Tein ties kuinka pitkälle laskua väärin kun en tajunnut. Siis kuluttaako vain vastuksen (tai käämin tai johtimen) resistanssi tehoa piirissä jossa on vastuksia, käämejä ja kondensaattoreja? Jotain yksink. selittystä?
Miksi impedanssi ei kuluta tehoa?
P=RI^2=R(U/Z)^2
201810
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Tasavirtapiirissä kela on oikosulku ja kondensaattori täysin aukaistu virtapiiri.
Kun syötät sinne jotain muuta kuin tasavirtaa, vaikkapa vain jänniteportaan, niin kelat ja konkat herää henkiin. Ne reagoivat muuttuviin jännitteisiin ja virtoihin. Kun jännite on taas tasaantunut, niin kelat muuttuvat oikosuluiksi ja kondensaattorit avoimiksi piireiksi.
Kulutus riippuu siis piirin toiminnasta. Puhdas resistanssi on vaihtuvalle virralle sama kuin tasaiselle virralle.
Ja tietenkään mikään käytännön piiri ei ole koskaan ideaalisesti yhtään mitään noista vaan kaikkien kolmen sekoitus..
Energian kaavasta E = 0.5*CV^2 voi laskea, jos oletetaan jännitteen olevan 400 V, että tarvitaan 990 Faradin kondensaattori. Pienemmillä jännitteillä tietysti suurempi konkka.
Koska tehokonkat ilmoitetaan useimmiten kVar arvoilla eikä Faradeina, lasketaan vielä kVar arvo.
Siis vars = V^2/Xc = 2*pii*f* C = 314* C = 314*990 = 311 kVar.
Sitten vaan soitetaan ABB:lle ja kysytään löytyykö hyllystä 300 kVar:n konkkaa.
Linkki ABB:n tehokonkkien tuotesivulle.
http://www.abb.com/product/us/9AAC710017.aspx
Mikä tämä sekoilu on? Ei missään ABB:n konkassa ole faradin kapasitanssia. Faradi on aivan helvetillisen iso kapasitanssi. Tehokonkissa puhutaan mikrofaradeista. Musitisääntö. 230 V jännitteellä 1 uF konkka saa aikaan noin 15 var näennäistehon. Laske millainen näennäisteho tulee 990 F konkalla vaikka nyt vaan 230 V jännitteellä.
Superkonkkia on faradiluokassa. Jännitteet ovat parin voltin luokkaa. Ei 400 V.
Teoriassa vain vastus kuluttaa tehoa. Kondensaattori varaa ja luovuttaa energiaa sähkökenttään.
Kela varaa energiaa magneettikenttään.
On oikeastaan harhaan johtavaa, vaikka yleistä, puhua energian kulutuksesta. Eihän se kulu, muuttaa vain muotoaan. Sähköenergia muuttuu resistanssissa lämmöksi, reaktansseissa voi syntyä värähtelyjä ja energian muuttumista sähkömagneettiseksi aaltoliikkeeksi. Sähkömoottori tekee mekaanista työtä, kemiallista energiaa varataan akkuihin.
voidaan kirjoittaa kanssa P=UI.
paremmin u(t)*i(t). Tuon avulla voidaan kertoa, että esim. konkka vie tehoa paristolta latautuessaan.
Tuo mikä vastuksessa syntyy on Tehohäviö, eli lämpöä syntyy.
Kaupasta saatavat konkat ja kelat kuluttavat tehoa, koska ne eivät ole ideaalisia, eli niissä on jonkin verran resistiivisyyttä, kuten lämpiämisestä usein huomataan.
Sitten ympäristössä voi olla naapureita, jotka varastavat energiaa vaikkapa magneettikentän tai sähkökentän välityksellä.
Ideaaliset konkat ja kelat tietty toimivat niinkuin aiemmin on kerrottu. Eli toimivat energiavarastoina.
Sori mut tämä suomi24 on muuttunut niin sekavaksi etten tiedä enään miten aloittaa keskustelua, mutta kysyn tässä keskustelussa melkein aiheessa olevaa kysymystä.
olen tehnyt tutkimusta kondensaattoreista katsomalla monta tietolähdettä. Olen huomannut että kondensaattorit saavuttaa jo 10 000h käyttöiän, vastaa litium akkun ikää. sekä superkondensaattori varaa itseensä enemmän kuin akku samassa tilassa. sekä kondensaattorin hävikki on 0.02%/kk, ja sen lataa muutamassa minuutissa.
Tarkoitus olisi tarkoitus ostaa superkondensaattori jolla voisin käyttää sähkömoottoria muutaman tunnin, mutta en ymmärrä noista merkinnöistä mitään, sekä sivu on eng kielinen koska en löytänyt suomalaista.
yksi toinenkin juttu mietityttää, miksi kondensaattoreita ei käytetä enemmän akkujen tilalla? varmaan ku on vaikea saada niitä.
tässä olisi linkkejä:
eng. sivu
http://www.epcos.com/web/generator/Web/Sections/ProductCatalog/Capacitors/ACCapacitors/Page,locale=en.html
Niin siis tarkoitus olisi saada kondensaattori joka pyörittäisi 11kw moottoria pari tuntia. käytän sitä kevytmoottoripyörääni :D Päädyin kondensaattorin valintaan akun sijasta, siksi että olen todennut sen "jyräävän" akut mennentullen. sekä tahdon laatua enkä mitään leluja. ihan naurettava ajatus akuilla käyvistä ajoneuvoista, monen tunnin latausaika.
siis jos olen ymmärtänyt oikein niin 11kw moottorin pyörittämiseen tarvitsen 22kwh kondensaattorin mutta niissä ei kerrota kwh lukuja. tuossa aiemmassa linkissä ne luovuttaa 400 Volttia, 50/60 Hz ... entäs amppeerit? en osaa laskea...
unohtu antaa linkkejä, sekä muokkasin viestiäni sieltä sun täältä, saattaa olla sekava.
tietoa kehitteillä olevasta superkondensaattorista, sen hävikki on 0,02%/kk, siis korjaus siihen nykyiseen kondensattoriin sen hävikki on 0,1%/kk
http://www.sahkoala.fi/ajankohtaista/artikkeleita/sahkotekniikka/fi_FI/superkondensaattori/
en muista niitä 3 muuta linkkiä jotka puhu samasta keksinnöstä, yks oli sen yhden yliopiston oma sivu jossa ne tutki samaa juttua. he odottavat aika suuria, sille luvataan 500 000h käyttöikää. mutta toi onkin vasta kaaaukana tulevaisuudessa.
tossa sarjatuotannon kehittelyä kondensaattorile autoja varten.
http://groups.google.fi/group/sfnet.keskustelu.energia/browse_thread/thread/d9182d3042372ac9
Kun kondensaattori puretaan huippujännitteestä kokonaan nolliin, niin sen luovuttaman energian voi laskea kaavalla E=0,5*C*U^2, jossa C on kondensaattorin kapasitanssi ja U on jännite johon kondensaattori varataan.
Jos alat tuosta laskeskelemaan, niin huomaat, että et edes löydä sellaista yksittäistä kondensaattoria, johon menisi kwh-luokan energioita. Tietenkin noilla ehkä joskus tulevaisuudessa saatavilla hiilinanoputkiin perustuvilla kondensaattoreilla homma voi toimiakin, mutta siihen on vielä matkaa.
Energian kaavasta saadaan 400 voltilla C:ksi 990 F.
kVar :na se olisi noin 311 kVar (400 V ja 50 Hz). Pitäisi löytyä ihan hyllytavarana jostain ABB:lta tai Nokian Capasitorilta.
meni jotain väärin?! Loistehonkompensointi patteristo on asia aivan erikseen. Perusteeksi mm. se että elektrolyyttikondesaattorin tehotiheys on huomattavasti loistehon kompensointi kondensaattoreita parempi -> ojasta allikkoon, näin talon kokoinen kondensaattoripatteristo muuttuu korttelin kokoiseksi!
Mistä näitä "sähkömiehiä" oikein sikiää. :D
Ensinnäkin, vari on loistehon yksikkö eikä sitä pidä sekoittaa tehoon.
Toisekseen, nyt puhuttiin energiasta eikä tehosta
Kolmanneksi, 990F/400V kondensaattori ei ole mitään hyllytavaraa. Jos joku sellaisen suunnittelee villissä mielessään, niin siitä tulee lentokonehallitavara.
isoja konkkapattereita kyllä käytetään cosini fiin parantamiseen.
Jos piirissä on paljon induktiivista kuormaa, yleensä sähkömoottoreita, niin ne synnyttävät induktiivista loistehoa. Sitä kompensoidaan synnyttämällä kondensaattoreiden avulla kapasitiivista loistehoa, eli hilataan sitä sinφ:tä lähemmäs nollaa.
Sähköverkoissa konkat ovat faradin tuhannesosien luokassa. 10 mF konkalla saa 230V jännitteessä 150 kvar loistehoa. Sekoilu jonkun 990 F konkan kanssa tarkoittaisi noin 1000-kertaisesti tuo. Kokonaisen kaupungin loistehokonkat siinä. Vaikka nyt vaan Tampereen kokoisen ettei jää spekuloinnille liikaa varoja.
Tässä siis suuruusluokka-arvioita. Jäitä hattuun konkka-asioissa.
Ja kyllä minä sen tiedän että tavalliset loistehokonkat kytketään 400 V. Mutta kymmenistä millifaradeista puhutaan silti isoissakin kompensoinneissa.
Ja vastailet 4,5 vuotta vanhoihin kirjoituksiin. DORKA
Oletko huomannut ette ole viisastunut yhtään tämän 4,5 vuoden aikana? Virittele nyt vaan koko kaupungin konkat mopoautoosi.
ko. vektorin reaaliosan (=resistanssin) ja sen läpikulkevan virran määrittelemän määrän tehoa. Eli ts. Impedanssi on vektorisuure, jossa reaktanssit ovat imaginaariakselilla (kapasitiivisen ja induktiivisen reaktanssin vektorit ovat vastakkais suuntaiset, eli kumoavat toisiansa)
Muuten kela säteilee ympäristöön. Antenni on myös eräänlainen kela. Tosin se on yhdistelmä kelasta ja konkasta. Ja ympäristöön säteilevä radiotaajuusenergia hukkuu aivan tavallisena resistanssina näkyvään komponenttiin.
Mutta on myös niin, että radiotaajuuksia opiskellessa siirretään tavissähkön oppaat lukkojen taakse. Radiotaajuuksinen sähkö kun kulkee eristeissä.