""Ongelma on suurempi, mitä osasimme arvellakaan", Anna Frenning Ruotsin Pelastakaa Lapset -järjestöstä toteaa Svenska Dagbladetille."
HS internet 23.3.09
Vuonna 1956 Helsingin toisessa lyseossa minua opetettiin oppikoulun 1. luokalla sanomaan "suurempi kuin". Ovatko tavat muuttuneet, vai eivätkö toimittajat enää osaa suomea? Kelpaako "mitä" nykyisin komparatiivin jälkeen?
HS internet 23.3.09
Vuonna 1956 Helsingin toisessa lyseossa minua opetettiin oppikoulun 1. luokalla sanomaan "suurempi kuin". Ovatko tavat muuttuneet, vai eivätkö toimittajat enää osaa suomea? Kelpaako "mitä" nykyisin komparatiivin jälkeen?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ongelma on suurempi, mitä osasimme arvellakin.
Ongelma on tosiaan mitä ilmeisemmin paljon suurempi mitä ikinä osasimme arvellakin. Ketä on huomannut telkasta ja näköradiosta, että Suomea puhellaan miten sattuu? Poliitikassa aktiivisesti olevat politikotkin puhuvat toinen toistaan ihmeellisimpää suomea. Kuullostaa usein ihan kuin äidin kieli olisi hukassa.
Onneksi meillä on tämä kielipalsta, jossa näkee vielä puhdasta kieltä, mikä ei ole hukassa. Tänne voi lähetellä kysymystä ja tulla oppimaan, jos Suomenkieli on aloitellut huonontumaan vakavasti.
Muista kielipalsta, kun alat olemaan epävarma!
Juttu
http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Joka kymmenes ruotsalaisnuori karkaa tai karkotetaan kotoaan/1135244542437 on juosten kustu muutenkin:
”Pelastakaa lapset -järjestön”
”Pelastakaa Lapset -järjestöstä”
Toimittaja ei ilmeisesti osaa päättää, onko kyse pikkuisista gemenalapsista vai isoista versaalikersoista.
”Tämä johtuu järjestön suurelta osin sosiaaliviranomaisten työskentelytavoista, joilla ei tavoita nuoria.”
Taitaapa puuttua yksi sana (”järjestön mukaan...”); ilman sitä virke jää turhan kryptiseksi.