Mistä löytyisi tasokas keskustelufoorumi, jossa voisi kirjoitella suomen kielellä ammattitasoisten filosofien kanssa?
Eli etsisin ihmisiä, jotka a) ovat lukeneet Ludwig Wittgensteinin kirjan Filosofisia tutkimuksia ja b) pystyvat vaivattomasti sisäistämään ja kommentoimaan vastaavanlaista tekstiä (jopa usean sivun verran).
Täällä tuo keskustelun taso tuntuu olevan sitä luokkaa, että ihmettelen että minkä laitoksen proffat täällä käy ajatustenvaihtoa ;)
Eli etsisin ihmisiä, jotka a) ovat lukeneet Ludwig Wittgensteinin kirjan Filosofisia tutkimuksia ja b) pystyvat vaivattomasti sisäistämään ja kommentoimaan vastaavanlaista tekstiä (jopa usean sivun verran).
Täällä tuo keskustelun taso tuntuu olevan sitä luokkaa, että ihmettelen että minkä laitoksen proffat täällä käy ajatustenvaihtoa ;)
Vastaukset 15
Vanhimmat
Taso taitaa olla varsin riittävä, kun tuota pitää täältä kysyä. :)
Joo, olin hätäinen kuten paha tapani on, mutta huomasin erheeni ja kirjoitin suoraan alan harrastajalle ja sain vastauksenkin pikaisesti :)
Mihin tarvitsee muita älykköjä?
Jos jollain on oikeasti jotain sanottavaa, sen löytää kirjastosta.
Tietysti muiden pitkälle-Ehtineiden seura on siitä kivaa että saa varmistuksen ihanalle köydökselle "minä olen älykäs" ja voi ympäröidä itsensä toisilla samanhenkisillä ja rypeä tyytyväisydessään.
Mutta, palatakseni, jos ainoa tarkoitus on mennä eteenpäin Tiedon Etsinnässään, mihin sitä jatkuvaa rupatteluseuraa tarvitsee? Pöh, ei mihinkään.
Lähinnä ainoa tarkoitus , jonka keksin, olisi varmistaa että on vielä tervejärkisten kirjoissa filosofioittensa kanssa, kuulemalla välillä vähän ulkopuolista kritiikkiä teorioilleen :D:D:D
Ihmettelen, että mitä tuota kysyit, kun itse vastasit oikein. Minäkin nimenomaan haluan duunarikielellä puhuen saada tukkapöllyä viisammiltani, että voin oppia uutta. Kuitenkaan en halua alapäänkommentteja, koska niistä en ole oppinut koskaan mitään.
Tässä muuten kiitokseksi sinulle pieni pulma johon toivoisin että voisi kirjoittaa jotain enemmän tai vähemmän viisasta ja sivistää minua näiltä osin (siis antaa minulle tukkapöllyä):
Jos ajattelemme luonnollisia kieliä ja kielten opettelemista, niin miten näkisit kvanttimekaanisen maailmankuvan ja nimenomaan kvanttimekaanisen superposition (mikromaailman ilmiöt) "heijastumisen" luonnollisten kielten sanojen moniselitteisyyteen (useilla sanoilla on monia merkityksiä)?
Mieti tapausta, jossa käytät luonnollisen kielen sanaa (esim. iskevä on Uuden suomen kielen sanakirjan mukaan ytimekäs, terävä, pureva, osuva, naseva), jolla on monia merkityksiä. Kun lausut sanan iskevä niin mitä merkitystä näistä tarkoitat vai onko tarkoittamasi merkitys näiden sanojen jokin superpositio? Kuitenkin sanot tuon sanan iskevä (mieti kvanttimekaniikan "mittaustulkintaa", jossa superpositio "kutistuu" mitattaessa mitattavaksi luvuksi.
Eikä sitten mitään henkilökohtaista tai alapää soopaa kiitos. Puhutaan asioista ei ihmisistä.
Jatkaisin vielä äskeistä tarkastelua:
Kuvittele vastaavasi klassiseen monivalinta 1 (Täysin erimieltä) - 5 (Täysin samaa mielta) kysymykseen. Tarkastele käyttäytymistäsi: miten punnitset eri vaihtoehtoja? Mielesi ehkä "haahuilee" epämääräisesti näiden vaihtoehtojen välillä, kunnes päädyt tiettyyn yksikäsitteiseen vastaukseen.
Mietipä äskeistä tarkastelua jyrkän kyllä/ei -maailmankuvan (G. W. Bush) ja suvaitsevamman "superpositio" ajattelun kannalta, niin ehkä kaikki "filosofointi" (jos tämä nyt on sitä) ei olekaan aivan turhaa, vaan peräti mielenterveyttä edistävää? Ehkä kaikki ei olekaan mustavalkoista?
Toisin kun täällä aiemmin esitettiin niin filosofointi on mielestäni pikemminkin egon kieltämistä ja itsestään pellen tekemistä kuin itsensä korottamista.
Sen sijaan politikointi on mielestäni enemmän egon pullistelua...
"Tämä käyttäjä on laitettu jäähylle sääntörikkomusten takia."
Tämä filosofi on todellinen maestro!
"esim. iskevä on Uuden suomen kielen sanakirjan mukaan ytimekäs, terävä, pureva, osuva, naseva)"
Okei! Noista tuon sanakirjan sanoista kukin kuvaa omaa asiaansa ilman että kuvaisivat sanaa "iskevä" -merkitystä yksistään vaan antavat samalle sanalle moninaisen merkityksen kuten matematiikassa tietyn luvun saamiseen voidaan käyttää monenlaisia matemaattisia yhtälöitä riippuen siitä mitä asiaa ollaan laskemassa. Esimerkiksi luku 10 voidaan saada aikaan kertomalla kaksi viidellä taikka yhteen laskettuna viisi plus viisi on kymmenen taikka kymmenen kertaa yksi on kymmenen. Tulos on sama! Kuitenkin jokainen sana on yksittäiseltä merkitykseltään eri kuin tulos mitä haetaan. Kaksi ei ole kymmenen ilman viittä vaan kaksi on yksinään aioastaan kaksi (oma sanansa), jolle ei ole annettu vielä "koodissa" merkitystä.
Sana jota haetaan on siis "iskevä", jonka synonyymin 'pitäisi olla' ytimekäs, terävä, pureva, osuva, naseva. Jokainen alkuperäistä asiaa tarkoittava sana tarvitsee parikseen "iskevä" -sanassa esiintyvän asiayhteyden saavuttaakseen ja saadakseen saman merkityksen lauseessa kuin mitä on sanalla "iskevä".
Mikä seuraavista lausahduksista ei kuulu asiayhteydeltään samaan kategoriaan?:
Iskevä nyrkki.
Ytimekäs nyrkki.
Terävä nyrkki.
Pureva nyrkki.
Osuva nyrkki.
Naseva nyrkki.
Esim. Iskevä nyrkki ja ytimekäs nyrkki eivät sovi samaan kategoriaan. Mutta osuva ja terävä voivat saada suuremmassa ja samassa lauseessa ja asiayhteydessä saman merkityksen kuin haettu sana "iskevä".
Mikä yhtälö ei saa tulosta ("iskevä") kaavassa:
("Iskevä") = asiayhteys (xxx -sana), jossa xxx -sana on yhtä kuin esitetty synonyymi sanalle "iskevä"?
Toisin sanoen jos "iskevä" on yhtä kuin luku 10, jossa asiayhteys on luku 5 niin xxx -sana ei voi olla muuta kuin 5 taikka jotain 1-5 väiltä.
Uskaltautuisin vielä kysymään, että koetko mielekkääksi luonnollisten kielten sanojen eri merkitysten pohtimisen ns. kvanttisuperposition kannalta?
Eli kaavatasolla: lausuttu_sana lausuttu_sana (aaltofunktio) = sum_1^n (a_n * sanavaihtoehto_n), sum_1^n |a_n| = 1, kertoimet a_n ovat kompleksilukuja ja todennäköisyys siis summautuu 1:een.
Sinällään kvanttifysiikka on vain eräs tapa mallintaa, jotain mitä kutsumme todellisuudeksi (emme kai voi olettaa että todellisuus on kvanttifyysinen? Vain eräs mallimme todellisuudesta on), mutta minua kiinnostaa kuitenkin mikromaailman "kvanttifyysisyys" ja sen mahdollinen "heijastuminen" luonnollisiin kieliimme ja kielten oppimiseen.
Luonnolliset kielemmehän ovat syntyneet makromaailman (newtonilaisen maailmankuvan) tarpeisiin, jota voitaisiin myös kutsua aika deterministiseksi maailmankuvaksi. Kuitenkin luonnollinen kielenkäyttömme vaikuttaa monesti pikemminkin sattumanvaraiselta kuin tarkkaan harkitulta. Onko tämmöisen pohtimisessa mitään mieltä?
Kun olen noin paljon aiheuttanut kirjoituksillani mielipahaa, niin pyydän anteeksi ja vetäydyn kirjoittamasta.
Onneksi suurin osa saamistani vastauksista oli sentään asiallisia ja itse tarjosin ainakin varoittavan esimerkin miten keskustelupalstoille ei pidä kirjoittaa :) :) :)
Ennen kuin tähän kysymykseen lähden vastaamaan haluan muistuttaa, että uuspragmatistinen kielifilosofia on päätynyt siihen tulokseen, että kieltä ei ole olemassa. Sanakirjaselityksillä ja kieliopeilla ei ole mitään sijaa luonnollisessa kielessä. On vain hetkittäistä ymmärrystä kommunikoivien ihmisten välillä.
Vaikutit varmaan siihen, että viestini poistettiin
Anna-Sohvi
Mulla se on 154
äo=molon pituus millimetreissä
http://www.vesabbs.com/