kullan liukenemisesta

Siellä se kyllä sanotaan, mutta miksi se elektroni on niin tiukassa, olemme ihmetelleet. Koulussa ei opeteta tarkmmin sitä muttamuuten se tuntuu olevan ihan ymmärettävä asia.

koulukemisti kirjoitti:

Siellä se kyllä sanotaan, mutta miksi se elektroni on niin tiukassa, olemme ihmetelleet. Koulussa ei opeteta tarkmmin sitä muttamuuten se tuntuu olevan ihan ymmärettävä asia.

Lue lisää

on 6s-elektroni, jonka käyttäytyminen on erilaista kuin esim. 3s:n. Nämä elektronit pakkautuvat lähemmäksi ydintä (ns. inerttipari-efekti/ytimen varjostusvaikutus) suuren nopeutensa vuoksi (=massa kasvaa, nopeuteen taas vaikuttaa s-orbitaalin pallomainen muoto), jolloin ulommaksi jäävät 5d- ja 4f-orbitaalit suojaavat niitä ulkoisilta vaikutuksilta. Alkali-ja maa-alkalimetalleilla ei 6s:llä ole samanlaista suojausta, jolloin ulkoelektronit irtoavat helpommin. Inerttipari-efekti "toimii" kuitenkin parhaiten atomeilla, joilla on 2 6s-elektronia, siitä nimitys "pari"

Oikeastihan kullan stabiilein hap.aste on 3. Tämän muodostumiseen taas vaikuttavat geometriset syyt. d8-konfiguraatio on energeettisesti sopiva (verrattuna d9:iin). Kaikki kullan yhdisteet ovat kuitenkin kompleksi-ioneita, jolloin myös ligandi vaikuttaa syntymiseen, ei pelkästään Au:n elektronirakenne.

... kirjoitti:

on 6s-elektroni, jonka käyttäytyminen on erilaista kuin esim. 3s:n. Nämä elektronit pakkautuvat lähemmäksi ydintä (ns. inerttipari-efekti/ytimen varjostusvaikutus) suuren nopeutensa vuoksi (=massa kasvaa, nopeuteen taas vaikuttaa s-orbitaalin pallomainen muoto), jolloin ulommaksi jäävät 5d- ja 4f-orbitaalit suojaavat niitä ulkoisilta vaikutuksilta. Alkali-ja maa-alkalimetalleilla ei 6s:llä ole samanlaista suojausta, jolloin ulkoelektronit irtoavat helpommin. Inerttipari-efekti "toimii" kuitenkin parhaiten atomeilla, joilla on 2 6s-elektronia, siitä nimitys "pari"

Oikeastihan kullan stabiilein hap.aste on 3. Tämän muodostumiseen taas vaikuttavat geometriset syyt. d8-konfiguraatio on energeettisesti sopiva (verrattuna d9:iin). Kaikki kullan yhdisteet ovat kuitenkin kompleksi-ioneita, jolloin myös ligandi vaikuttaa syntymiseen, ei pelkästään Au:n elektronirakenne.

Lue lisää

Lukion fyskan puolella käsitellään atomimallien yhteydessä myös ns. Zeemanefektiä. Sen orbitaalimallina on elektronien ellipsiradat poiketen Bohrin ympyräradoista. s-orbitaali on siis Bohrin atomallin antama elektronirata ja muut ovat ellipsiratoja. Kullan ns. uloin elektroni onkin s-orbitaalilla ja silloin ytimen sähköinen voima (?) siis pitää sitä otteessaan. Kemiassa orbitaalit ovatkin ympyrän tai rinkelin muotoisia ja p- ja d-orbitaalit keiloja.
Onko tuon inerttiparin toinen osapuoli ytimen protoni vai elektronikuoren toinen elektroni?

koulukemisti kirjoitti:

Lukion fyskan puolella käsitellään atomimallien yhteydessä myös ns. Zeemanefektiä. Sen orbitaalimallina on elektronien ellipsiradat poiketen Bohrin ympyräradoista. s-orbitaali on siis Bohrin atomallin antama elektronirata ja muut ovat ellipsiratoja. Kullan ns. uloin elektroni onkin s-orbitaalilla ja silloin ytimen sähköinen voima (?) siis pitää sitä otteessaan. Kemiassa orbitaalit ovatkin ympyrän tai rinkelin muotoisia ja p- ja d-orbitaalit keiloja.
Onko tuon inerttiparin toinen osapuoli ytimen protoni vai elektronikuoren toinen elektroni?

Lue lisää

Siis ihan samat radat ja esiintymistodennäköisyydet niillä elektroneilla on niin kemiassa kuin fysiikassakin:) Kuten tästäkin esimerkistä huomaa, kemia ei "pidemmälle" mennessään paljoa fysiikasta eroa, tai oikeastaan ovat varsin sama asia. Sille ei mitään voi, että kemiaa halutaan syrjiä lukiossa kurssimäärällä ja opetustekniikalla...yo/kk-tasolla kemistit kyllä joutuvat näitä samoja asioita opiskelemaan.

Tarkoitin s-orbitaalin kohdalla ympyräajatuksesta lähinnä sitä, että s:stä puhutaan usein pallosymmetrisenä verrattuna muihin orbitaaleihin mutta eiköhän tuo enemmän ellipsiä muistuta.

Juu ja se "inerttiparin" toinen osapuoli on s-orbitaalin toinen elektroni, ei ydin. Oikeammin siis 6s2-konfiguraatiossa tämä efekti alkaa näkyä. Monet stabiilit hapetusasteet selittyvät tällä (esim lyijyn 2 , vismutin 3 jne.).

"Lyijykin painaa noin 4x enemmän kuin rauta."

Ei sentään. Rauta 7.8 kg/litra, lyijy 11.3, kulta 19.3. Luulisin että kullan erottaa lyijystä jos on kerrankin kokeillut. Harva on, en minäkään.