negatiivinen minäkuva on yksi depression oireista.

Eli negatiivisen minäkäsityksen positiivinen korrelaatio depressioon lienee selvitetty.
Muussa tapauksessa tai muutenvaan se kannattaa selvittää.
Veikkaisin, että luku on positiivinen, mutta selvästi alle 1.

Se k u i n k a se vaikuttaa masennukseen ei liene tilastollinen ongelma *.

Olkoon:
A) Negatiivinen minäkäsitys voi esiintyä ilman masennusta.
A')Negatiivinen minäkäsitys ei esiinny ilman masennusta.

B) Masennus voi esiintyä ilman negatiivista minäkäsitystä.
B')Masennus ei voi esiintyä ilman negatiivista minäkäsitystä.

depressiohan on diagnoosi eli oireyhtymä vähänkuin "kvanttikombinaatio" eli kuoppa

Olettaisin, että on näin:
A ja melkein B'.

Jokin havaintoaineisto voisi olla tällainen:
a= ainoastaan depressio
c= ainoastaan negatiivinen minäkuva
b= sekä depressio että negatiivinen minäkuva
N=400

a | b | c
|-----------------
| 15 | 85| 300
|-----------------

Ääritapauksena voisi tietenkin ajatella, että negatiivinen minäkuva onkin masennuksen (osa)mitta tai yksi depression "geeni".

*) Kaiketi esimerkiksi syömishäiriöiden (ei ehkä kasvissyönnin) pohjalla voisi olla tällainen minäkuvaongelma jne. Miksei sitten voisi tulla psykokemiallisia ongelmia yms.