Miksi

tarkoitetaan,

että (hm)^3 eli 1000000m^3,

ja hehtolitralla vaan tarkoitetaan
sataa litraa.

Mitä eroa on hehtokuutiometrillä ja kuutio hehtometrillä?

Peruskoulun kuutosen vai. Koska ensin on olemassa ns.perusloitsut:
Pituus: millimetri, senttimetri, desimetri, metri,...
veto: millilitra, senttilitra, desilitra, litra,dekalitra, hehtolitra,...
paino: milligramma, senttigramma, desigramma, gramma,...
Nämä aina kertautuu 10:llä, esim. dekalitra on 10 l, hehtolitra on 100 l

Sitten on pinta-ala ja tilavuudet: ne eivät ole perusmittoja, vaan ovat johdettuja mittoja pituusmitan päälle (m -> m^3).
Silloin pinta-alan tapauksessa kertautuminen on luokkaa 100 ja tilavuuden tapauksessa luokkaa 1000, ja tämä on tavallaan luonnon laki.
Esimerkiksi tilavuudessa: kun kantin pituus kerrotaan 10:llä (1 dm -> 1 m), niin tilavuus lisääntyykin 1000:lla. Se aiheuttaa, että noiden perusmittojen etusanojen alkuperäiset tarkoitukset (milli, sentti,..,hehto) johdettujen mittojen kohdalla ikäänkuin menettävät merkityksensä (siinä mielessä että kertautumisluku olisi aina 10). Eli mittanimikkeestä toiseen hypättäessä kertautumisluku on aina otettava huomioon. Litramitoilla esim.siirtyminen desistä litraan on suhteella 10, mutta tilavuuksilla kuution kantin muuttaminen dm:stä metriin (kantissa suhde 10) merkitseekin tilavuuden lisääntymistä suhteella 1000. Näin mystillistä tää homma on

Tuossa edellä:
"Mitä eroa on hehtokuutiometrillä ja kuutio hehtometrillä? "

Onko tämä (aikuisen?) viisastelua SI-järjestelmällä vai?
Millon oot viimeksi pyytänyt kaupasta kolme hehtokuutiosenttimetriä lauantaimakkaraa :) ?

Näitä voi mensaälykkäät mietiskellä illan puhteilla, mutta ehkä niitä ei kysytä peruskoulun matikankokeessa :))