että on(ko?) turha maksaa 700 euron Scottissa joustohaarukasta edessä jos ajaa lähes pelkästään asfaltoituja pyöräteitä pitkin?
Levyjarrut myös on mutta kannattaisiko säästää 300e ja ostaa 7-vaihteinen levyjarruton tarjous-Tunturi/-Helkama/-Nopsa jos käyttö on huviajelua 20 kertaa kesässä, yhteensä ehkä 800km...
Mies tietysti sanoo että aikoo käyttää enemmän ;)
Scottiinkin (norm.899e mainoksen mukaan) on varaa mutta onko hinnassa enemmän ilmaa suhteessa 400e pyörään?
Ja huomaako sen eron asfaltilla kumpi fillari alla on?
Kiitos mahdollisista ystävällisistä vastauksista - sotkapyöriin emme sotkeudu ;D
Levyjarrut myös on mutta kannattaisiko säästää 300e ja ostaa 7-vaihteinen levyjarruton tarjous-Tunturi/-Helkama/-Nopsa jos käyttö on huviajelua 20 kertaa kesässä, yhteensä ehkä 800km...
Mies tietysti sanoo että aikoo käyttää enemmän ;)
Scottiinkin (norm.899e mainoksen mukaan) on varaa mutta onko hinnassa enemmän ilmaa suhteessa 400e pyörään?
Ja huomaako sen eron asfaltilla kumpi fillari alla on?
Kiitos mahdollisista ystävällisistä vastauksista - sotkapyöriin emme sotkeudu ;D
Vastaukset 17
Vanhimmat
Mikäli tosiaan ajelet muutaman kerran kesässä pääasiassa asfaltoituja maanteitä pitkin, on panostaminen joustohaarukkaan ja levyjarruihin turhaa. Lisäävät vaan huollettavia osia (vaikka levyjarrut voivat olla huolettomammatkin) ja niistä ei ole merkittävää hyötyä asfaltilla. Lisäksi asfaltilla ajaessa joustohaarukka pitäisi joka tapauksessa pitää lähes koko ajan lukittuna, eikä tuon hintaluokan pyörien joustohaarukoissa välttämättä edes ole lukitusta. Suosittelisen sen sijaan harkitsemaan ns. fitness-pyörää, joko soveltuu erinomaisesti kuvaamasi kaltaiseen lenkkeilyyn. Esim. Nishikin Hybrid Pro SL, jolla on hintaa 700e.
Tuossa käytössä ja hintaluokassa ei missään nimessä joustohaarukallista pyörää. Toinen mielenkiintoinen vaihtoehto edellämainitulle on KONA:n Dew Drop
http://www.konaworld.com/09_dewdrop_en.cfm
Samoin voit miettiä jotain hinnat alkaen maantiepyörää
http://www.trekbikes.com/int/en/bikes/road/1_series/12wsd/
Muista, että fillarin lisäksi tarvitset kaikenlaista muuta, jos niirä ei ole siirtää aikaisemmasta pyörästä:
"Pakolliset"
- kypärä
- lukkopolkimet
- pyöräilykengät
- pehmustetut pyöräilyhousut
- pullotelineet
- valot
- satulalaukku
- työkalut
- vararengas
- pieni pumppu
- mittarillinen tornipumppu
- U-lukko ja vaijeri
- ketjuöljy
vähän kiero juttu, kun siis ilmeisesti kysyt perusteluja miehen pyörän valinnan ohjaukseen. En ole varma tulivatko kaikki asiaan vaikuttavat seikat tasapuolisesti esitetyiksi.
Muuten olen koko lailla samoilla linjoilla edellisten vastaajien kanssa. Levyjarrur ja joustohaarukka ovat melko turhia po. tarkoituksessa.
Tarjousnopsaakin olen joskus pitänyt hyvänä valintana. En pidä enää. Esim. Tunturin Park Cafe olisi tarjouksessa joissain liikkeissa 399. Muutoin esittäisin harkittavaksi Trek 7,2 FX.ää.
Merkkiä on helppo perustella miehelle kysymällä, millä merillä Lance A. voitti ransakan ympäriajon seitsemän ertaa peräkkäin.
Focuksenkin malleja voisi katsastaa ja Kalkhoff olisi hyvin varusteltu.
Minun nähdäkseni tuollaiseen ajoon ei mitään lukkopolkimia eikä muita erikoisvarusteita tarvita.
Mutta tärkeää on antaa sitten miehen luulla, että hän on itse tehnyt pyörän valinnan, vaikka hän muutoin olisikin holhouksenomaisessa ohjauksessa.
Vaikeampi kysymys on se, että onko 400 euron hinnassa ilmaa suhteessa 899 e maksvaan pyörään. Ehkä ei.
Miehen onnellisuuden kannalta on vaarna, että hän kokee tällaisen neuvonnan kastraatio-ahdistusta herättävänä pihtailuna. Perheen yksi vallankäytön muoto on raha-asioiden ohjailu ja siltä kannalta ajatellen pitäisi ehkä menettelytapoja pohtia perhe-asiain neuvottelukeskuksen kanssa.
Kyseessä on meinaa ex jonka kanssa olen kierrellyt fillari-/urheiluliikkeissä koska kova pyöräkuume vaivaa häntä!
Mutta muuten ihan sinänsä hauska analyysi!
Ainut vaan ettei rahapolitiikkamme ollut aiemminkaan "holhouksenomaisessa" tilassa kummankaan taholta... :)
Ja asiaan: toivon ettei ex maksa turhasta; tietystihän siinä valikoidessa se kalliimpi=nätimpi on houkuttelevampi kaikkine joustohaarukoineen ja levyjarruineen mutta jos tähänastinenkin pyöräilytarve on ollut alle 20krt/v ja lisäksi käyttö tapahtuu hyvinkin pienessä porukassa (=1-2hlö) eli ei tarvitse ostaa fillaria minkään jatkeeksi ..krhöm.. niin tulipa vain mieleen että onko järkevää maksaa "ylimääräisestä" varustetasosta...
Mutta kiitos kuitenkin että jaksoit huolestua jo edesmenneen parisuhteemme tilasta :D
Ja kiitos aiemmillekin neuvojille, täytyypä sanoa exälle että lukaisee nämä mielipiteet, varsinkin tämän hulvattoman!
Jos kyseessä on ex, niin oikea maantiepyörä on hyvä vaihtoehto. Sillä lenkkeilemällä saa riittävät endorfiinit sydänsuruihinsa. Tiedän sen.
Miehelle pitää olla vielä italialainen pyörä, joten jotain tuollaista:
http://velosport.fi/index.php?main_page=product_info&cPath=204&products_id=1078
että kysyjä kykenee kypsästi suhtautuman kysymysten kriittisiin taustaolettamuksiin. Eikä edes puuttunut allekirjoittaneen luokattoman lukuisiin kirjoitusvirheisiin. Oli vähän kiire, kun vaimo odotti katselukaveriksi "Tanssii tähtien kanssa" ohjelmaan. Mutta mitäs me miehet; kirjoittelemme mieluummin vieraiden naisten kanssa netissä.
Olen kyllä kuullut, että yhteiset harrastukset yleensä ovat omiaan lujittamaan parisuhdetta. Eikös siinä ole vaarana, että yhteiset pyöräretket ex:n kanssa lämmittävät suhteen muutoinkin henkiin.
Mutta varsinaisen kysymyksen kannalta näyttää, että asiantuntijaraatimme on yksimielinen, mitä tulee joustokeulaan ja levyjarruihin. Ja lisäksi lienee niin, että pyörän valinta on pohjimmiltaan vahvasti tunneperäinen asia.
Jos lukee palstaa pitemmältä ajalta, niin havaitsee nimittäin sen, että meidän useiden kirjoittajien vastaus ja pyöräsuositus on aina sama, olipa pyörän käyttötarkoitus mikä tahamnsa.
mutta minä ja ex seurustelimme vuosina 2002-2004 jonka jälkeen kaverisuhde on jäänyt eloon, eli eipä ne välit tästä enää muutu vaikka kuinka lujittava yhteinen harrastus olisi...
Ja tämä mies todellakin Sanoo Aikovansa fillaroida myös yksin.
Mutta eilisen tutkastelun tuloksena löytyi mielestäni oiva vaihtoehto sille Scottille: Helkama s3000. Hybridi, levyjarrut, säädettävä & lukittava etujoustohaarukka, lokasuojat valmiina, kasausmaa Suomi ja merkkihuollonkin saa helposti! Hinta 669-699e. Siinä mies saisi ne extrat jotka taitaa haluta ollakseen tyytyväinen ostokseensa...
Jos maantiepyörä ei kiinosta, niin sitten vaikka joku Bad Boy'n tai KONA:n Dew sarjalaisen tapainen kulkine. Tuossa hintaluokassa se hyppykeppi on tavattoman huono ajatus.
Helkamaltahan ei ole olemassakaan Jopon lisäksi hyvää mallia. Helkama S3000 ja ylipäätään koko s-sarja on ihan silkkaa rautaromua. Ajoasento on erittäin pysty, hyppykeppi keulassa on hengenvaarallinen ja runko on löysä ja muutenkin surkea tekele.
Huonoin osa on nimenomaan se "joustokeula". Se ei ole vain huono, vaan on kovemmassa menossa nimenomaan hengenvaarallinen vehje, kun ei ole kunnollinen. Helkama S3000 olisi heti parempi jäykällä haarukalla.
Helkama kannattaa kiertää kaukaa jos meinaa pyörän ostaa.
"Asiantuntijat: Kertokaa miehelle
että on(ko?) turha maksaa 700 euron Scottissa joustohaarukasta edessä jos ajaa lähes pelkästään asfaltoituja pyöräteitä pitkin? Levyjarrut myös on mutta kannattaisiko säästää 300e ja ostaa 7-vaihteinen levyjarruton tarjous-Tunturi/-Helkama/-Nopsa jos käyttö on huviajelua 20 kertaa kesässä, yhteensä ehkä 800km...
Mies tietysti sanoo että aikoo käyttää enemmän ;)"
Alle tonnin uusi maastopyörä on lelu. Ja maastopyörä asfaltilla on lähinnä vitsi. Alle kolmensadan jousitetulla haarukalla ei tee mitään ja jousitetulla haarukalla tiellä ajettaessa ei tee myöskään mitään. Levyjarrut ovat hyvät talvella ja huonoissa olosuhteissa, mutta kesän pyörälenkin kykenee hoitamaan ilmankin.
Jos miehesi hakee hankinnallaan itsetunnon kohottajaa tai jonkinasteista katu-uskottavuutta/munanpidennintä, tietyissä piireissä, kuten niin monella on nykyään pyrkimyksenä, ei hän tule sitä ikinä tuonasteisella vehkeellä saavuttamaan. Hiihtokeskusten pojilla on "hivenen" erisorttiset harrastevälineet.. Haaveilu semmoisesta on ihan turhaa, jos ei ole sijoittaa heti alkuun karkeasti kymppitonnia pyörään ja varusteisiin. Tosin noin neljällä tonnilla pääsee jo hyvään XC-pyöräilyn makuun.
Kyllähän sinun pitäisi myös ymmärtää että miehet ovat jollain tasolla ikuisesti pikkupoikia. Lisäksi miehesi, kenties pyöräilyä harrastavat kaverinsakin, nauraa hänet ihan suolle kun pakotat sen pyöräilemään vanavedessäsi jollain 7-vaihteisella Nopsalla.. :D:D
Kun kyse on kuitenkin leppoisista kesäpäivien asfaltilla suoritetuista huviretkistä, Eikä kauden mittaisista, Ranskan Alpeilla ajetuista trailisessioista uskomattoman hienoissa/vaarallisissa maisemissa. suosittelen ihan jotain muuta, kuin maastopyörää.
Jos oikein olen käsittänyt, hakusessa on siis fillari joka on kohtuuhintainen, hyvä ajaa kesäaikaan asfaltilla, ja joka tarjoaa edes vähän egonjatketta sitä kaipaavalle, suositukseni olisi täten maantiesinkula. Esim Konan paddywagon, Cannondalen CapoSS, tai vastaava. Cyclocrossari on myös muodikas vehje kanssa. Ehkä liiankin. Crossarissa on vaihteellisena sinkuloita ja fiksejä enemmän hajoavia osia ja hinnatkin usein ylittävät sen tonnin. Sama koskee kaikkia ketjuvaihteisia maantiepyöriäkin. Crossarilla voi kuitenkin ajaa sitten talvellakin jos miehesi pyöräilystä oikein innostuu. Siihen saa kiinni myös kaikki kantolaitteetkin, joten pidemmätkin retket onnistuvat jos on tarvetta.
Ps: fiksinä ajamisesta setä-siniset ei sitten muuten tykkää ollenkaan. Pyöräilijän kampien liikettä vastustavat jalkalihakset eivät ole riittävä jarrulaite polkupyörässä. Suosittelenkin käyttämään fiksissä ihan oikeaa jarrua, vaikka se katu-uskottavuutta hieman heikentäisikin. Jo ihan oman hyvinvoinnin vuoksi.
Seuraavaksi kehität/kehitytät miehellesi terveellisen ruokavalion ja kuntoiluohjelman ja treenautat hänet ajokuntoon kesäksi. Kesällä trikoot päälle sekä succicset jalkaan ja menoksi.
Sitten voi miehesi kehuskella kavereillensa että pyöräili äsken 60 kilometrin lenkin ja eilen saman verran ja sitä rataa yms.. ja kaikki on tyytyväisiä ja rahaakin kenties säästyy kun ei autoa tarvitse käyttää, ja niinedespäin.(aika sekavaa tekstiä taas..:D)
-Pyöräily on hyvä harrastus ja sitä kannattaa tukea jos siihen on kiinnostusta, eikä tukahduttaa sitä pakottamalla ajamaan jollain Accel Groupin kiduttimella..
Yhtiömme kiittää taas jälleen kerran.
Mun maanantai on pelastettu...nauran kippurassa ja ääneen...
Hauska ketju.
Myös paljon asiaa :))
Toivottavasti kukaan tiukkapipo ei pilaa tätä :))
Harvinaista herkkua tämmöisen viestiketjun lukeminen SUOLI24-palstalla:) kyllä me pyöräilijät osataan!!! Hauskoja pyörälenkkejä kaikille tasapuolisesti!
että kotimaista suositaan ja elvytetään kysyntää.
Minuakin muutama vuosi sitten fillarimessuilla viehätti tuo Halkaman 3000. Se oli silloin ilman S:ää, levyjarruja ja joustohaarukkaa tai oli kai se S.äkin olemassa joustohaarukoineen.
Vaimo ei antanut ostolupaa, kun en osannut uskottavasti perustella, että miksi tarvitsisin uuden pyörän, kun oli jo kolme käyttökunnossa olevaa.
Rohkea ratkaisu, kun kaikki asiantuntijat vastasivat kysymykseen, ettei levareita ja joustohaarukkaa tarvita.
No, on meidänkin kaupungissa yksi pyöräliikkeen johtaja, jonka tunnuslause on rohkeasti valittu: "Asiakas on aina väärässä."
Mutta on rohkeutta valita itsenäisesti ja vastata valinnoistaan.
jo peräkärryn fillariin, olit näemmä vastannut mun jälkeen tuolla vähän alempana peräkärrykeskustelussa, ja ajattelinpa että ootkos se sinä napannu toisen niistä huutonetin kärryistä?...
Jos oot jonkun periksen hommannut niin kerro kokemuksista!
Niin ja se ex sitten tänään kävi hakemassa fillarin, sai viime vuoden s3000:n hintaan 499. Ja iloiselta näytti naama :)
eipä ole tullut vielä hommattua. Minulla on itse asiassa lapsien lapsia 2- 9 vuotiaita 5 kpl. ja ajatukseni on ollut hankkia pojan perheelle pääkaupunkiseudulle semmoinen Bilteman kärry. Varmaan voisimme sitten sukulaisten kesken neuvotella siitä, että
josko tulisi jollekin joskus tarve retkitavaroiden kujetuksiin sillä kärryllä, mutta tavarakuljetukseen siinä on korkeutta ja samalla ilmanvastusta ehkä tarpettomastikin.
Eiköhän miehesi pyöristä sen verran ymmärrä, että tietää mikä on laatua ja tuntuu hyvältä alla. Minäkin päätin ostaa kunnon xc-maastopyörän, jossa on hydrauliset levyjarrut ja laadukas ilmakeula. Kannattaa maksaa pyörästä se 800-1000 euroa jos haluaa laadukkaan pyörän, joka myös tuntuu hyvältä.
Olen ajanut vähän monenlaista pyörää, mutta ehdottomasti elämänlaatu (ajonautinto) parani kun sijoitin rahat _kunnolliseen_ pyörään. Maantielle hankin maantiepyörän, lähtöhintaan tonni ja metsään maastopyörän lähtöhintaan 799 euroa, siinäkin oli jo reilusti tarjousta.
Sinä varmaan pärjäät sillä 400 euron hybridillä (joka ei ole hyvä missään), mutta anna miehesi ostaa sentään kunnollinen pyörä. Pyörän voi maksaa osamaksulla aktiivirahalla tms, jos siltä tuntuu.
Lähtökohtaisesti asia on niin, että hyvä pyörä maksaa tonnin. Halvemmalla saa tarjouksista joskus hyvän pyörän. Mutta pääsääntöisesti laadukas, luotettava ja turvallinen pyörä maksaa tonnin. Silloin pyörässä on kunnon osasarjat, laadukkaat vaijerit, hyvä stemmi ja niin edelleen.
Lopussa hieman listaa kokemuksista:
-Tunturi Rider: (jostain 90-luvulta). Aivan karmea ajettava. Pyörän runko painoi hullun lailla ja akselit olivat maastolenkn jälkeen aina kierossa. Ei olisi kannattanut ostaa lainkaan.
-Alpinan "maastopyörä": maksoi kai jotain nykyrahassa 400 euron verran. Hajosi alta, halpa kun oli.
-Yosemiten "täpäri": Omistin kaksi, molemmat hajosivat alta. Hinta noin 350 euroa.
-Nakamura Impact: Ihan täysi paska. Runko on raskas, ainoa hyvä puoli pyörässä ovat osasarjat, jotka vaihdettiin liikkeessä laadukkaisiin. Pyörä on silti paska, koska runko on täysi paska. Pyörä maksoi aikanaan jotain 400 euroa uutena kai.
-Tunturi Equillar. No nyt puhutaan asiaa. Aito maastopyörä, jossa on Deore LX:n sarjat, hydrauliset levyjarrut, kevyt, hyvä runko, kunnon vanteet ja kumit. Hinta: 790 euroa.
-Tunturi F600. Hintaisekseen hyvä fitness-pyörä. Deore LX sarjat, vaihteet Tiagraa. Mavicin vanteet. Hinta 999 euroa. Olen ollut pyörään erittäin tyytyväinen, tuntuu hyvältä alla pitkilläkin lenkeillä.
Sanonpa vaan, että ikinä en enää osta pyörää alle tonnin hintaluokassa ellei kyse ole tarjouksesta, jossa oikea lähtöhinta olisi se suunnilleen tonni.
itellä maastopainotteinne hybridi ja oon lukinnu satula /etuhaarukan. jos pitää ajaa pysytssä tai pehmeessä paskassa eihä sitä pyörää saa ees noussee kun nousee kun haarukka pumppaa ei siin oo mitä jäerkee.tuntuu niinku nostas mutta ei tottele